Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle – uusi yhteisvelka torjutaan

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

• Kolme kymmenestä suomalaisesta (29 %) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, jos halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa.
• Puolet suomalaisista (49 %) katsoo, että Suomen pitää asettua vastustamaan yhteisvelkaa, mikäli EU aikoo ottaa sitä lisää. Vajaa viidennes (18 %) ei asettuisi vastustamaan yhteisvelkaa. Kolmannes (33 %) jää asiassa vaille kantaa.
• 45 prosenttia suhtautuu kielteisesti ehdotukseen EU-maiden jäsenmaksujen korottamiseksi nykytasoltaan. Myönteisesti jäsenmaksujen korottamiseen suhtautuu vain 16 prosenttia suomalaisista.
• Mikään ehdotuksista EU:n lisärahoitukseksi ei saa osakseen enemmistön suomalaisten tukea. Jyrkimmän kielteisesti (70 %) suomalaiset suhtautuvat verotusoikeuden antamiseen EU:lle.

Yksi kesän 2024 eurovaalien keskeisimmistä teemoista on, miten EU rahoittaa tulevat lisämenojen tarpeet. Euroopan unioni tukee Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodassa ja neuvottelee uusien mahdollisten jäsenmaiden kanssa laajentumisesta. Lisäksi EU haluaa vauhdittaa puhdasta ja digitaalista siirtymää ja lisätä riippumattomuuttaan tuotannossa keskeisillä aloilla. [1]

Unionin toiminta nielee rahaa. Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä Euroopan unionia on tarkoitus rahoittaa uusilla omilla varoilla, kuten osuuksilla päästökauppatuloista, hiilirajamekanismin tuotoilla sekä verottamalla yritysten voittoja. [2]

Kysymys EU:n rahoituksen kasvattamisesta Euroopan vahvan aseman turvaamiseksi on suomalaisille vaikea. Kolme kymmenestä suomalaisesta (29 %) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, jos halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa. Yhtä moni (28 %) on asiasta toista mieltä. Hyvin suuri osuus (43 %) ei ota asiaan kantaa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Laaja epävarmojen osuus voi kieliä siitä, että monet suomalaiset ymmärtävät EU:n tarvitsevan lisää rahoitusta etenkin puolustuksen ja laajentumisen suhteen. Toisaalta lisämaksuhalukkuus on nihkeää, kun suomalaisilla on kannateltavanaan myös oma velkainen julkinen taloutensa. On mahdollista, että moni suomalainen haluaisi lisärahoituksen sijaan vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa suuntaamalla nykyisiä resursseja toisin.

Mieluisia keinoja rahoituksen lisäämiseksi ei ole

Suomalaisten nihkeys EU:n rahoituksen kasvattamista kohtaan ei riipu kovin paljon rahoituksen tavasta. Suomalaisten enemmistö ei suhtaudu myönteisesti yhteenkään EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa tarjotusta mahdollisesta lisärahoitusvaihtoehdosta (Kuvio 2).

Kuvio 2.

EU:n merkittävin rahoituksen lähde ovat jäsenmaiden maksamat jäsenmaksut. [3] Niiden korottaminen on mahdollinen lisärahoituksen lähde. Lähes puolet suomalaisista (45 %) kuitenkin suhtautuu kielteisesti ehdotukseen EU-maiden jäsenmaksujen korottamiseksi nykytasoltaan. Myönteisesti jäsenmaksujen korottamiseen suhtautuu vain 16 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmasosa (31 %) suhtautuu ajatukseen jäsenmaksujen korottamisesta neutraalisti.

Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin. Vuonna 2022 Suomen jäsenmaksu Euroopan unionille oli 2,3 miljardia euroa ja nettomaksu asukasta kohden laskettuna 144 euroa. [4] Valtioneuvosto arvioi Suomen jäsenmaksun nousevan kolmeen miljardiin euroon vuonna 2028. Nousupaine johtuu muun muassa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, elpymisvälineen korkomenoista sekä EU:n hallintomenoista. [5]

Monen suomalaisen mielestä jäsenmaksujen nykytasokin on jo liikaa. 42 prosenttia suomalaisista katsoo, että EU:n jäsenmaksut ovat jo nykyisellään aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden. Eri mieltä on reilu neljännes (28 %). 31 prosenttia ei ota asiaan kantaa (Kuvio 3). Naisista jopa 41 prosenttia jää asiassa vaille mielipidettä.

Kuvio 3.

Suhtautuminen jäsenmaksujen tasoon on nyt kuitenkin selvästi ymmärtäväisempää kuin ennen finanssi- ja eurokriisiä.  Samalla asenteet Suomen EU-jäsenyyttä kohtaan ovat muuttuneet asteittain selvästi myönteisemmiksi. [6] Viiden vuoden takaiseen mittaukseen nähden epätietoisten osuus on pienentynyt ja samalla sekä jäsenmaksuja liiallisina että niitä oikeasuhtaisina pitävien osuudet ovat hieman kasvaneet.

Näkemykset EU-maksujen tasosta vaihtelevat huomattavasti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Perussuomalaisten äänestäjistä neljä viidestä (80 %) pitää EU:n jäsenmaksuja aivan liian korkeina jäsenyydestä saataviin etuihin nähden. Samaa mieltä ovat selvät enemmistöt Liike Nytin (73 %) ja kristillisdemokraattien (62 %) äänestäjistä. Sen sijaan vihreiden äänestäjistä EU:n jäsenmaksuja suhteettoman korkeina pitää vain ani harva (4 %) ja enemmistö (62 %) pitää niitä pikemmin sopivina. Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö (52 %) torjuu väitteen jäsenmaksujen liian korkeasta tasosta. Kysymys jakaa kokoomuksen äänestäjiä, joista 31 prosenttia pitää EU:n jäsenmaksuja aivan liian korkeina, mutta hieman suurempi joukko (39 %) ei pidä. Myös keskustan, SDP:n ja RKP:n äänestäjien näkemykset jakautuvat, mutta jäsenmaksujen tason hyväksyvien joukko jää kokoomuksen kannattaja pienemmäksi (ks. Kuvioliite).

Vanhemmat ikäluokat suhtautuvat jäsenmaksujen suuruuteen huomattavasti nuorempia ikäluokkia kielteisemmin. Vastaavasti pienillä paikkakunnilla asuvat suhtautuvat isoissa kaupungeissa asuvia kriittisemmin jäsenmaksujen tasoon. On mahdollista, että hyödyt EU-jäsenyydestä konkretisoituvat eniten nuoremmille kaupungissa asuville suomalaisille.

Yhteisvelka epätoivottua

Jäsenmaksujen korottamisen ohella eurovaalien keskeinen keskustelunaihe on suhtautuminen EU:n yhteisen velan lisäämiseen. EU päätti vuonna 2020 osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä niin sanotusta 750 miljardin euron elpymispaketista, joka rahoitetaan jäsenmaiden yhteisesti takaamalla velalla. Tuolloin eduskunta edellytti paketin olevan tarkkarajainen ja kertaluonteinen. [7] Suomalaisten enemmistö suhtautui jo tuolloin epäillen yhteisvelkaan. [8] Nyt kielteinen suhtautuminen on entistäkin selvempää.

Yli puolet suomalaisista (53 %) suhtautuu kielteisesti EU:n yhteisvelkaan, eli EU:lle annettavaan lupaan hakea tarvitsemaansa rahoitusta rahoitusmarkkinoilta (ks. Kuvio 2 edellä). 23 prosenttia suhtautuu keinoon neutraalisti ja vain 15 prosenttia myönteisesti.

Yhteisvelka ei saa yhdenkään puolueen äänestäjien enemmistöä taakseen. Vain vasemmistoliiton kannattajissa on enemmän yhteisvelkaan myönteisesti kuin kielteisesti suhtautuvia, ja enemmistö vastustaa sitä kaikissa muissa paitsi vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajaryhmissä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on väläyttänyt yhteisvelkaa mahdollisena keinona Ukrainan tukemisen rahoittamiseksi. [9] Kokoomuksen lisäksi myös RKP, Liike Nyt, vihreät ja vasemmistoliitto ovat eurovaalien alla pitäneet yhteisvelkaa vaihtoehtona Ukrainan tai eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseksi. [10]

Monille suomalaisille uuden yhteisvelan ottaminen olisi niin epätoivottavaa, että he toivovat Suomen asettuvan asiassa poikkiteloin. Puolet suomalaisista (49 %) katsoo, että Suomen pitää asettua vastustamaan yhteisvelkaa, mikäli EU aikoo ottaa sitä lisää. Vajaa viidennes (18 %) on väittämän kanssa eri mieltä eli ei asettuisi vastustamaan yhteisvelkaa. Kolmannes (33 %) jää asiassa vaille kantaa (Kuvio 4).

Kuvio 4.

Miehet (58 %) toivovat Suomen asettuvan vastustamaan yhteisvelkaa selvästi useammin kuin naiset (39 %, ks. Kuvioliite). Vielä suurempia eroja näkemyksissä piirtyy eri puolueiden kannattajien välille. Yhteisvelkahankkeen vastustamista toivoo enemmistö perussuomalaisten (77 %), Liike Nytin (73 %), kristillisdemokraattien (66 %) ja kokoomuksen (59 %) äänestäjistä. Myös keskustan (49 %) ja Rkp:n (44 %) kannattajat vastustavat yhteisvelkahanketta laajalti. SDP:n äänestäjien kannat jakautuvat, kun taas vasemmistoliiton (19 %) ja vihreiden (17 %) äänestäjistä vain harva toivoo Suomen vastustavan yhteisvelkahanketta (Kuvio 5).

Kuvio 5.

Varovaista tukea tullimaksuille

Siinä missä korotetut jäsenmaksut ja yhteisvelka saavat EU:n lisärahoitustapoina osakseen vain vähän tukea, korotetut tullimaksut kelpaisivat selvästi useammalle. Korotetut tullimaksut, joilla tuontia EU:n ulkopuolisista maista verotettaisiin nykyistä enemmän, on ainoa varojenkeruutapa, johon suomalaiset suhtautuvat useammin myönteisesti (44 %) kuin kielteisesti (24 %, ks. Kuvio 2 edellä).

Tullimaksujen korottamisen suosion jääminen alle puoleen kielinee kuitenkin siitä, että suomalaiset ymmärtävät tullimaksujen korotustenkin tuntuvan lopulta kuluttajan kukkarossa kalliimpina tuotteiden hintoina.

Tullimaksujen korottamisen ohella jäsenmaksujen korottamista ja yhteisvelkaa suositumpia ovat uudet EU:lle tilitettävät maksut ja yhteisöverotuoton osan jyvittäminen EU:lle. Kovin korkealle näidenkään rahoituskeinojen suosio ei yllä. Kolmasosa (32 %) suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että EU:lle luotaisiin lupa luoda lisää nykyisen muovijätemaksun kaltaisia maksuja (ks. Kuvio 2 edellä). Kielteisesti ajatukseen suhtautuu hieman suurempi osuus (36 %) ja neutraalin kannan ottaa vajaa neljäsosa (23 %).

Neljäsosa (26 %) ottaa myönteisen kannan ehdotukseen yritysten voitoistaan maksamien verojen tuoton jyvittämisestä EU:lle. Kielteisesti tähän suhtautuu 30 prosenttia ja 27 prosenttia neutraalisti.

Suomalaisille kaikkein epämieluisin tapa rahoittaa EU:n kasvavaa toimintaa olisi EU-verotus – se, että EU:lle annettaisiin rajattu oikeus kantaa veroja jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloista. Vain harva suomalainen (7 %) suhtautuu myönteisesti ajatukseen EU-verotuksesta, ja selvä enemmistö (70 %) torjuu ehdotuksen.

Vaikka oppositiopuolueiden äänestäjät suhtautuvat hallituspuolueiden äänestäjiä myönteisemmin eri tapoihin EU:n rahoituksen lisäämiseksi, myös selvästi yli puolet (63 %) oppositiopuolueita äänestävistä suhtautuu ajatukseen EU-verotuksesta kielteisesti (Kuvio 6).

Kuvio 6.

Näkemyksiin voi vaikuttaa se, että verotus on Suomessa jo kireää ja kiristyy entisestään hallituksen kehysriihessään päättämien veromuutosten myötä. Suomalaiset valitsisivat mieluummin sellaisia rahoituskeinoja, joiden he eivät suoraan usko vaikuttavan omaan kukkaroonsa. Toisaalta tullimaksut ja uudet EU:lle tilitettävät haittamaksut vaikuttaisivat tuotteiden hintoihin EU-alueella, ja yhteisöverotuottojen tilittäminen EU:lle kotimaisten veronsaajien sijaan aiheuttaisi painetta kiristää verotusta muilta osin.

Hallitus- ja oppositioryhmien kannattajien näkemyserojen tarkasteleminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta eri puolueiden näkemyseroista. Kokonaisuutena tarkastellen nimittäin ainoastaan vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien enemmistö suhtautuu uusiin rahoitustapoihin pikemmin varovaisen myönteisesti kuin kielteisesti (Kuvio 7).

Perussuomalaisten äänestäjät suhtautuvat kaikkiin rahoitustapoihin kielteisimmin. Suhtautuminen on koko väestön tasoa kielteisempää myös Liike Nyt -puolueen ja kokoomuksen äänestäjillä.

Kuvio 7.

Puoluekohtaiset erot suhtautumisessa EU:n uusiin varoihin heijastavat näkemyseroja suhtautumisessa Suomen verotukseen. Oikeistopuolueet ja niiden äänestäjät suhtautuvat kaikkiin veroihin ja maksuihin vasemmistopuolueita kielteisemmin. Kriittisimmin kotimaisiin veroihin suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät, jotka ovat muita äänestäjäryhmiä kriittisempiä myös mahdollisia EU:n uusia rahoituskeinoja kohtaan. [11]

Lähteet ja viitteet

[1] Euroopan komissio (2023). Ursula von der Leyenin puhe ja komission State of the Union-aiekirje, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/speech_23_4426
[2] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 20.6.2023 COM(2023) 330 lopullinen.
[3] Euroopan komissio (2024). EU:n menot ja tulot kaudella 2021–2027, https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/long-term-eu-budget/2021-2027/spending-and-revenue_fi?prefLang=fi
[4] Eurooppatiedotus (2024). Suomen maksut EU:lle, https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/
[5] Valtioneuvosto (2024). Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028, VNS 2/2024 vp.
[6] Metelinen, S. (2024). Suomalaiset toivovat yhtenäisempää EU:n ulkopolitiikkaa – EU- ja Nato-asenteet pysyvät myönteisinä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2024/05/09/suomalaiset-toivovat-yhtenaisempaa-eun-ulkopolitiikkaa-eu-ja-nato-asenteet-pysyvat-myonteisina/
[7] TaVL 4/2021 vp HE 260/2020 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/TaVL_4+2021.aspx
[8] Haavisto, I. (2021). Elpymispaketti jakaa suomalaiset kahtia, mutta EU:n kannatus kasvaa, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2021/05/09/elpymispaketti-jakaa-suomalaiset-kahtia-mutta-eun-kannatus-kasvaa/
[9] Yle (2024). Petteri Orpo hyväksyy EU:n uuden yhteisvelan, jos muuta keinoa Ukrainan tueksi ei löydy – kuuntele Politiikkaradion tentti, https://yle.fi/a/74-20089070
[10] Helsingin Sanomat (2024). Jopa Suomen oikeistosta raotetaan nyt ovea uudelle eurooppalaiselle yhteisvelalle, https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010436077.html
[11] Kujanpää, E. (2023). Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa, https://www.eva.fi/blog/2023/05/16/puolet-pitaa-verotusta-suomessa-liian-ankarana-verokapina-elaa-oikeistopuolueissa/