Ydinvoiman lisärakentamiselle yhä enemmistön tuki

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Kuusi kymmenestä suomalaisesta (59 %) arvioi, että ydinvoiman lisärakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi (Kuvio 1). Viidennes (20 %) on asiasta eri mieltä.

Ydinvoiman lisäämistä parhaana ratkaisuna sähköntuotannon kasvattamiseen pitävien osuus on pienentynyt kevään 2024 mittauksesta neljä prosenttiyksikköä ja syksyn 2022 huipusta kahdeksan prosenttiyksikköä. Ydinvoimamyönteisyys on silti edelleen aivan eri tasolla kuin vuonna 2019, ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan ja sitä seurannutta energiakriisiä.

Venäjän hyökkäyssota ja kaasutoimitusten rajoittaminen kärjistivät Euroopan energiakriisiä vuonna 2022 ja nostivat sähkön hinnan ennätyslukemiin. [1] Energian hinnan nousu sai suomalaiset säästämään energiaa, mutta myös vaatimaan sen tuotannon lisäämistä. [2]

Kohtuuhintainen ja toimitusvarmasti saatava energia on yhä tärkeää sekä kotitalouksille että teollisuudelle. Esimerkiksi Saksassa korkeat sähkön hinnat haastavat teollisuuden kilpailukykyä. [3] Euroopan komissio on pyrkinyt helpottamaan tilannetta vauhdittamalla sähköverkkojen rakentamista ja puhtaan energian investointeja. [4]

Datakeskukset kasvattavat sähkön tarvetta

Suomessa datakeskushankkeet ovat vieneet keskustelun energian riittävyydestä uuteen mittaluokkaan. Vuonna 2025 Suomessa tuotettiin sähköä noin 80 ja kulutettiin noin 85 terawattituntia. Fingridin syksyn 2026 skenaarioissa kulutus kasvaa 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Datakeskusten sähkönkäyttö voisi samassa ajassa kasvaa noin kahdesta 9–18 terawattituntiin. Toteutuvan kasvun suuruus riippuu toki investointien toteutumisesta. [5]

Kulutuksen ennakoitu lisäys vastaa suuruusluokaltaan kahden tai kolmen Olkiluoto 3:n kokoisen ydinvoimalan vuosituotantoa. Tämä ei tarkoita, että Suomeen tarvittaisiin juuri näin monta uutta ydinvoimalaa: Fingrid ennakoi tuotannon kasvun tulevan valtaosin tuuli- ja aurinkovoimasta. [6] Ydinvoiman etu on säästä riippumaton tuotanto, mutta energian kysynnän ja tarjonnan vaihdellessa sen rinnallakin tarvitaan kulutusjoustoja, varastoja ja nopeasti säädettävää tuotantoa.

Ydinvoiman lisärakentaminen on vaativaa. Olkiluoto 3 aloitti säännöllisen tuotantonsa pitkien viivästysten jälkeen vuonna 2023 ja venäläiseen laitostoimittajaan nojannut Hanhikivi 1 -hanke raukesi vuotta aiemmin Venäjän hyökkäyssodan laajennuttua. [6] [7] Helen selvittää pienydinvoimalaa, joka tuottaisi joko kaukolämpöä tai sekä lämpöä että sähköä. [8] Fortum puolestaan totesi vuonna 2025 valmistuneessa selvityksessään, ettei uusi ydinvoima Suomessa ollut silloisilla markkinanäkymillä kannattavaa pelkän markkinahintaisen sähkönmyynnin varassa. Yhtiö pitää hankkeiden riskien jakamista keskeisenä toteutusedellytyksenä. [9]

Miesten ja naisten näkemyksissä suuri ero

Miehistä runsaat kolme neljästä (77 %) pitää lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi, mutta naisista selvästi harvempi, neljä kymmenestä (41 %) (Kuvio 2). Sukupuolten välinen suhtautumisero on poikkeuksellisen suuri, 36 prosenttiyksikköä. Naisistakin ydinvoimaa parhaana ratkaisuna pitäviä on enemmän kuin asiasta eri mieltä olevia (29 %), mutta lähes kolmannes (31 %) ei ota asiaan kantaa ydinvoiman paremmuuteen.

Sukupuolten erilaiset arvopainotukset voivat auttaa ymmärtämään ydinvoimakantojen eroja. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa miehet ovat aina suhtautuneet teknologiaan luottavaisemmin kuin naiset [10], jotka puolestaan ovat korostaneet miehiä enemmän huolta ympäristöstä. [11] Syksyn 2026 Arvo- ja asennetutkimuksen vielä julkaisemattomien tulosten perusteella naiset ovat miehiä valmiimpia tinkimään elintasostaan ympäristöongelmien vähentämiseksi, kun taas miehet korostavat naisia useammin talouskasvua hyvinvoinnin perustana. [12]

Yksi mahdollinen selitys on, että naisilla on miehiä enemmän kysymyksiä lisäydinvoiman tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta. Ydinvoiman vastustamiselle kaikupohjaa ei kuitenkaan juuri ole. Vuoden 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa vain pienehkö osa suomalaisista suhtautui myönteisesti ydinvoimaa vastustaviin liikkeisiin. Naisten enemmistö tosin suhtautuu näihin liikkeisiin neutraalisti, kun taas miesten enemmistö suhtautuu niihin kielteisesti. [13]

Puolueiden kannattajista ydinvoimamielisimpiä ovat perussuomalaisten (84 %) ja kokoomuksen (81 %) kannattajat. Enemmistö myös RKP:n (65 %), keskustan (59 %) ja SDP:n (53 %) kannattajista pitää lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi.

Vasemmistoliiton (44 %), Liike Nytin (43 %), vihreiden (41 %) ja kristillisdemokraattien (40 %) kannattajissa vastaava osuus jää alle puolen. Yhdessäkään puolueen kannattajaryhmässä ei kuitenkaan ole enemmistöä, joka olisi tästä eri mieltä. [14]

Myös puoluekannatus on Suomessa eriytynyt sukupuolen mukaan erityisesti 2010-luvulta alkaen. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajissa miehet ovat yliedustettuina, kun taas vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajakunnat ovat korostetun naisvaltaisia. Sukupuolijakauma voi siten osaltaan näkyä puolueiden äänestäjäryhmien välisissä ydinvoimakannoissa. Aineisto ei kuitenkaan anna suoraa vastausta siihen, missä määrin puolueiden väliset erot johtuvat kannattajien sukupuolesta ja missä määrin puolueidentiteetti muokkaa vastaajien asenteita. [15] [16]

Lähes puolet hyväksyisi kaikki lupaehdot täyttävät hakemukset

Lähes puolet suomalaisista (48 %) katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki ydinvoimaloiden lupahakemukset, jotka täyttävät olemassa olevat lupaehdot (Kuvio 3). Neljännes (24 %) vastustaa tätä ja runsas neljännes (28 %) ei ota kantaa. Osuus on hyvin lähellä kevään 2024 tasoa, jolloin puolet suomalaisista kannatti kaikkien lupaehdot täyttävien hakemusten hyväksymistä.

Lupakysymyksessä sukupuolten välinen mielipide-ero kasvaa vielä suuremmaksi. Miehistä seitsemän kymmenestä (71 %) hyväksyisi kaikki lupaehdot täyttävät hakemukset, kun naisista vain neljännes (25 %) ajattelee samoin (ks. Kuvioliite). Naisista runsas kolmannes (35 %) ei hyväksyisi kaikkia tällaisia hakemuksia ja hieman tätä useampi (39 %) ei ota asiaan kantaa.

Kaikkien lupaehdot täyttävien hakemusten hyväksymistä tukevat vahvimmin perussuomalaisten (75 %) ja kokoomuksen (68 %) kannattajat. Enemmistö löytyy myös keskustan (59 %) ja RKP:n (52 %) kannattajista. Vasemmistoliiton (37 %), SDP:n (35 %) ja vihreiden (25 %) kannattajien tuki jää selvästi vähäisemmäksi.

Tulevien eduskuntavaalien valossa tulokset nostavat esiin hankalan yhtälön. Datakeskusten ja teollisuuden investoinnit voivat kasvattaa sähkön tarvetta nopeasti, mutta lisäydinvoiman roolista ei ole konsensusta kaikkien hallituspohjien kannattajissa ja hankkeiden kesto luvituksesta maaliin asti voi venyä jopa useammalle vuosikymmenelle. Olennainen kysymys on, miten kohtuuhintainen sähkö turvataan ja kuka kantaa uusien investointien riskit. Avoimen ydinvoimavastaisuuden hälveneminen suhteessa aiempiin vuosikymmeniin avaa kuitenkin pelitilaa uusien hankkeiden läpiviemiseksi.

Lähteet ja viitteet

[1] Euroopan unionin neuvosto (2025). Energian hintojen nousu vuodesta 2021. Päivitetty 12.3.2025.
https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/energy-prices-2021/
[2] Metelinen, S. (2022). Energiajäristys – Suomalaiset ovat virittäytyneet energian säästötalkoisiin, mutta haluavat lisää ydinvoimaa. EVA Analyysi N:o 116.
https://www.eva.fi/blog/2022/12/10/suomalaiset-ovat-virittaytyneet-energian-saastotalkoisiin-mutta-haluavat-lisaa-ydinvoimaa/
[3] IEA (2025). Germany 2025: Executive summary. Korkean sähkön hinnan vaikutukset kohtuuhintaisuuteen ja kilpailukykyyn.
https://www.iea.org/reports/germany-2025/executive-summary
[4] Euroopan komissio. Affordable energy. Kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma ja sen toimeenpano.
https://energy.ec.europa.eu/strategy/affordable-energy_en
[5] Fingrid (2026). Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3 2026. Verkkosivu ja siihen liitetty ennusteraportti, erityisesti s. 4–9 ja 12. Vuoden 2030 luvut ovat kahden skenaarion arvioita, eivät toteutuneita hankepäätöksiä.
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/kehittaminen/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat/
[6] Teollisuuden Voima. OL3. Viitattu 26.10.2026. OL3:n noin 12 TWh:n vuosituotantoon suhteutettu 21–38 TWh:n kulutuksen lisäys vastaa noin 1,8–3,2 laitosyksikön vuosituotantoa. Vertaus havainnollistaa energiamäärää; se ei ole arvio tarvittavien voimaloiden lukumäärästä tai rakentamisaikataulusta.
https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3.html
[7] Fennovoima (2022). Fennovoima on päättänyt Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa.
https://fennovoima.fi/2022/05/02/fennovoima-on-paattanyt-hanhikivi-1-ydinvoimalan-laitostoimitus-sopimuksen-rosatomin-kanssa/
[8] Helen (2026). Miksi ydinenergia on Helsingin tulevaisuuden ratkaisu? Vaihtoehtoina lämpölaitos ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos.
https://www.helen.fi/artikkelit/2026/miksi-pienydinvoima-on-tulevaisuuden-ratkaisu
[9] Fortum (2025). Fortum concludes new nuclear feasibility study – continues to develop nuclear as a future option. Markkinaehtoinen kannattavuus, pitkäaikaiset asiakassopimukset ja hankeriskien jakaminen.
https://www.fortum.com/media/2025/03/fortum-concludes-new-nuclear-feasibility-study-continues-develop-nuclear-future-option
[10] Kurronen, S. (2022). Suomalaiset suhtautuvat aiempaa optimistisemmin robotiikkaan ja tekoälyyn. EVA Arvio.
https://www.eva.fi/blog/2022/08/10/suomalaiset-suhtautuvat-aiempaa-optimistisemmin-robotiikkaan-ja-tekoalyyn/
[11] EVA (2023). Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin. EVA Tiedote.
https://www.eva.fi/blog/2023/01/17/suomalaisten-suhtautuminen-ilmastouhan-vakavuuteen-politisoitunut-suomalaiset-aiempaa-valmiimpia-ilmastotekoihin/
[12] EVA (2026). Syksyn 2026 Arvo- ja asennetutkimus.
[13] Laakso, M. (2025). Tarkoitus pyhittää keinot? – Rauhanomainen aktivismi on valtavirtaistunut, mutta kansalaistottelemattomuus jakaa suomalaisia. EVA Analyysi N:o 157.
https://www.eva.fi/blog/2025/12/04/tarkoitus-pyhittaa-keinot/
[14] Pienten vastaajamäärien vuoksi RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannattajien tuloksia tulee pitää lähinnä suuntaa-antavina
[15] Metelinen, S. (2023). Naisten ja miesten puoluesuosikit – näin äänestäminen eriytyy. EVA, 18.3.2023.
https://www.eva.fi/blog/2023/03/18/naisten-ja-miesten-puoluesuosikit-nain-aanestaminen-eriytyy/
[16] Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio (2024). Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella – Eduskuntavaalitutkimus 2023. Puoluevalinnan sukupuolittuminen 2010-luvulta lähtien. Vaalitutkimuksen taustakatsaus. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/