Eriarvoisuuden kaksi maailmaa

Suositeltu lähdeviittaus

Metelinen, S. (2026). Eriarvoisuuden kaksi maailmaa – Suomalaiset jakaantuvat kahteen eri maailmankuvaan eriarvoistumisen suhteen, EVA Analyysi N:o 168.

Suomalaiset jakaantuvat kahteen eri maailmankuvaan eriarvoistumisen suhteen

Ladattavat tiedostot

Download: Eriarvoisuuden kaksi maailmaa
Eriarvoisuuden kaksi maailmaa

Suomalaiset jakaantuvat kahteen eri maailmankuvaan eriarvoistumisen suhteen

Lataa

Download: Kuvioliite
Kuvioliite

Lataa

  • Vajaa kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) arvioi kansalaisten olevan eriarvoisia asuinkunnittain vertailtuna. Enemmistö näkee eriarvoisuutta myös ammattiryhmien välillä sekä tulonjaossa, etnisen taustan mukaan ja terveydessä.
  • Suomi koetaan sitä vastoin varsin tasa-arvoiseksi sananvapauden, koulutusmahdollisuuksien, lain edessä toteutuvan yhdenvertaisuuden, poliittisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kannalta.
  • Yli puolet (53 %) katsoo tuloerojen kasvaneen Suomessa liian suuriksi. Osuus on kuitenkin pienentynyt 23 prosenttiyksikköä vuoden 2002 mittauksesta.
  • Suomalaiset hyväksyvät laajasti osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvat palkkaerot. Kaksi kolmesta (65 %) katsoo, että myös samankaltaista työtä tekevien välillä pitää voida olla palkkaeroja.
  • Hyvinvointivaltion kannatus on edelleen vahvaa. Seitsemän kymmenestä (71 %) pitää suomalaista hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.–20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).