Suhtautuminen hallituksen työmarkkinauudistuksiin jakaa suomalaisia – syynä vanha epäluulo

Suomalaisista 36 prosenttia kannattaa nykyistä väljempää sääntelyä paikalliseen sopimiseen työehdoista, mutta 40 prosenttia pitäisi lainsäädännön nykyisellään, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. 13 prosenttia kannattaa nykyistä kireämpää paikallisen sopimisen sääntelyä.

Mediamateriaalit

Lataa
Tulisiko sääntelyn seuraavissa työmarkkina-asioissa olla... (%)

Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Lataa

Lataa
Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset (%)

Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Lataa

Download: Konsensuksen loppu -EVA Analyysi
Konsensuksen loppu -EVA Analyysi

Suomalaisten näkemykset työmarkkinakysymyksiin politisoituvat. EVA Analyysin Konsensuksen loppu on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Konsensuksen loppu kuvioliite
EVA Analyysin Konsensuksen loppu kuvioliite

Lataa

Lataa
Sami Metelinen

Kuva: Karoliina Paavilainen / EVA

Lataa

EVA kysyi syksyn Arvo- ja asennetutkimuksessaan suomalaisten näkemyksiä useista hallituksen työmarkkinauudistuksista. Suomalaisten näkemykset kallistuvat kokonaisuudessaan hieman enemmän hallituksen työmarkkinauudistusten kannalle kuin päinvastaiselle linjalle, mutta nykylainsäädännön säilyttäminen saa osakseen eniten kannatusta.

Suhtautuminen hallituksen työmarkkinauudistuksiin jakaantuu voimakkaasti poliittisen kannan mukaan. Esimerkiksi kokoomuksen (72 %) ja perussuomalaisten (52 %) äänestäjien enemmistö kannattaa nykyistä väljempää sääntelyä paikalliseen sopimiseen ja työntekijöiden irtisanomiseen (62 % ja 52 % vastaavasti). SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannat taas kallistuvat hallituksen uudistukset torjuvaan suuntaan.

”Työntekijöiden ja työnantajien koettu intressiristiriita on Suomessa pysyvää ja selittänee, miksi suomalaisia työmarkkinoita on ollut niin vaikea uudistaa suljettuun talouteen luodusta mallista avoimeen, kansainvälistä kauppaa käyvään talouteen sopivaksi. Arvo- ja asennetutkimukset ovat osoittaneet, että epäluulo vallitsee ennen kaikkea työväestön ja siihen perinteisesti kytkeytyneiden puolueiden eli SDP:n ja vasemmistoliiton sekä myös vihreiden leirissä”, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Suomalaisista 28 prosenttia katsoo, että työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset, 47 prosenttia on toista mieltä.

Vasemmistoliiton äänestäjistä 74 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 63 prosenttia ja vihreiden äänestäjistä 61 prosenttia katsoo, että työntekijöiden ja -antajien edut eivät ole yhteneväisiä. Eniten työmarkkinaosapuolten yhteiseen etuun uskovat keskustan kannattajat (49 %).

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Sami Metelinen: Konsensuksen loppu -EVA Analyysi tiistaina 24.10. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041