Vyönkiristäjien maa – Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä

Ladattavat tiedostot

Vyönkiristäjien maa

Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä

Lataa

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

• Enemmistö (58 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen.
• Hallituspuolueiden kannattajat ovat yksituumaisia velkaantumisen vaaroista, mutta vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat eivät ole yhtä huolissaan.
• Yli puolet suomalaisista (52 %) leikkaisi julkisen talouden menoja edelleen. Yleisesti ottaen suomalaisten leikkausvalmiudessa ei havaita hälvenemistä kahden vuoden takaiseen verrattuna.
• Suomalaisten suosituimpia leikkauskohteita ovat edelleen poliittiset päättäjät ja hallinto. Erityisesti oikeistopuolueiden suosimia leikkauskohteita ovat kehitysapu ja Yleisradio. Leikkauskohteina suosiotaan eniten ovat menettäneet urheilu ja liikunta sekä kulttuuri ja taide.

Suomalaiset eivät osoita väsymisen merkkejä julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteeseen. EVAn aiemmin raportoimat tulokset syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta osoittavat, että enemmistö toivoo talouden tasapainotustoimien jatkamista tällä eduskuntakaudella ja puolet toivoo, että tasapainottaminen tehdään menoja leikkaamalla.

EVA selvitti viimeksi ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja suomalaisten näkemyksiä julkisen talouden tasapainottamisesta ja mahdollisista leikkauskohteista. Nyt samaa mahdollisten leikkauskohteiden listaa kysyttiin uudestaan. Suomalaisten leikkaushalut ovat isossa kuvassa pysyneet ennallaan: mieluiten leikattaisiin poliittisilta päätöksentekijöiltä, hallinnosta, Yleltä ja kehitysyhteistyöstä (ks. Kuvio 2 alempana).

Suomalaiset ottavat julkisen talouden ongelmat vakavasti. Enemmistö (58 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen (Kuvio 1). Viidesosa (19 %) ei näe Suomen velkaantumisessa ongelmaa.

Kuvio 1.

Perussuomalaisten (91 %) ja kokoomuksen (87 %) kannattajat ovat velkaantumisongelmasta yhtä yksituumaisia kuin kaksi vuotta sitten (ks. Kuvioliite). Nyt myös kristillisdemokraattien (83 %) ja RKP:n (69 %) kannattajien selvät enemmistöt ennustavat suuria ongelmia velkaantumiskehityksen jatkuessa.

Hallituspuolueiden kannattajien tavoin ajattelevat myös useimmat keskustan (64 %) ja Liike Nytin (87 %) äänestäjät. Muita oppositiopuolueita äänestävistä vain vähemmistö näkee velkaantumiskehityksen ongelmallisena. SDP:n (30 %) ja vihreiden (44 %) kannattajien näkemykset jakaantuvat, mutta vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö (58 %) on väitteen kanssa eri mieltä eli ei näe Suomen elävän liikaa velaksi.

Kaikissa velkaantumiseen liittyvissä väittämissä havaitaan huomattava ero miesten ja naisten asenteissa. Kaksi kolmesta (68 %) miehestä kokee Suomen elävän liikaa velaksi ja naisista vain puolet (49 %).

Poliitikoilta sopii leikata

Arvioissa tapahtunut muutos syksyyn 2022 nähden on verraten pieni. Muutos ei niinkään kieli leikkausvalmiuden hiipumisesta, vaan on luonnollinen seuraus siitä, että menoleikkauksia on tehty jo paljon. Kuva suomalaisten suhtautumisesta julkisen talouden menojen leikkaamiseen tarkentuu, kun tarkastellaan, mistä budjetin pääkohdista suomalaiset olisivat edelleen valmiita leikkaamaan (Kuvio 2).

34:n mahdollisen leikkauskohteen lista esitettiin suomalaisille viimeksi osana Arvo- ja asennetutkimusta syksyllä 2022. Suomalaisilta kysyttiin tuolloin ja nyt uudelleen, kuinka paljon he olisivat valmiita leikkaamaan julkisia menoja eri kohteista. Vastaajia pyydettiin kertomaan viisiportaisella asteikolle, missä määrin julkisen talouden eri menokohteista voitaisiin leikata rahoitusta, mikäli taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan menoleikkauksin.

Kuvio 2.

Suomalaisista 52 prosenttia on valmis leikkaamaan julkisen talouden menoja vähintään jonkin verran, mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan. Neljäsosa (26 %) leikkaisi vain vähän ja neljä prosenttia ei lainkaan (Kuvio 3). Yleisesti ottaen suomalaisten leikkausvalmiudessa ei havaita hälvenemistä kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Kuvio 3. Missä määrin julkisen talouden eri menokohteista voitaisiin leikata rahoitusta: Julkisen talouden leikkaukset kokonaisuutena/kaiken kaikkiaan (%)

Suosituimpia leikkauskohteita ovat poliittiset päättäjät, hallinto, kehitysapu ja Yleisradio. Myös yritystuista ollaan valmiita leikkaamaan, mutta vihreän siirtymän ja tutkimus- ja kehitystuet nähdään vähemmän suosittuina säästökohteina.

Suosituimmat leikkauskohteet ovat sellaisia, joista leikkaaminen tuntuu vähiten kansalaisen arjessa, mutta joista ei toisaalta saa kasaan suuria säästöjä. Useimmista asioista suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan ainakin vähän. Kansalaiset näyttävät siis suosivan juustohöyläämistä

Taiteesta ja kulttuurista 45 prosenttia olisi valmiita leikkaamaan vähintään jonkin verran, mutta 44 prosenttia jättäisi leikkaukset vähäisiksi. Verrattuna kahden vuoden takaiseen leikkausvalmius on nyt kahdeksan prosenttiyksikköä alhaisempaa.

Kokonaan leikkausten ulkopuolelle enemmistö jättäisi koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja puolustusvoimat. Peräti 72 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon.

Hyvinvointivaltio hintansa arvoinen

Suomalaisten selvän enemmistön suojeluksessa ovat hyvinvointivaltion peruspalvelut, infrastruktuuri ja turvallisuus. Suomalaisten enemmistö haluaa edelleen suojella hyvinvointivaltion ydintä leikkauksilta, jotka vaarantaisivat universaalit palvelut. Hyvinvointivaltion ydintoimintojen säilyttäminen on suomalaisten prioriteetti, vaikka muualla julkisessa taloudessa nähtäisiin säästövaraa.

Peräti 72 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon (Kuvio 4). Vain 17 prosenttia on väitteestä eri mieltä eli torjuu hyvinvointivaltion hintalapun rajattomuuden. Huolimatta suomalaisten laajasta sitoutumisesta hyvinvointivaltion ideaan, siihen sitoutuneiden osuus on viime vuosina pienentynyt. Vuoden 2018 edelliseen huipputasoon nähden hyvinvointivaltiota hintalapusta välittämättä puolustavien osuus on pudonnut jo 13 prosenttiyksikköä.

Kuvio 4.

Selitys hyvinvointivaltion kannatuksen hapertumiseen paikantuu hallituksen pääpuolueiden kannattajiin, joiden enemmistö ei ole enää vakuuttunut hyvinvointivaltion hintalapun rajattomuudesta. Kokoomuksen kannattajista enää 45 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 40 prosenttia pitää suomalaista hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena.

Yksituumaisuuden väheneminen sitoutumisessa hyvinvointivaltion tarinaan saattaa ennustaa suuria muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin. Julkisen talouden rahoituksen kriisin jatkuessa aiempaa useampi pohtii, pitäisikö ihmisten olla valmiita maksamaan hyvinvointipalveluistaan itse sen sijaan, että julkinen valta kustantaa ja tuottaa ne.