Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

• Vain reilu neljännes (28 %) suomalaisista maksaisi henkilökohtaisesti mielellään nykyistä enemmän veroja. Enemmistölle (57 %) veronkiristykset eivät ole mieluisia.
• Neljäsosa (25 %) olisi valmis kiristämään yleistä arvonlisäveroa, puolet (49 %) pitäisi sen ennallaan, ja viidesosan (21 %) mielestä arvonlisäveroa pitäisi alentaa.
• Selvä enemmistö suomalaisista (67 %) suhtautuu myönteisesti verohelpotuksiin uusille investoinneille.

Suomalaisten enemmistö (51 %) katsoo, että jos verotusta on pakko kiristää, on parempi kiristää kulutusveroja kuin tuloveroja. Eri mieltä väitteen kanssa on reilu neljännes (28 %) kansalaisista, ja loput (21 %) eivät ota asiaan kantaa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Väestön näkemyksiin verotuksesta on todennäköisesti vaikuttanut julkista taloutta koskevan jo valmiiksi korkean kriisitietoisuuden [1] vahvistuminen entisestään. Tämän kertainen Arvo- ja asennetutkimuksen tuloskokonaisuus kielii sen puolesta, että kansalaiset seuraavat tiiviisti talouspoliittista keskustelua.

Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistautuu tätä kirjoitettaessa hallituksen kehysriiheen, jossa julkisen talouden tilanteen heikkenemisen takia haetaan uusia säästötoimia hallitusohjelman säästölistan päälle.

Ennen kehysriihtä mahdollinen arvonlisäverokantojen kiristys on ollut julkisuudessa esillä. Myös valtiovarainministeriön mukaan Suomen verojärjestelmää voitaisiin tehostaa siirtämällä painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. [2] Ministeriön ja hallituspuolueiden viesti kulutusverotuksen vähemmästä haitallisuudesta taloudelle saa vastakaikua kansasta. Erityisesti oikeistopuolueiden kannattajat kallistuvat tukemaan verolinjaa, jossa painopistettä siirretään tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

Vasemmiston äänestäjät suosivat tuloveroja

Selvä enemmistö (84 %) kokoomuksen äänestäjistä kiristäisi pakon edessä mieluummin kulutusveroja kuin tuloveroja, ja samalle kannalle päätyvät enemmistöt myös Liike Nytin (65 %), perussuomalaisten (58 %) ja kristillisdemokraattien (55 %) kannattajista (ks. Kuvioliite).

Poliittisten keskiryhmien äänestäjien kannat ovat varovaisempia, mutta kallistuvat kulutusverojen puolelle. Hieman alle puolet RKP:n (48 %), keskustan (46 %) ja vihreiden (46 %) kannattajista arvioi kulutusverot tuloveroja paremmaksi välineeksi tilanteessa, jossa verotuksen kiristys on väistämätöntä.

Vasemmistopuolueiden kannattajat suosisivat pikemmin tuloverotusta kulutusverotuksen sijaan. Vain viidesosa (22 %) vasemmistoliiton ja reilu kolmasosa (36 %) SDP:n kannattajista näkee kulutusverot parempana vaihtoehtona. Vasemmistoliiton kannattajat jäävät kuitenkin ainoaksi äänestäjäryhmäksi, jonka enemmistö (64 %) kiristäisi ennemmin tuloverotusta kuin kulutusverotusta.

Suomalaiset eivät mielellään maksaisi lisää veroja

Hallitus päätti jo syksyllä 2023 kiinteistöveroon ja 10 prosentin arvonlisäverokantaan kohdistuvista veronkiristyksistä. Talven 2024 mittaan sekä pääministeri Petteri Orpo (kok.) että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ovat pitäneet uusia veronkiristyksiä välttämättöminä. [3]

Riemunkiljahduksia ne eivät kuitenkaan herätä kansalaisten keskuudessa. Vain reilu neljännes (28 %) suomalaisista maksaisi henkilökohtaisesti mielellään nykyistä enemmän veroja. Enemmistölle (57 %) veronkiristykset eivät ole mieluisia (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Iloisten veronmaksajien osuus jää edellisten mittausten tapaan alhaiseksi, joskin mielellään lisää veroja maksavien osuus on hieman kasvanut aikaisemmista mittauksista. Väitteen torjuvien enemmistö on kuitenkin pysytellyt samalla tasolla liki kymmenen vuoden mittaushistorian ajan.

Hallituspuolueita äänestävistä vain harva osallistuisi halukkaasti verotalkoisiin. Positiivisimmin mahdollisiin veronkiristyksiin suhtautuvat vasemmistoliiton (64 %) ja vihreiden (53 %) äänestäjät. SDP:n äänestäjistä mielellään nykyistä enemmän veroja maksaisi alle puolet (45 %) ja yhtä moni (44 %) ei maksaisi (ks. Kuvioliite).

Veronkevennystoiveet ovat vaimenneet

EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin myös eri verolajeja koskevista muutostoiveista. Kysymyssarja (Kuvio 3) mahdollistaa veroja koskevien käsitysten vertailun yli ajan, sillä se on esitetty Arvo- ja asennetutkimuksessa myös aiemmin, viimeksi keväällä 2023 (aiempien vuosien tulokset Kuvioliitteessä).

Tuloskokonaisuus kertoo, että suomalaiset suhtautuvat verotuksen muuttamiseen pääsääntöisesti melko varautuneesti, mutta poikkeuksiakin on.

Alkoholin verotusta kiristäisi selvästi yli puolet (62 %) suomalaisista. Neljäsosa (25 %) kohdistaisi alkoholiveroon jopa tuntuvan korotuksen siitä huolimatta, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa nostettiin jo vuoden 2024 alusta lukien samalla, kun oluen verotusta kevennettiin. Vain kymmenesosa (12 %) keventäisi alkoholiverotusta.

Kuvio 3.

Alkoholin verotuksen kiristämisen suosio selittynee sillä, että kyseessä on selvästi haittavero. Alkoholin kulutuksesta aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia ja kuluttajille haittoja, joten veron koetaan kompensoivan näitä haittoja.

Moni näkee kiristämisen mahdollisuuksia myös yritystoimintaa ja omistamista koskevissa veroissa, vaikka hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut olla kiristämättä pääomatuloveroa ja pitää yhteisöverokannan kilpailukykyisellä tasolla. Hieman yli puolet (52 %) korottaisi pääomatulojen saajien ja reilu kolmasosa (36 %) yhteisöjen verotusta.

Valmius kiristää yrittämiseen ja omistamiseen liittyviä veroja selittynee osin sillä, että monien kohdalla nämä verot eivät kosketa omaa elämää. Toisaalta suhtautumisessa yrittämisen ja omistamisen veroihin nähdään selvä poliittinen lataus.

Suuri enemmistö vasemmistoliiton (88 %), SDP:n (78 %), kristillisdemokraattien (73 %) ja vihreiden (72 %) ja äänestäjistä kiristäisi pääomatulojen verotusta, mutta ajatus ei saa paljoakaan tukea perussuomalaisten (28 %) ja kokoomuksen (30 %) kannattajien parissa.  Myös moni Liike Nytin (60 %) keskustan (49 %) ja RKP:n (43 %) äänestäjistä näkee pääomatulojen verotuksessa ainakin hieman korottamisen varaa (ks. Kuvioliite).

Kaikkien verojen kohdalla suomalaiset näkevät vuoden takaiseen verrattuna hieman enemmän mahdollisuuksia korotuksiin (ks. Kuvioliite). Tämä voi kertoa siitä, että Petteri Orpon hallituksen jo toteuttamien menonleikkausten myötä suomalaiset näkevät aikaisempaa enemmän tarvetta myös veronkiristyksille julkisen talouden tasapainottamiseksi. Samalla kevään 2023 eduskuntavaalien alla havaitut selkeät toiveet veronkevennyksistä ovat vaimenneet.

Yhteisövero on ainoa vero, jonka keventämistä kannattavien osuus on nousutrendillä. Yhä kolmannes (36 %) suomalaisista kannattaa yhteisöveron kiristämistä ja kolmasosa (33 %) pitäisi sen nykyisellään, mutta veron keventämistä kannattavien osuus on vuodesta 2019 tuplaantunut 24 prosenttiin (ks. Kuvioliite). Mielipide-erot yhteisöveron muutostarpeista ovat kuitenkin suuret, ja kokoomuksen äänestäjät jäävät ainoaksi ryhmäksi, jonka enemmistö (55 %) keventäisi yhteisöveroa.

Voimakkaimmat veronkevennystoiveet kohdistuvat perintö- ja lahjaveroon. Suomalaisten enemmistö (52 %) alentaisi perintöveroa, ja vain 13 prosenttia toivoo sen kiristämistä.

Lähes puolet (48 %) suomalaisista keventäisi myös ruuan arvonlisäveroa. Veroa kiristäisi vain kahdeksan prosenttia suomalaisista, ja 42 prosenttia verottaisi ruokaa jatkossakin nykyisellä 14 prosentin arvonlisäverokannalla. Sekä perintö- ja lahjavero että ruoan arvonlisävero ovat olleet kevennyslistan kärkipaikoilla myös aiemmissa mittauksissa.

Kulutusveron kiristäminen pohdituttaa

Suhtautuminen yhteiseen arvonlisäverokantaan poikkeaa selvästi ruuan arvonlisäverotuksesta. Neljäsosa (25 %) olisi valmis kiristämään sitä, puolet (49 %) pitäisi sen ennallaan, ja viidesosan (21 %) mielestä arvonlisäveroa pitäisi alentaa. Lukemat ovat pitkälti samat kiinteistöveron kohdalla. Viidesosa (21 %) korottaisi kiinteistöveroa, hieman alle puolet (47 %) pitäisi sen ennallaan ja vajaa neljäsosa (23 %) alentaisi sitä.

Suhtautuminen kulutuksen verotuksen kiristämiseen on muuttunut vuodessa selvästi aiempaa myötämielisemmäksi (+14 %-yks., Kuvio 4). Vastaavasti kulutusverotuksen keventämistä vaativien osuus on pienentynyt lähes yhtä paljon (-12 %-yks.).

Kuvio 4.

Missään väestöryhmässä enemmistö ei kallistu arvonlisäveron kiristämisen, mutta ei myöskään keventämisen kannalle. Valmius kiristää kulutuksen verotusta on eri puolueiden kannattajaryhmistä suurinta kokoomuksen äänestäjien (37 %) keskuudessa ja toiveet keventämisestä taas suurimpia perussuomalaisten äänestäjien (30 %) keskuudessa. Veronkevennysvaatimukset ovat kuitenkin vuoden aikana vähentyneet perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa. [4] Muutos kielii siitä, että julkisen talouden ongelmien pahentuessa toiveet veronkevennyksistä hiipuvat ja osin myös valmius veronkiristyksiin kasvaa – mutta epämieluisia ne ovat edelleen etenkin oikeistopuolueiden äänestäjille.

Veropolitiikan uudelleenarviointi näkyy osin myös suhtautumisessa energia- ja polttoaineverotukseen, jota kiristäisi nyt neljäsosa (26 %) suomalaisista. Kolmasosan (33 %) mielestä sitä olisi syytä alentaa (Kuvio 5). Energia- ja polttoaineverotus hiertää etenkin pienemmillä paikkakunnilla asuvia sekä perussuomalaisten äänestäjiä.

Vuosi sitten vielä vain 14 prosenttia suomalaisista osoitti valmiutta kiristää energia- ja polttoaineverotusta. Veronkevennysvaateet ovat pudonneet vielä selkeämmin (-20 %-yks.)

Kuvio 5.

Kaksi kolmesta (66 %) perussuomalaisten äänestäjästä keventäisi energia- ja polttoaineverotusta vielä syksyllä 2023 tehtyjen polttoaineveron kevennysten jälkeenkin. Vain 11 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä kiristäsi energia- ja polttoaineverotusta, mutta vuosi sitten heitä ei ollut käytännössä lainkaan. Kokoomuksen äänestäjien keskuudessa yhtä suuri osuus (29 %) kiristäisi energia- ja polttoaineverotusta kuin keventäisi sitä (30 %). Vuodessa valmiudet kiristää näitä veroja on kokoomusäänestäjien joukossa kasvanut selvästi. Vihreiden (67 %) ja vasemmistoliiton (54 %) äänestäjien enemmistö kannattaa energia- ja polttoaineverotuksen kiristämistä (ks. Kuvioliite).

Työn verotus jakaa mielipiteet

Suomalaista 40 prosenttia (ks. Kuvio 3 edellä) keventäisi ansiotulojen verotusta, mutta selvästi aiempaa useampi (21 %) kiristäisi sitä (ks. Kuvioliite). Toiveet veronkiristyksistä paikantuvat erityisesti oppositiopuolueiden äänestäjiin. Näkemykset voivat liittyä siihen, että oppositio kyseenalaisti tuloveron kevennykset, jotka hallitus toteutti vuodelle 2024. [5]

Suomalaisten näkemykset kokonaisveroasteen tasosta jakautuvat melko tasaisesti. Kolmannes (33 %) katsoo, että kokonaisveroastetta pitäisi korottaa, kolmannes (33 %) pitäisi sen nykyisellään, ja 27 prosenttia alentaisi kokonaisveroastetta.

Vaatimukset kokonaisveroasteen kiristämisestä ovat lisääntyneet aikaisempiin mittauksiin verrattuna, ja veroasteen nostoa tukevat erityisesti vihreiden (63 %), vasemmistoliiton (57 %) ja SDP:n (48 %) äänestäjät. Aikaisempien mittausten mukaan samojen puolueiden äänestäjät korottaisivat valintatilanteessa ennemmin veroja kuin leikkaisivat palveluja ja tulonsiirtoja. [6] Leikkausten kannalle kallistuivat puolestaan nykyisten päähallituspuolueiden äänestäjät, joista kokoomuksen kannattajista vain viidesosa (21 %) ja perussuomalaisten äänestäjistä 16 prosenttia näkee tarvetta nostaa kokonaisveroastetta. Kyse on merkittävästä talouspoliittisesta valinnasta, sillä nykyisen kokoisella julkisella sektorilla valtiovarainministeriön mukaan nykyinen kokonaisveroaste ei riitä rahoittamaan menoja tulevaisuudessa [7]. Hallitus on kuitenkin hallitusohjelmassaan sitoutunut siihen, ettei se päätösperusteisesti kiristä kokonaisveroastetta.

Talouskasvun kiihdyttäminen houkuttaa

Jotta Suomi pääsee pois menonleikkausten ja veronkiristysten tieltä, tarvitaan talouskasvua. Talouskasvun käynnistämiseksi Suomen pitää pystyä houkuttelemaan investointeja. Nykytilanteessa Suomi kuitenkin verottaa uusia investointeja keskimääräistä voimakkaammin. [8]

Selvä enemmistö suomalaisista (67 %) suhtautuu myönteisesti verohelpotuksiin uusille investoinneille, ja kielteisen kannan niihin ottaa viidennes (19 %) (Kuvio 6). Tällainen kohdennettu verokannustin voisi olla esimerkiksi verohyvitys, joka määritellään osana investoinnin arvosta ja pienentää maksettavan yhteisöveron määrää vastaavalla summalla. [9]

Kuvio 6.

Suomalaisten enemmistö (58 %) näkee myös palkkaveron keventämisen mahdollisena toimenpiteenä. Kielteisesti palkkaveron alennukseen investointien täkynä suhtautuu 29 prosenttia suomalaisista. Osa heistäkin, jotka eivät näe Suomella olevan varaa yleiseen ansiotuloverotuksen keventämiseen (ks. Kuvio 3 edellä), suhtautuu myönteisesti palkkaveron alentamiseen investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Erityisen positiivisesti palkkaveron keventämiseen suhtautuvat johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat. Tutkimusten mukaan kireä työn verotus vähentää ahkeruutta, innovaatioita ja innovaattoreiden maahanmuuttoa. [10]

Valtiontuet investoiville yrityksille sekä uusien valtionyhtiöiden perustaminen keräävät enemmän kannatusta kuin vastustusta. Hieman alle puolet (48 %) suhtautuu valtiontukiin myönteisesti ja kolmasosa (34 %) kielteisesti. Uusia valtionyhtiöitä hyvänä keinona houkutella investointeja pitää 41 prosenttia ja ajatuksen torjuu reilu kolmasosa (35 %).

Se, että suomalaiset suhtautuvat valtiontukiin verohelpotuksia kriittisemmin voi kertoa siitä, että monet kyseenalaistavat valtiontukien osumatarkkuuden. Silti enemmistöt kokoomuksen, keskustan, RKP:n ja Liike Nytin äänestäjistä suhtautuvat valtiontukiin investointeja edistävänä toimenpiteenä myönteisesti. Investointien houkuttelemista valtionyhtiöitä perustamalla kannattavat puolestaan SDP:n, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -puolueen äänestäjien enemmistöt. Hallituspuolueiden keskuudessa tämä toimenpidevaihtoehto kerää vähemmän kannatusta.

Suomalaisista 39 prosenttia katsoo, että investointien houkuttelemiseksi Suomeen olisi syytä alentaa yhteisöveroa, mutta hieman useampi (43 %) torjuu näkemyksen.

Suomalaisista 40 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi voisi jättäytyä sivuun investointikilpailusta seuraamaan ja odottamaan, miten tilanteet kehittyvät. Toisaalta kolmannes suomalaisista (36 %) suhtautuisi tällaiseen jarrutteluun vähintään melko kielteisesti.

Moni suomalainen pitää mahdollisena myös sitä vaihtoehtoa, ettei kilpailuun investoinneista lähdetä mukaan nykyistä enempää. Kilpailusta pois jättäytymistä kannattaa 28 prosenttia suomalaisista. Toisaalta 42 prosenttia kansalaisista suhtautuisi vähintään melko kielteisesti siihen, että Suomi jättäytyisi investointeja koskevan kilpailun ulkopuolelle.

Arvo- ja asennetutkimuksen vastauskokonaisuudessa näkyy julkisen talouden tilanteen vaikeus: taloutta pitäisi tasapainottaa, mutta samalla pitäisi olla myös kasvun ja investointien eväitä. Isoille veronkiristyksille ei löydy laajaa tukea ja pieniinkin suhtaudutaan vähintään varauksellisesti.

Suomalaisista 42 prosenttia katsoo, että vaikka verotus Suomessa kiristyisikin hieman nykytasoltaan, se ei aiheuttaisi merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille. Eri mieltä asiasta on 36 prosenttia. Tulosta tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kysymysmuotoilu viittaa verotukseen kokonaisuutena (Kuvio 7).

Kuvio 7.

Suomalaisten näkemyksissä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittävää muutosta. Näkemykset jakautuvat hallituksen ja opposition suurempien puolueiden äänestäjäryhmien kesken. Oppositiopuolueiden äänestäjien enemmistöt Liike Nyt -puoluetta lukuun ottamatta katsovat, ettei verotuksen maltillinen kiristyminen aiheuttaisi merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille. Sen sijaan huoli verotuksen kiristymisen vaikutuksista talouteen ja investointeihin paikantuu hallituksessa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjiin, joiden enemmistöt ovat veronkiristysten aiheuttamien haittojen vähäisyydestä eri mieltä. RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjien näkemykset jakautuvat, ja varsin moni jättää ottamatta kantaa kysymykseen (ks. Kuvioliite).

Lähteet ja viitteet

[1] Haavisto, I. (2023): Rautaisannos realismia. EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/

[2] Valtiovarainministeriö (2023a): Verokartoitus, Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2023:15, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164690

[3] Helsingin Sanomat (2024a). Orpo: Veronkiristyksiäkin tulee,  https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010208141.html ja MTV (2024). Purra: Tarvitsemme lisää veronkiristyksiä, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suora-lahetys-kello-10-mita-riikka-purra-paljastaa-hallituksen-veropolitiikasta/8897222#gs.7owp83.

[4] Ks. Kuvioliite ja Haavisto (2023).

[5] Yle (2023a). SDP leikkaisi valtion menoja ensi vuonna lähes miljardilla eurolla ja peruisi suurituloisten verokevennyksiä, https://yle.fi/a/74-20062308 sekä Yle (2023b). Annika Saarikko: ”Nyt ei ole oikea aika keventää verotusta”, https://yle.fi/a/74-20061727.

[6] Haavisto (2023).

[7] Valtiovarainministeriö (2023b). Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:64, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165189

[8] Ali-Yrkkö, J., Kangasharju, A., Kujanpää, E., Koski, H., Kuusi, T., Puonti, P., Ropponen, O. ja Rouvinen, P. (2024). Suomen pelastuspaketti. https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/muistioita-hallitukselle-suomen-pelastuspaketti/

[9] Kujanpää, E. (2024). Kasvun sytykkeet – Kahdeksan veroehdotusta investointien houkuttelemiseksi, EVA Analyysi No 129, https://www.eva.fi/blog/2024/02/28/kasvun-sytykkeet-kahdeksan-veroehdotusta-investointien-houkuttelemiseksi/

[10] Ali-Yrkkö, J. ym. (2024).