Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus – paras lääke on markkinatalous
Suomen Pankin arvion mukaan Suomen talous on taantumassa ja heikko elpyminen alkaa vasta vuoden päästä.
Verotulot kasvavat hitaasti, jo päätetyt menot nopeasti. Velkasuhde jatkaa kasvuaan, valtiovarainministeriö arvioi omassa ennusteessaan. Ennustettu talouskasvu on kuitenkin niin vaatimatonta, että vaikka välttyisimme ikäviltä yllätyksiltä, niukka kasvu ei Suomelle riitä. Talouden moottori pitäisi rykäistä kunnolla käyntiin. Mutta miten?
Pitäisi rohkeasti katsoa keinoja, jotka toisivat Suomeen lisää ihmisiä, pääomia ja investointeja. Suomi tarvitsee vähemmän sääntelyä ja lisää markkinataloutta. Meillä on ylisuureksi paisunut julkinen sektori, jota kannattelee liian pieni yritysten joukko.
Julkinen sektori syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä liian monella alalla. Miksi kaupunkien ja kuntien pitää operoida omia urheiluhalleja? Tai teettää omilla inhouse-yhtiöillä palveluita, jotka kilpailevat yksityisten yrittäjien kanssa epäreiluilla ehdoilla?
Meidän ei pitäisi pelkästään oppia sietämään yrittämisellä rikastuneita ihmisiä, vaan kannustaa ihmisiä yrittämään. Yrittämiseen liittyy aina epäonnistumisen riski, jota palkansaaja ei kanna. Siksi yrittäjien verotuksen pitää olla kevyempää kuin palkansaajien.
Meidän pitää myös vähintään sallia omaisuuden kerryttäminen. Verotuksen pitäisi olla sellaista, että se kannustaisi pitämään omaisuuden Suomessa ja rakentamaan täällä uutta liiketoimintaa.
Investointien tieltä Suomen pitäisi raivata pois turhat byrokratian esteet. Luvitusjärjestelmä toimii, mutta yritysten oikeusturvassa on yllättävän paljon parantamisen varaa.
Markkinatalous toimii myös maahanmuutossa. Etlan mukaan Suomi tarvitsee liki kolminkertaisen määrän nettomaahanmuuttajia, jotta syntyvyyden laskun vaikutukset väestöön saataisiin minimoitua.
Suomi on saanut parina viime vuonna ilahduttavan määrän uusia ihmisiä. Samalla myös suomalaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi.
Hallitusohjelman nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon lyö korvalle hallituksen tavoitteita tasapainottaa taloutta. Ilman muualta tänne tulleita monet työt jäisivät jo nyt tekemättä.
Toimiva markkinatalous edellyttää investointeja ja ihmisiä, jotka tulevat uusiin työpaikkoihin tekemään töitä. Tämä unohtuu Petteri Orpon (kok.) hallitukselta, joka on keskittynyt pelkkään julkisen talouden tasapainottamiseen. Tehtävä on vaivalloinen ilman kasvun edellytyksiä. Orpon hallitus joutuu ottamaan leikkauksista huolimatta 11 miljardia euroa lisää velkaa.
Lisää pitäisi tehdä velkaantumisen taittamiseksi. Hallituksen katse näyttäisi kääntyvän veroihin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on jo väläytellyt ruuan arvonlisäveron kiristämistä.
Ruuan alvin korotus on tehokas, mutta taatusti epäsuosittu keino kerätä valtion kassaan lisää rahaa. Työn verotuksen hallitus haluaa pitää ennallaan. Suomi on jo nyt OECD-maiden joukossa yksi kireimmin verottava maa.
”Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus”
Meillä on jo kaikki veroruuvit valmiiksi tapissa. Jos pelkillä veronkiristyksillä kääntyisimme kukoistukseen ja kasvuun, tämä ihme olisi tapahtunut jo vuosia sitten. Suomen kolmoishaasteen ongelmat eivät ratkea pelkästään rukkaamalla julkisen talouden numeroita verotuksella ja leikkauksilla.
”Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus”, professori ja talouden nobelisti Bengt Holmström sanoi Kauppalehden haastattelussa (23.6.2023).
Markkinatalouden ytimessä on usko ihmisiin. Meillä on kyky ratkaista isojakin ongelmia, kunhan meillä on tilaa yrittää.