Joka toinen keventäisi verotusta osaajien ja omistajien pitämiseksi Suomessa

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Bisnesenkeleillä, pääomasijoittajilla ja perheiden sijoitusyhtiöillä on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten kasvuun, [1] mutta Suomesta on muuttanut pois vuosina 2007–2022 yhteensä 4 900 listaamattoman yrityksen omistajaa. Varakkaimpaan prosenttiin kuuluvien omistajien muuttovalmius on selvästi keskivertoa korkeampaa. [2] Kasvuyritystapahtuma Slushin tuoreen selvityksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista startup-yritysten perustajista aikoo siirtää yritystoimintansa ulkomaille tai ainakin harkitsee asiaa. [3] Näistä omistajista suomalaiset haluaisivat pitää kiinni.

Puolet suomalaisista (50 %) katsoo, että verotusta pitäisi alentaa, etteivät huippuosaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta. Joka neljäs (27 %) on väitteestä eri mieltä ja lähes yhtä moni (23 %) empii kantaansa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Suomalaisten näkemykset verotuksen alentamisesta osaajien ja omistajien pitämiseksi maassa ovat pysytelleet samalla tasolla viimeisen vuosikymmenen ajan. Edelliseen, kevään 2023 mittaukseen nähden toiveet veronalennuksista ovat hieman voimistuneet.

Suhtautuminen osaajien ja omistajien veronalennuksiin jakaa suomalaisia voimakkaasti poliittisten näkemysten mukaan (ks. Kuvioliite). Oikeistopuolueiden äänestäjät suhtautuvat veronalennuksiin myötämielisesti. Kokoomuksen kannattajista 80 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 78 prosenttia on veronkevennysten kannalla. Myös RKP:n (68 %), Liike Nytin (66 %), keskustan (45 %) ja kristillisdemokraattien (45 %) kannattajista suurempi osa kannattaa kuin vastustaa veronkevennyksiä osaajien ja omistajien pitämiseksi maassa.

Sen sijaan vasemmistopuolueiden äänestäjät eivät näe verotuksen keventämistä tällä perusteella tarpeellisena. Vasemmistoliiton äänestäjistä vain 11 prosenttia kannattaa veronkevennyksiä, ja vihreiden (27 %) ja SDP:n (29 %) äänestäjistä noin joka neljäs. Huomattavan moni vasemmistopuolueiden äänestäjistä jää kuitenkin epävarmaksi kannastaan, ja ainoastaan vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö (65 %) on veronalennuksia vastaan.

Osaavalla omistajuudella on merkitystä koko kansantalouden kannalta. Pitkäjänteistä ja osaavaa omistajuutta voidaan edistää muun muassa kehittämällä sääntelyä, verotusta ja institutionaalisia rakenteita. [4]

Arvostus omistajuutta kohtaan on kasvanut

Suomalaisten selvä enemmistö (60 %) ajattelee, että omistajuutta pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, sillä ilman omistajia ei olisi yritysten tarjoamia työpaikkoja. Omistajuuden arvostusta pitää tällä hetkellä riittävänä tai jopa liiallisena vain harva (12 %), ja neljäsosa (27 %) ei ota asiaan kantaa (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Omistajuudelle suurempaa arvostusta vaativien osuus on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä talven 2011 mittauksesta, jolloin sama kysymys esitettiin edellisen kerran. Eri mieltä omistajuuden arvostuksesta olevien osuus on vähentynyt lähes saman verran (8 %-yks.).

Tuloksiin voi vaikuttaa se, että työttömyysaste on Suomessa korkeampi kuin edellisen mittauksen aikana, ja etenkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys kasvanut huolestuttavasti. [5] Omistajavetoisilla perheyrityksillä on tärkeä rooli työllistäjinä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Useissa maakunnissa perheyritysten osuus työllisyydestä on noin puolet. [6]

Kokoomuksen (86 %), perussuomalaisten (78 %), keskustan (70 %), RKP:n (67 %) ja kristillisdemokraattien (64 %) äänestäjistä suuret enemmistöt toivovat omistajille nykyistä enemmän arvostusta työpaikkojen tarjoajina. Myös työväenliikkeessä juurensa omaavan SDP:n kannattajista lähes puolet (48 %) arvostaa omistajuutta työn tarjoamisen näkökulmasta, ja vihreiden äänestäjistäkin samaa mieltä on kaksi viidestä (39 %). Ainoastaan vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa arvonanto omistajille työpaikkojen tarjoajina on vähäistä (16 %), ja enemmistö (51 %) pitää omistajuuden arvostusta joko riittävänä tai liiallisena (ks. Kuvioliite).

Pitkäaikainen huoli omistuksen keskittymisestä on helpottanut kansankapitalismin kasvaessa

Puolet suomalaisista (52 %) ajattelee, että omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti. Joka viides (21 %) ei ole huolissaan omistuksen keskittymisestä ja loput 26 prosenttia eivät ota kantaa kysymykseen (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Huoli omistuksen keskittymisestä on edelleen melko laajaa, mutta se on vähentynyt selvästi edeltäneistä vuosikymmenistä. Vielä 2000-luvun alussa jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ajatteli omistuksen keskittyvän maassamme huolestuttavasti. Huoli on lientynyt edellisestä, syksyn 2004 mittauksesta 13 prosenttiyksikköä. Iäkkäämmät kansalaiset ovat huolissaan omistuksen keskittymisestä nuoria useammin ja matalasti koulutetut korkeakoulutettuja useammin (ks. Kuvioliite).

Huoli omistuksen keskittymisestä paikantuu erityisesti vasemmistopuolueiden äänestäjiin. Vasemmistoliiton kannattajista 88 prosenttia ja SDP:n kannattajista 74 prosenttia on huolissaan omistuksen keskittymisestä. Myös vihreiden äänestäjien enemmistö (60 %) ajattelee omistuksen keskittyvän huolestuttavasti, mutta muita vasemmistopuolueita lievemmän asteinen huolestuneisuus heijastaa sitä, että vihreiden kannattajien keskuudessa esimerkiksi arvopaperisijoittaminen on keskimääräistä yleisempää. [7] Myös keskustan (54 %), RKP:n (45 %), Liike Nytin (34 %) ja kristillisdemokraattien (29 %) äänestäjistä suurempi osa on huolissaan omistuksen keskittymisestä kuin ei ole. Sen sijaan kokoomuksen äänestäjistä huolissaan omistuksen keskittymisestä on vain joka viides (20 %) ja perussuomalaisten (34 %) äänestäjistä joka kolmas.

Suomessa perheyritysten osakkeita omistaa kaksi prosenttia väestöstä. [8] Pörssiyrityksissä merkittävimmät yksittäiset omistajat ovat valtio ja työeläkelaitokset. Suomen valtion yhtiöomistusten arvo oli viime vuoden lopussa 38 miljardia euroa, josta pörssiomistusten arvo oli 25 miljardia euroa. [9] Suomalaisen työeläkealan omistuksessa oli suomalaisia pörssiosakkeita 22 miljardin euron arvosta ja kotitalouksien omistuksessa 50 miljardin euron arvosta. [10]

Epäluulo arvopaperisijoittamisen hyötyjä kohtaan on hälvennyt tällä vuosituhannella samalla kuin huoli omistamisen keskittymisestä on hellittänyt. Nykyisin suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti sijoittamiseen keinona vaurastua. Vuoden 2024 lopussa jo yli kaksi miljoonaa suomalaista omisti sijoitusrahastoja, pörssiosakkeita tai molempia. [11]

Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta ajattelee, että vaikka osake- ja muussa sijoittamisessa on omat riskinsä, se tarjoaa erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta. Toista mieltä on vain 8 prosenttia suomalaisista, ja 27 prosenttia jättää ottamatta kantaa kysymykseen.

Kuvio 4.

Lähes kolme neljästä (71 %) miehestä pitää osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä vaurautta, kun taas naisista samoin ajattelevien osuus on alhaisempi, 59 prosenttia (ks. Kuvioliite). Naiset eivät kuitenkaan ole asiasta laajasti eri mieltä, vaan kolmannes heistä jää vaille kantaa. Tulos kertoo siitä, että arvopaperisijoittaminen on yhä naisille vieraampaa kuin miehille. [12]

Ikäluokittain tarkasteltuna myönteisimmin arvopaperisijoittamiseen suhtautuvat työikäiset 26–65-vuotiaat suomalaiset. Suhtautuminen arvopaperisijoittamiseen on sitä myönteisempää, mitä korkeammin koulutetusta henkilöstä on kyse.

Arvopaperisijoittaminen on jo siinä määrin arkipäiväistä, että siihen suhtautuminen ei jaa suomalaisia poliittisiin leireihin samalla tavoin kuin monet muut omistamista koskevat kysymykset. Vasemmistoliiton kannattajia lukuun ottamatta selvä enemmistö kaikissa äänestäjäryhmissä pitää sijoittamista hyvänä keinona vaurastua, ja vasemmistoliitonkin äänestäjistä näin ajattelee lähes puolet (46 %).

Lähteet ja viitteet

[1] Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2026). Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus, https://www.etla.fi/julkaisut/kirjat/kansantalouden-ja-yritysten-kasvuharppaus-innovoinnissa-ja-rahoituksessa-aihetta-rationaaliseen-optimismiin/
[2] Knüpfer, S. (2025). Ownership of Privately Held Companies in Finland, 2006-2022. Ks. Kauppalehti (2025). Nyt se on tutkittu: varakkaimpien yrittäjien muuttoliike Suomesta on kiihtynyt, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/1e8851da-fe5d-4305-acb3-0c1e01bad0a4
[3] Slush (2026). Slush Report: Over 50% of Finnish Startup Founders Consider Relocating – Reasons Include Culture, Taxation, and Market Size, https://slush.org/newsroom/slush-finnish-founder-survey-results
[4] Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2026). Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus.
[5] Pyykkönen, J. (2026). Syrjäytyvä työvoimareservi – Nuorten pitää saada tutkinto tai työkokemusta syrjäytymisen välttämiseksi, EVA Analyysi N:o 162, https://www.eva.fi/blog/2026/03/17/syrjaytyva-tyovoimareservi/
[6] Knüpfer S. (2026). Suomalaisten perheyritysten anatomia,  Aalto-yliopisto.
[7] Kujanpää, E. (2025). Pahan päivän varalle – Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin, EVA Analyysi N:o 143, https://www.eva.fi/blog/2025/01/24/pahan-paivan-varalle-suomalaiset-suhtautuvat-sijoittamiseen-myonteisesti-mutta-moni-pelkaa-sijoittavansa-vaarin/
[8] Knüpfer S. (2026). Suomalaisten perheyritysten anatomia, Aalto-yliopisto.
[9] Valtioneuvosto (2026). Valtion yhtiöomistuksen arvo nousi 38 miljardiin euroon vuonna 2025,  Tiedote 8.4.2026, https://valtioneuvosto.fi/-/valtion-yhtioomistuksen-arvo-nousi-38-miljardiin-euroon-vuonna-2025
[10] Suomen pankki (2026). Kotitalouksien osakesijoitukset tuottivat erittäin hyvin vuonna 2025, Kotitalouksien osakesijoitukset tuottivat erittäin hyvin vuonna 2025
[11] Tilastokeskus (2025): Kotitalouksien varallisuus 2024, https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hec3qa5v7e07w078ysh762
[12] Kujanpää, E. (2025). Pahan päivän varalle – Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin,  EVA Analyysi N:o 143.