Suomalaisten mielestä sosiaaliturvan pitää perustua tarpeeseen Naisista 66 prosenttia ja miehistä 68 prosenttia pahoittelee sitä, että yhteiskunnan tukia käyttävät sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi.

Suomalaisten mielestä sosiaaliturvan pitää perustua tarpeeseen

Suomalaisten sosiaaliturvaa koskevat asenteet ovat varsin konservatiivisia ja tiukkoja, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Kaksi kolmasosaa pahoittelee sitä, että yhteiskunnan tukia käyttävät sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi. Noin joka toinen toivoisi julkisten hyvinvointipalveluiden ja tukien kohdentamista vain niitä eniten tarvitseville. Suomalaisten sosiaaliturva-asenteita analysoidaan julkaisussamme Jäähyväiset perustulolle.

Suomalaisista 67 prosenttia on sitä mieltä, että ”yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi”. Näkemys on yleinen kaikissa demografisissa ryhmissä, eikä esimerkiksi naisten (66 %) ja miesten (68 %) käsityksissä ole juuri eroa.

Puolueiden kannattajista vain vihreiden (35 %), vasemmistoliiton (42 %) ja RKP:n (47 %) äänestäjistä alle puolet pahoittelee sitä, että sosiaaliturvaa käyttävät sellaisetkin, jotka eivät välttämättä sitä tarvitsisi.

Ei perustulolle

Suomalaisten enemmistö sanoo perustulolle ”ei kiitos”. Suomalaisista 60 prosenttia ajattelee, että sosiaaliturvan pitää olla ennemmin syyperusteista kuin kaikille ilman erillistä syytä maksettavaa perustuloa. Syyperusteinen sosiaaliturva tarkoittaa, että tuen saamiselle pitää aina olla selvästi määritelty syy, kuten työttömyys, pienituloisuus, sairaus, vanhemmuus, tai opiskelu. Kaikille aikuisille automaattisesti pelkän asumisen perusteella maksettavaa perustuloa kannattaa vain reilu neljäsosa (27 %) suomalaisista.

Näin tutkimus tehtiin

Tulokset perustuvat 2 007 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Syyperusteisuuden lisäksi suomalaiset kallistuvat ajattelemaan, että sosiaaliturvan pitäisi olla vastikkeellista, jos sen saaja on terve ja työikäinen. Tällä kannalla on 73 prosenttia suomalaisista. Sosiaaliturvan saaminen edellyttää tässä tapauksessa saajalta aktiivisuuden osoittamista. Esimerkiksi työmarkkinatukea saavan tulisi saamansa etuuden vastineena pyrkiä työllistymään ja opiskelijan suorittaa opintoja. Vastikkeetonta sosiaaliturvaa suosisi vain noin kymmenesosa (12 %).

Enemmistö (55 %) uudistaisi sosiaaliturvaa yhdistämällä mahdollisimman monta etuutta yhdeksi tueksi sekä lisäämällä ohjausta ja neuvontaa etuuksien saajille.

Asiaa selvitettiin EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimuksessa. Sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehdoista kysyttiin kuudella väiteparilla. Jäähyväiset perustulolle -EVA Analyysissa syvennytään tutkimuksen tuloksiin.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Jäähyväiset perustulolle -EVA Analyysi

Jäähyväiset perustulolle -EVA Analyysi

Suomalaisten mielestä sosiaaliturvan pitää perustua tarpeeseen. EVA Analyysin Jäähyväiset perustulolle on kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

EVA-Analyysi-Jäähyväiset-perustulolle-74.pdf, 473 KB

Lataa

Download: EVA Analyysin Jäähyväiset perustulolle taulukkoliite

EVA Analyysin Jäähyväiset perustulolle taulukkoliite

no_74_liite.pdf, 223 KB

Lataa

Download: EVA Analyysin Jäähyväiset perustulolle taulukkoliite 2

EVA Analyysin Jäähyväiset perustulolle taulukkoliite 2

no_74_liite-2-1.pdf, 495 KB

Lataa