Ken on Suomessa rikkahin? Vastaus kuuluu: eläkeläinen
Keskimääräiset eläkkeet ovat viimeisen 15 vuoden aikana nousseet selvästi palkansaajien keskiansioita nopeammin. Käsitys laajasta eläkeläisköyhälistön joukosta on myytti, jolle ei löydy tukea tilastoista. On aika päivittää käsitykset eläkeläisten rahatilanteesta 2020-luvulle, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan.
Kuvio 1.
Alle 75-vuotiaat eläkeikäiset ovat muuta väestöä harvemmin pienituloisia (Kuvio 1). Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä. Yli 75-vuotiaiden eläkeläisten kohdalla nimittäin pienituloisuus on toistaiseksi vielä keskimääräistä väestöä yleisempää, koska heistä harvempi on ollut nykyisen kaltaisen työeläkejärjestelmän piirissä.
Nuoret eläkeläiset ovat myös muuta väestöä selvästi varakkaampia. Nettovarallisuus (varat vähennettynä veloilla) on Suomessa korkein 65–74-vuotiailla. Työuran aikana on paitsi kerrytetty eläkettä, myös maksettu asuntolainaa ja siten kerrytetty varallisuutta.
Keskimääräiset eläkkeet ovat viimeisen 15 vuoden aikana nousseet selvästi palkansaajien keskiansioita nopeammin (kuvio 2).
Kuvio 2.
Eläkeläisköyhyys on työeläkejärjestelmän kypsymisen myötä siis nopeasti vähenemässä. Työeläkkeellä olijat eivät pääsääntöisesti ole yhteiskunnan huono-osaisimpia. Tämä on syytä pitää mielessä, kun mietitään keinoja tehdä eläkejärjestelmästä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi myös nuorille. Työeläkkeen indeksitarkistuksissa voidaan esimerkiksi siirtyä taitetusta indeksistä puhtaaseen kuluttajahintaindeksiin. Tällöin ostovoima pysyisi ennallaan koko eläkeiän. Kuitenkin riski pitkästä iästä siirtyisi nykyistä enemmän eläkkeensaajalle, jolloin hyväkuntoisella 65-vuotiaalla olisi suurempi kannustin jatkaa työelämässä pidempään.