Demokratia horjuu, kun omalla äänellä ei ole enää väliä
Syksyllä tehdyssä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa vain reilu kolmasosa (35 %) suomalaisista ilmaisi olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Kiinnostus äänestää aluevaaleissa on puolet siitä, mitä kiinnostus eduskuntavaaleja ja presidentinvaaleja kohtaan. Näistä lähtökohdista on mahdollista, että aluevaalien äänestysaktiivisuus voisi jäädä europarlamenttivaalien tavoin alle 40 prosentin.
Tätä arviota voidaan tarkentaa nyt, kun vaalikeskustelut on käyty, vaalikampanjointi on kalkkiviivoilla ja käsillä ovat myös tiedot päättyneen ennakkoäänestyksen äänestysaktiivisuudesta.
Aluevaaleja varjostaa vaikeaksi äitynyt pandemiatilanne.
Nyt tiedetään, että eurovaalien sijaan parempi vertailukohta aluevaaleille ovat kuntavaalit. Aluevaalien ennakkoäänestyksessä (12.–18. tammikuuta 2022) äänensä antoi 26,5 prosenttia äänioikeutetuista. Luku on selvästi korkeampi kuin menneiden vuosien europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaktiivisuus ja hyvin lähellä 2000-luvun kuntavaalien ennakkoäänestyksissä saatuja lukemia.[1]
Kun yli neljäsosa on äänestänyt ennakkoon aluevaaleissa, voisi aluevaalien lopullinen äänestysprosentti kivuta selvästi yli 50 prosentin, koska vaalipäivän äänestysaktiivisuus on suomalaisissa vaaleissa yleensä ollut ennakkoäänestysaktiivisuutta suurempaa.
Näin ei kuitenkaan välttämättä tällä kertaa käy. Aluevaaleja varjostaa vaikeaksi äitynyt pandemiatilanne, joka vaikuttaa halukkuuteen hakeutua äänestyspaikoille. Vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana Suomessa on todettu pitkälti yli satatuhatta koronatautitapausta.[2] Koska kaikki tautitapaukset eivät vähentyneen testauksen vuoksi päädy rekisteriin, sairastavia ja altistuneita äänestysoikeutettuja on jo niin paljon, että pandemia osaltaan leikkaa varsinaisen vaalipäivän äänestysintoa. Siksi on mahdollista, että enemmistö aluevaaleissa äänestävistä on jo antanut äänensä ennakkoäänestyksessä.
Varsinaisen kuntavaalipäivän äänestysaktiivisuus jäi ennätyksellisen aneemiseksi.
Näin on etenkin siksi, että äänestyspäätöksensä vaalipäivään jättävät äänestämisestään epävarmimmat kansalaiset. Vaalipäivän olosuhteet vaikuttavat heidän valintoihinsa.
Juuri näin kävi viime kesän 2021 kuntavaaleissa. Varsinaisen kuntavaalipäivän (13.6.2021) äänestysaktiivisuus jäi ennätyksellisen aneemiseksi, vain 22 prosenttiin. Tuloksena oli vuosituhannen toistaiseksi huonoin kuntavaalien äänestysprosentti (55,1). Yksi syy heikkoon tulokseen saattoi olla vaalien lykkääminen pandemian vuoksi keväästä kesäsunnuntaihin. Se kannusti aiempaa useampaa kansalaisista äänestämään ennakkoon ja antoi osalle perusteen jättää vaalit väliin. On luultavaa, että monet äänioikeutetuista eivät edes olleet kotipaikkakunnillaan.
Jos aluevaalien äänestys painottuu viime kuntavaalien tapaan ennakkoäänestykseen, jää äänestysaktiivisuus selkeästi alle 50 prosentin. Tällöin oltaisiin hyvin lähellä EVAn syksyn 2021 Arvo- ja asennetutkimuksessa saatuja arvioita äänestysvarmuudesta. Vaikka aluevaalit eivät herätä suurta innostusta, osa vähemmän kiinnostuneistakin äänestäjistä äänestää silti. Viime syksynä 48 prosenttia suomalaisista arvioi äänestävänsä varmuudella aluevaaleissa – satoi tai paistoi.
Demokratian kannalta on hyvin ongelmallista, jos vain alle puolet äänioikeutetuista suomalaisista antaa äänensä aluevaaleissa. Aluevaltuustot kyllä saadaan, mutta myös äänestysprosentilla on merkitystä. Se ratkaisee, millaiseen demokraattiseen mandaattiin nojaten valtuustot tekevät päätöksiä palveluiden järjestämisestä ja julkisten varojen käytöstä. Jos vähemmistö valitsee päättäjät, valtuustojen legitimiteetin rima ei enää huoju, vaan se on jo murtunut.
Miten kunta- ja aluevaaleissa äänestämisestä tulisi kansalaisille mielekkäämpää?
Alhaiset ja laskevat äänestysprosentit myös kuntavaaleissa kertovat siitä, että kansalaiset saattavat olla vieraantumassa demokraattisesta vaikuttamisesta erityisesti paikallishallinnon tasoilla. Äänestämättä jättäminen kertoo kokemuksesta, että omalla äänellä ei ole juuri väliä.
Vaaleissa ääniä keräävien puolueiden olisi syytä katsoa, miten erityisesti kunta- ja aluevaaleissa äänestämisestä tulisi kansalaisille mielekkäämpää. Kansalaisten toiveisiin kuuluvat ainakin poliitikkojen päällekkäisten mandaattien rajoittaminen, joka rajaisi valtakunnanpolitiikan dominoivaa roolia kaikissa vaaleissa. Äänestämisestä pitäisi voida tehdä myös nykyistä helpompaa. Jos Viron kaltaiseen sähköiseen äänestykseen ei mentäisikään, voitaisiin vaalit järjestää samana päivänä. Tämä toimii ainakin Ruotsissa, jossa viime aluevaalien äänestysprosentti oli 83,7.
[1] 2000-luvulla on järjestetty kuudet kuntavaalit, joiden keskimäärinen ennakkoäänestysprosentti on 25,5. Europarlamenttivaaleja 2000-luvulla on ollut neljä ja keskimäärin 18,1 prosenttia äänioikeutetuista on äänestänyt niissä ennakkoon.
[2] Ks. https://www.thl.fi/episeuranta/tautitapaukset/koronakartta.html