Vain 12 sadasta – miksi naisia on niin vähän verotilastojen kärjessä?

Emilia Kullas
Johtaja
+358 40 342 4484
LinkedIn X Instagram
Suomen 100 suurituloisimpien listalla on vain 12 naista. [1]

Me pidämme Suomea tasa-arvon mallimaana, mutta verotulotilastot kertovat muuta. Tulotilastojen kärkeen nousee yrittämällä tai perimällä. Perijänaisia meillä on, yrittäjänaisia valitettavan vähän.

Verotilaston ykkösenä oli Miki Kuusi, alustayhtiö Woltin perustaja. Hänen tulonsa olivat viime vuonna 79,5 miljoonaa euroa. Naisten listan ykkösen, Anja Lyyrtön, tulot olivat 15,5 miljoonaa euroa. Lyyrtö on koko verolistan sijalla 23.

Sekä Lyyrrön että Kuusen tulot ovat peräisin yrityskaupasta. Kuusi kumppaneineen myi Woltin amerikkalaiselle Doordashille syksyllä 2021. Kauppahinta asettui noin 2,8 miljardiin euroon. Lyyrrön perhe myi viime vuonna omistamansa varaosayhtiö Koivusen ruotsalaiselle Mekolle 112 miljoonalla eurolla. [2]

Kovatuloisten naisten osuus – 12 sadasta – ei ollut epätavallinen tulos. Tulojakauman kärki Suomessa menee näin. Naisten osuus ei muutu, ellei Suomi muutu.

Miksi miehet valtaavat tulotilaston kärjen vuodesta toiseen?

Yksi syy löytyy koulutus- ja työmarkkinoilta. Ne ovat Suomessa harvinaisen sukupuolittuneet.

Meillä 40 prosenttiyksikköä suurempi osuus miehistä kuin naisista on saanut luonnontieteiden tai teknisen alan koulutuksen. Näkyvä ero löytyy myös terveydenhoitoalalla.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että sairaanhoitaja on Suomessa useimmiten nainen ja diplomi-insinööri mies.

Kuvio 1.

Kun naisvaltaiset hoiva- ja terveysalat ovat pääsääntöisesti Suomessa julkisen sektorin tonttia, naisten mahdollisuudet rakentaa yritystä oman osaamisensa varaan jäävät kapeammaksi kuin insinööreillä. Toki poikkeuksia on, ja näitä naisia löytyy verotilastoistakin. Esimerkiksi naisista kolmanneksi suurimmat tulot vuoden 2022 verotilastoissa on saanut Laura Juvala, joka myi kuntoutuspalveluita tuottavan Tutoriksen Mehiläiselle.

Mitä enemmän saisimme avattua sosiaali- ja terveysalaa kilpailuille, sen paremmat mahdollisuudet alan osaajanaisilla olisi laittaa osaamisena oman yrityksen perustaksi.

Toinen yhteiskunnan rakenteista johtuva syy liittyy vanhempainvapaisiin. Niitä käyttävät Suomessa pääosin naiset.

Yrittäjäriskin ottaa Suomessa useammin mies kuin nainen. Ne vuodet, jolloin omaa yritystä pitää kasvattaa, osuvat usein vuosiin, jolloin naisen pitää päättää, perustaako perheen vai ei. Usein olisi tarvetta palkata apua kotiin, mutta sitä varten pitäisi aloittelevalla yrittäjälläkin olla ison yhtiön toimitusjohtajatason palkka.

Työn ankara verotus hankaloittaa aloittelevan yrittäjä-äidin kykyä työllistää lastenhoitaja tai muuta apua.

Tarvitsemme kulttuurin muutosta, jotta pääsemme eroon tyttöjen ja poikien aloista. Lisäksi työn verotuksen progressiota pitää keventää tuntuvasti, jotta nuorilla naisillakin on mahdollisuus perustaa yritys – ja perhe.

Linkit ja lähteet