Keskiluokalla pyyhkii hyvin

Lue tästä EVA Fakta

Download: Me olemme keskiluokka
Me olemme keskiluokka

EVA Faktan pohja-aineistona on Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto, jonka tietoja on yhdistelty useisiin muihin rekisteriaineistoihin. Me olemme keskiluokka -EVA Faktassa on käytetty OECD:n määritelmää keskiluokasta. Sen mukaan keskiluokkaan kuuluvat kotitaloudet, joissa käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 prosenttia, mutta alle 200 prosenttia väestön mediaanitulosta.

Lataa

Keskiluokka ei ole kutistunut 2000-luvulla, vaan eri tuloluokkien väestöosuudet ovat pysytelleet hyvinkin vakaina, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Keskiluokka ei ole kutistunut 2000-luvulla Suomessa, vaan eri tuloluokkien väestöosuudet ovat pysytelleet vakaina. Keskituloisen väestönosan pieneneminen ajoittuu parin vuosikymmenen taakse vuosiin 1995–2000 (katso kuvio alla). 2010-luvulla keskiluokan osuus väestöstä on jälleen hieman kasvanut.

Tiedot ovat peräisin EVAn viime vuonna tekemästä laajasta keskiluokkakatsauksesta. Se pohjautuu Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastoon.

Väestön jakautuminen tuloluokkiin 1995–2016 (miljoonaa henkilöä). Lähde: Tilastokeskus.

Keskiluokka on vankistunut, ei kurjistunut

Suomalaisen tulonjakokeskustelun helmasynti on keskiluokan unohtaminen. Siksi oli virkistävää huomata, että Helsingin Sanomat oli taannoisessa uutisanalyysissään kääntänyt katseensa siihen, mitä keskiluokalle, suomalaisten suurelle enemmistölle kuuluu. Keskiluokasta kiinnostuneelle lukijalle jää analyysistä kuitenkin luu käteen. HS:n otsikossaan tarjoamat väitteet ”Suomi jakautuu yhä selvemmin hyvä- ja pienituloisiin” tai ”Keskiluokka kutistuu”, eivät siis pidä paikkaansa, jos niillä tarkoitetaan viimeaikaista kehitystä tai edes 2000-luvun tapahtumia.

Alkulauseissaan analyysi esittää, että keskiluokkaisen väestön osuus on pienentynyt Suomessa noin kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2017. Tämän jälkeen analyysi kertoo sekä pieni- että suurituloisten väestöosuuksien kasvaneen ja antaa ymmärtää, että tämä selittää keskiluokan kohtalon.

Keskiluokan koko on pysynyt vakaana

Mitä keskiluokalle on tapahtunut aikavälillä 1995–2016? Alla oleva kuvio kertoo viiden eri tuloluokan henkilömäärien muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2016. Kuvion kolme keskimmäistä tuloluokkaa edustavat keskiluokkaa. Kuviosta voidaan vetää kolme johtopäätöstä.

Tuloluokkien henkilömäärän muutos 1995 ja 2016 (tuhatta henkilöä). Lähde: Tilastokeskus

1. Työllisiä on nyt enemmän

Kuvio kertoo ensinnäkin suuresta erosta työllisyydessä vertailuvuosien välillä. Työllisiä oli vuonna 2016 yli 330 000 enemmän kuin vuonna 1995. Työttömiä laman jälkeisessä Suomessa oli yli 120 000 enemmän kuin vuonna 2016.

2. Eläkeläisiä on nyt enemmän

Toiseksi kuvio kertoo suuresta demografisesta muutoksesta. Eläkeläisiä Suomessa on tänään pitkälti yli neljännesmiljoona enemmän kuin vuonna 1995, mikä näkyy työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvussa, erityisesti matala- mutta myös suurituloisten ryhmässä.

3. Keskiluokalla menee tänään selvästi paremmin kuin vuonna 1995

Mikä HS:n analyysissa meni pieleen?

HS:n analyysin ongelmat juontavat osin lähteiden käytöstä. Keskiluokan kokoon ja sen muutoksiin keskeisesti vaikuttava tekijä on se, miten keskiluokkaisuus määritellään. Yhtäällä analyysissä esitetään, että keskiluokan tulot ovat 60–150 prosenttia suomalaisen mediaanitulosta. Toisaalla analyysissa kerrotaan, että keskituloisia ovat henkilöt, joiden tulot ovat 75–125 prosenttia mediaanitulosta.

Vaihtoehtoisia määritelmiä keskiluokan ala- ja ylärajoiksi on toki monta, mutta usean määritelmän päällekkäinen käyttäminen sotkee tarkastelun. Myös tulokäsitteet menevät HS:llä sekaisin. Analyysi pohjautuu käytettävissä oleviin tuloihin, mutta välillä analyysissa puhutaan palkkatulosta. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri tulokäsitettä, joilla on myös eri kohdejoukot.

EVAn käyttämän OECD:n määritelmän mukaan keskiluokkaan kuuluviksi katsotaan ne, joiden käytettävissä olevat tulot ovat enemmän kuin 75 prosenttia, mutta vähemmän kuin 200 prosenttia mediaanitulosta.

Tämä määritelmä pohjautuu tutkimuskirjallisuuteen, jossa yleensä pidetään aiheellisena asettaa keskituloisuuden alaraja selvästi pienituloisuuden tai köyhyys­riskin rajan (60 prosenttia mediaanitulosta) ylä­puolelle. Keskituloisuus on luontevaa päättää suurituloisuuden alarajaan (kaksi kertaa mediaanitulo). Jos näin ei tehdä, suuri osa suomalaisia (ns. ylempi keskiluokka) katoaa kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.

Keskiluokka on kyllä pienentynyt noin 115 000 henkilöllä (noin seitsemän prosenttia), mutta keskipalkkaisten töiden määrä ei ole vähentynyt. Keskituloisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulot ovat vuodesta 1995 vuoteen 2016 kasvaneet 45–46 prosenttia. Keskiluokan mediaanitulojen kasvu on ollut vain hieman vaimeampaa kuin korkeatuloisten, joiden mediaanitulot kasvoivat samalla aikavälillä noin 49 prosenttia.

Matalatuloisia on nyt selvästi (320 000 henkilöä) enemmän kuin vuonna 1995, mistä suurin osa selittyy eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvulla.

Työllisyyden ja demografian muutokset näyttelevät siis tuloluokkien muutoksissa vuodesta 1995 nykypäivään suurempaa osaa kuin työmarkkinoiden polarisaatio (keskiluokkaisten töiden osuuden väheneminen ja matalapalkkatyön sekä korkeapalkkaisten töiden osuuksien lisääntyminen).

Matalapalkkaisten töiden määrä on kyllä kasvanut vuodesta 1995, mutta suhteessa kaikkein eniten on kasvanut korkeapalkkaisten töiden määrä. Kansantalouden kannalta on hyvin myönteistä, että työllisyyden kasvu on painottu­nut töiden hyvätuloiseen päähän. Muutoksia on avattu tarkemmin julkaisussa Vankistuva keskiluokka, jonka voi lukea tästä.

Tarkkuutta tulonjakokeskusteluun

Taloudellinen tasa-arvo on suomalaisille tärkeä arvokysymys. Siitä käytävään keskusteluun osallistuvilta on syytä toivoa vastuullisuutta ja pitäytymistä faktoihin. Suomi on tulonjaolla tarkasteltuna varsin tasa-arvoinen maa, jossa keskiluokalla menee vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Tulonjaon kehitys on tällä vuosituhannella ollut hyvin tasaista.

Tarkkuutta tarvitaan myös siksi, että Suomi on myös maa, jossa kansalaisten käsitys vallitsevasta tulonjaosta on pitkälti harhainen. EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimuksessa ilmeni, että kansalaiset arvioivat maassamme olevan todellista paljon enemmän sekä suuri- että pienituloisia (kuvio alla). Vastaavasti keskituloisten osuudet arvioidaan rutkasti alakanttiin.

Todellinen tulojakauma ja arvioitu tulojakauma. Lähde: EVAn arvo- ja asennetutkimus, Tilastokeskus

Suomalaiset siis olettavat maamme tulonjaon merkittävästi todellista epätasa-arvoisemmaksi. Ainakin toistaiseksi Suomi on kuitenkin keskiluokan tasavalta, jossa suuri enemmistö on keskellä, tulontasaus on laajamittaista ja myös tuloliikkuvuus – tuloryhmästä toiseen siirtyminen – on vilkasta.

On mahdollista, että tuloerot ovat kääntyneet parhaillaan meneillään olevan korkeasuhdanteen myötä hienoiseen kasvuun. Tällöin on hyvä pitää mielessä, että kokonaiskuva ei nykyisestä juurikaan muutu.