Virkistyvät eurovaalit – Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin

Ladattavat tiedostot

Virkistyvät eurovaalit

Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin

Lataa

Kuvioliite

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• Suomalaisista 56 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä varmuudella europarlamenttivaaleissa.
  Äänestämistään varmana pitävien osuus on viime vuosien vaaleissa ennustanut hyvin toteutunutta äänestysaktiivisuutta.
• Kuudesta suurimmasta puolueesta vähiten äänestämistään varmana pitäviä kannattajia on SDP:llä (53 %) ja perussuomalaisilla (55 %).
• Kolme neljästä (73 %) katsoo, että Euroopan parlamentti on keskeinen poliittinen päätöksentekoelin, joka vaikuttaa laajasti myös meidän oloihimme.
• Selvä enemmistö (61 %) arvioi, että EU:n jäsenyydestä on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suomalaisista ilmoittaa äänestävänsä varmuudella europarlamenttivaaleissa. Neljäsosa (24 %) pitää äänestämistään todennäköisenä ja 13 prosenttia ilmoittaa jättävänsä äänestämättä joko todennäköisesti tai varmuudella. Loput seitsemän prosenttia ei halua arvioida äänestystodennäköisyyttään.

Kuvio 1.

Viime vuosina EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa äänestämistään varmana pitäneiden osuus on vastannut varsin tarkasti toteutunutta äänestysprosenttia. Kevään 2023 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 72 prosenttia kun varmuudella äänestäviä EVAn kyselyssä oli 74 prosenttia. Vastaavasti aluevaalien 2022 alla näin vastanneita oli 48 prosenttia, mikä oli myös aluevaalien äänestysprosentti.

Aiempien havaintojen valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus loikkaa viime vaalien 43 prosentista lähelle 50 prosentin haamurajaa tai jopa sen yli.

Kaikkiaan tiistaina päättyneessä eurovaalien ennakkoäänestyksessä äänioikeuttaan käytti hieman yli neljäsosa (25,5 %) Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Vuonna 2019 ennakkoon äänesti eurovaaleissa 21,2 prosenttia äänioikeutetuista.

Kaikkein innokkaimmin eurovaaliuurnille ovat suuntaamassa RKP:n kannattajat, joista 87 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä varmuudella. Äänestämistään varmana pitävien osuus on väestön keskiarvoa suurempi myös kokoomuksen (73 %), vihreiden (73 %), keskustan (70 %) ja vasemmistoliiton (67 %) äänestäjien parissa (Kuvio 2).

Kuvio 2.
* Puolueen tulos on pienestä vastaajamäärästä johtuen vain suuntaa antava.
** Muut-ryhmä sisältää yhteenlaskettuna vailla poliittista kantaa olevat sekä kantaansa ilmaisemattomat, ts. ryhmät ”jokin muu”, ”en äänestäisi lainkaan”, ”en osaa sanoa” sekä ”en halua sanoa”.

Sen sijaan äänestysinto on näitä ryhmiä selvästi vaisumpaa perussuomalaisten (55 %) ja SDP:n (53 %) kannattajien parissa, vaikka yksi keskeisimmistä vaalien puheenaiheista on ollut niin kutsutun laitaoikeiston nousu ja sosiaalidemokraattien kampanja, jossa puolue asettuu vastustamaan laitaoikeistoa.

EU on entistä tärkeämpi areena

Äänestysuurnille suomalaisia saattaa aktivoida myös se, että nykyoloissa vain harva näkee EU:lle vaihtoehtoa Euroopan ongelmien ratkojana. Kaksi kolmesta (66 %) ajattelee, että vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä. Vain 16 prosenttia näkee EU:ta parempia vaihtoehtoja Euroopan ohjaamiseen (Kuvio 3).

Kuvio 3.

EU:ta puutteineen käytännössä korvaamattomana pitävien osuus on hieman kasvanut tasolta, jolle se pomppasi vuoden 2019 mittauksessa. Tuolloiset Arvo- ja asenne tutkimuksen tulokset kertoivat, että suomalaiset katsoivat EU:n tarjoavan Suomelle vakautta ja selkänojaa vaikuttaa asioihin, jotka ovat kooltaan Suomea isompia.

Sittemmin toisiaan seuranneet koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota seurausvaikutuksineen sekä kasvaneet maailmanpolitikan jännitteet ovat eittämättä vahvistaneet käsitystä siitä, että Suomi tarvitsee EU:ta enemmän kuin EU Suomea. Vain pienehkö osuus (13 %) suomalaisista ajattelee, että Suomen pitäisi erota EU:sta, ja selkeä enemmistö (72 %) on eri mieltä (Kuvio 4).

Kuvio 4.

EU-eroa hyvin huonona ajatuksena (”täysin eri mieltä”) pitää nyt ensimmäistä kertaa enemmistö (55 %), ja eri puolueiden äänestäjäryhmissä Suomen eroa EU:sta puoltaa vain muutama prosentti, lukuun ottamatta perussuomalaisten (37 %) ja Liike Nytin (33 %) kannattajia. Näkyvin mielen muutos vuodesta 2019 paikantuu silti EU:sta eroamista aiemmin selkeästi kannattaneisiin perussuomalaisten äänestäjiin, joista nyt osapuilleen yhtä moni (39 %) torjuu kuin hyväksyy ehdotelman EU-erosta (ks. Kuvioliite).

EU-lait ärsyttävät suomalaisia – kahdella kolmesta ei ole kuvaa euroedustajien tekemisistä

Enemmistö suomalaisista (59 %) arvioi, että EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse ja vain reilu neljäsosa (26 %) on tästä eri mieltä.

Peräti kahdella kolmasosalla (65 %) suomalaisista ei oman arvionsa mukaan ole ”minkäänlaista kuvaa siitä mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä”, ja vain neljäsosa (25 %) katsoo olevansa hyvin perillä suomalaisten euroedustajien toiminnasta.

Vaikka suomalaiset suhtautuvat EU-jäsenyyteen myönteisesti, pikkutarkaksi koettu EU-sääntely ja päätöksenteon heikko läpinäkyvyys saavat moitteita suomalaisilta. On todennäköistä, että tyytymättömyys EU-normeihin toimii käyttövoimana populistipuolueiden kannatukselle.