Suomalaisten enemmistö pitää välttämättömänä, että Ukraina voittaa sodan
Kuvio 1. Kaikkein tärkeintä suomalaisille on, ettei ydinaseita käytetä. Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.
Tiivistelmä:
- Enemmistö (57 %) suomalaisista pitää välttämättömänä ja 26 prosenttia tarpeellisena Venäjän tappiota ja vetäytymistä Ukrainasta kestävän tulitauon tai rauhan saavuttamiseksi.
- Puolet (51 %) suomalaisista katsoo vallanvaihdoksen Venäjällä olevan välttämätöntä, kun pysyvä tulitauko tai rauhansopimus saadaan aikaan.
- Lähes kaikki suomalaiset pitävät Venäjää epävakaana ja arvaamattomana (93 %), laajentumishaluisena suurvaltana (89 %) ja merkittävänä sotilaallisena uhkana (85 %).
- Enemmistö (62 %) suomalaisista näkee myös tavallisten venäläisten olevan osasyyllisiä maan hyökkäyssotaan, koska he eivät nouse vastustamaan sotaa.
- Suomalaisten enemmistö toivottaa Ukrainan tervetulleeksi Euroopan unionin (56 %) ja Naton (55 %) jäseneksi. Kolme neljäsosaa (75 %) on tyytyväisiä päättäjiemme toimintaan Ukrainan sotaan liittyvissä asioissa.
Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt yli puolitoista vuotta, eikä sodalle ole näkyvissä loppua. Syksyn 2023 EVA Arvo- ja asennetutkimuksessa vastaajia pyydettiin kurkottamaan tulevaisuuteen ja arvioimaan, millaisten asioiden ja ehtojen pitäisi toteutua tilanteessa, jossa Ukrainassa saavutettaisiin pysyvä tulitauko tai rauha.
Vastaukset heijastavat suomalaisten vahvaa tukea Ukrainalle ja tiukkaa linjaa Venäjää kohtaan: sodan on päätyttävä Ukrainan voittoon ja Venäjä on saatettava vastuuseen teoistaan.
Ukrainan on voitettava sota
Kynnyskysymyksistä neljä liittyy sodan kulkuun ja lopputulokseen. Päällimmäiseksi asiaksi suomalaisten mielissä nousee se, ettei ydinaseita käytetä. Tätä 84 prosenttia suomalaisista pitää välttämättömänä ja 6 prosenttia tarpeellisena.
Hyvin tärkeänä pidetään myös sitä, uhka sodan laajenemisesta muihin maihin väistyy. Liki kaksi kolmesta (63 %) pitää sitä välttämättömänä ja reilu neljäsosa (27 %) tarpeellisena. Sodan eskaloitumisen uhka pitää siis torjua, mutta lähes yhtä selvää suomalaisille on, että Ukrainan sodan on päätyttävä Venäjän häviöön.
57 prosenttia pitää välttämättömänä ja neljäsosa (26 %) tarpeellisena, että Venäjä häviää sodan ja joutuu vetäytymään Ukrainasta. Käytännössä yhtä moni (56 %) pitää välttämättömänä ja 28 prosenttia tarpeellisena, että Ukraina saa takaisin ne alueet, jotka Venäjä valtasi hyökättyään keväällä 2022
Toiset neljä kynnyskysymystä kertovat, että suomalaiset pitävät hyvin tärkeänä oikeuden tapahtumista sitten, kun sota joskus loppuu. 63 prosenttia suomalaisista pitää välttämättömänä ja yli neljäsosa (27 %) tarpeellisena, että sotarikoksiin syyllistyneet saadaan oikeuden eteen.
Joka toinen (51 %) pitää välttämättömänä ja kolmasosa (32 %) tarpeellisena, että Venäjä maksaa korvauksia Ukrainan jälleenrakentamiseksi. Sotarikollisten saattaminen oikeuden eteen tarkoittaisi mitä ilmeisimmin sitä, että myös sodasta vastuussa oleva Venäjän poliittinen johto olisi tuomittavana. Suomalaiset tiedostavat tämän ja puolet (51 %) pitääkin välttämättömänä ja reilu neljäsosa (27 %) tarpeellisena, että Venäjällä tapahtuu vallanvaihdos.
Ovet länteen ovat auki
Korruption vastaista taistelua on kutsuttu myös Ukrainan sodan toiseksi rintamaksi [1], ja sen kitkeminen on edellytys myös Ukrainan orastavan EU-jäsenyyden etenemiselle. Euroopan komissio suositti EU-maille hiljattain jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa – mutta asetti molempien maiden kohdalla oikeusvaltion uudistukset neuvottelujen aloittamisen ehdoksi. [2]
Ukrainalle polun aukeaminen EU-jäsenyyteen on tärkeää. Toisaalta jäsenyyden toteutuminen pika-aikataululla ei ole realistista, sillä se edellyttää uudistuksia myös nykyiseltä EU:lta. [3] Ehkä siksi myöskään suomalaiset eivät pidä Ukrainan EU-jäsenyyden toteutumista erityisen tärkeänä pysyvän tulitauon tai rauhansopimuksen kannalta. Vain 15 prosenttia pitää sitä välttämättömänä ja kolmasosa (32 %) tarpeellisena.
Viidesosa (21 %) ei pidä ainakaan kovin tarpeellisena Ukrainan EU-jäsenyyden toteutumista rauhan kannalta. Kyse ei ole siitä, etteivätkö suomalaiset haluaisi Ukrainaa EU:n jäseneksi. Enemmistö (56 %) suomalaisista arvioi, että Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi, ja eri mieltä Ukrainan sopivuudesta EU:hun on vain 16 prosenttia.
Kuvio 2. Enemmistö suomalaisista toivottaisi Ukrainan tervetulleeksi EU:hun. Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.
Jos asia on suomalaisista kiinni, ovet ovat Ukrainalle auki myös Natoon. Enemmistö (55 %) katsoo, että Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin Naton jäseneksi, ja torjuvasti Nato-jäsenyyteen suhtautuu vain 15 prosenttia suomalaisista.
Kuvio 3. Ukraina sopisi suomalaisten enemmistön mielestä Naton jäseneksi. Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.
Aluepalautukset ovat tärkeitä
Suurin kysymys pysyvän tulitauon tai rauhansopimuksen kannalta on kuitenkin se, mitä pitäisi tapahtua, jotta siihen päästäisiin. Ukraina on asettanut omaksi tavoitteekseen koko alueensa vapauttamisen ja paluun vuoden 1991 rajoihin. Tämä koskee paitsi Venäjän Itä-Ukrainaan perustamia nukketasavaltoja, myös Venäjän vuonna 2014 itseensä liittämän Krimin niemimaan palauttamista Ukrainalle.
Suomalaiset yhtyvät tähän näkemykseen varsin laajalti. 38 prosenttia pitää välttämättömänä, ja 42 prosenttia tarpeellisena, että Ukraina saa takaisin kaikki Venäjän siltä valtaamat alueet, myös Krimin niemimaan. Vain 10 prosenttia katsoo välttämättömäksi ja 28 prosenttia tarpeelliseksi, että Ukraina joustaa jossain määrin omista tavoitteistaan.
Toisaalta 28 prosenttia ei pidä Ukrainan joustamista tavoitteistaan ainakaan kovin tarpeellisena ja kolmasosa (34 %) ei osaa sanoa, pitäisikö Ukrainan joustaa vai ei. Laajahko epävarmuus pohjautunee osin ajatukseen siitä, että on ukrainalaisten asia päättää omista tavoitteistaan.
Synkkä näkemys Nyky-Venäjästä
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa useina eri vuosikymmeninä ollut kysymyssarja suomalaisten Venäjä-kuvasta kertoo karua kieltään. Näkemykset Venäjästä olivat hyvin synkkiä jo keväällä 2022. Yli puolitoista vuotta kestäneen hyökkäyssodan aikana ne ovat muuttuneet osin entistäkin kielteisemmiksi.
Kuvio 4. Suomalaisten suuri enemmistö suhtautuu Venäjään nykyään kielteisesti. Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.
Lähes kaikki suomalaiset pitävät Venäjää epävakaana ja arvaamattomana (93 %), laajentumishaluisena suurvaltana (89 %) ja merkittävänä sotilaallisena uhkana (85 %). Käytännössä kukaan ei katso Venäjän olevan maailmanrauhan turva (4 %), vaan näkemys sen roolista maailmassa piirtyy täysin yksiselitteisesti uhaksi rauhalle. Lisäsävyn Venäjän muodostamalle uhalle tuo se, että lähes puolet (48 %) arvioi maan olevan lähes sisällissodan partaalla.
Turvallisuutta koskevat arviot olivat pohjassa jo keväällä 2022. Myöskään Venäjän demokratian ja talouden osalta näkemyksissä ei juuri ole enää tilaa kasvavalle pessimismille. Vaikka Venäjällä pidetään ensi keväänä presidentinvaalit, suomalaiset tietävät, ettei niissä miltään osin ole kyse demokratian harjoittamisesta.
Vain kolme prosenttia suomalaisista arvelee, että Venäjä on kehittyvä demokratia, ja 92 prosenttia pitää Venäjää keskusjohtoisena diktatuurina. Talouden suhteen arvioit ovat yhtä toivottomia. Vain neljä prosenttia pitää Venäjää nopeasti kehittyvänä ja vaurastuvana maana. Valtaosa (88 %) näkee Venäjän eriarvoisena, suurten tulo- ja hyvinvointierojen maana.
Ymmärrys venäläisiä kohtaan säröilee
Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen on tuonut uusia sävyjä myös suomalaisten suhtautumiseen venäläisiä kohtaan. Tähän asti suomalaisten voimakkaan torjuva suhtautuminen on kohdistunut ennen kaikkea Venäjän valtiota ja valtiojohtoa kohtaan. Suhtautuminen venäläistä kulttuuria ja tavallisia venäläisiä kohtaan on säilynyt keskimäärin varsin arvostavana.
Nyt vastausjakaumissa nähdään merkkejä siitä, että suomalaisten ymmärrys venäläisiä kohtaan on alkanut säröillä. Selvä enemmistö (62 %) pitää edelleen venäläistä kulttuuria arvossaan, mutta vain kolmasosa (33 %) pitää Venäjän kansalaisia ihmisinä miellyttävinä. Toinen kolmasosa (32 %) torjuu ajatuksen venäläisistä miellyttävinä ja kolmas kolmannes (35 %) ei tiedä, mitä venäläisistä pitäisi tällä hetkellä ajatella.
Suomalaisten käsitys venäläisten miellyttävyydestä on vähentynyt 25 prosenttiyksikköä hyökkäyssodan alkuajoista, jolloin se itse asiassa vahvistui edellisiin mittauksiin nähden. Tuolloin suomalaiset ilmeisesti näkivät tavalliset venäläiset raiteiltaan lähteneen valtiojohtonsa pelinappuloina ja osoittivat heille solidaarisuutta.
Tällainen solidaarisuuden tunne on nyt rapistumassa. Suomalaisten on selvästikin vaikea ymmärtää, miksei Venäjällä ilmene nähtyä laajamittaisempaa vastarintaa maan valtiojohtoa ja sen naapurimaassaan lietsomaa tuhoisaa hyökkäyssotaa kohtaan.
Suomalaisten mielestä venäläiset kantavatkin ainakin jonkinlaista kollektiivista vastuuta maansa hyökkäyssodasta ja sen jatkumisesta Ukrainassa. Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista katsoo, että myös tavalliset venäläiset ovat osaltaan syyllisiä hyökkäyssotaan Ukrainassa, koska he eivät nouse vastarintaan sotaa vastaan.
Kuvio 5. Enemmistö suomalaisista arvioi venäläisten olevan kollektiivisesti vastuussa sodasta. Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.
Viidesosa (22 %) katsoo, ettei tavallisilta venäläisiltä voida edellyttää vastarintaa sotaa kohtaan. Tulokset kertovat suomalaisten vieraantuneen Ukrainan sodan kestäessä vääjäämättä Venäjän valtiojohdon lisäksi jossain määrin myös venäläisistä. Ne voidaan kuitenkin tulkita myös suomalaisten toiveeksi siitä, että venäläiset kantaisivat nykyistä enemmän vastuuta maansa suunnan kääntämisestä parempaan suuntaan.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Rudolph, J., Eisen, N. ja Berton, C. (2023). Ukraine’s AntiCorruption Front – Helping Ukrainians Win the War and the peace by Having Their Backs against Oligrachy, GMF Alliance for Securing Democracy & Brookings Institution, https://www.gmfus.org/sites/default/files/2023-06/Ukraine%20Anticorruption%20Front_digital.pdf
[2] Euroopan komissio (2023). Komissio suosittaa vuoden 2023 laajentumispaketissa jäsenyysneuvottelujen
aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa, ehdokasmaan aseman myöntämistä Georgialle ja neuvottelujen aloittamista Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kun tarvittavat kriteerit täyttyvät, Lehdistötiedote 8. marraskuuta 2023, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_5633
[3] Karjalainen, T. (2023). EU enlargement in wartime Europe – Three dimensions and scenarios, FIIA Working paper 136, https://www.fiia.fi/julkaisu/eu-enlargement-in-wartime-europe