Amerikkalainen unelma ei ole suomalaisillekaan vieras 43 prosenttia suomalaisista ajattelee, että miljonäärit ovat ansainneet vaurautensa luomalla muille ihmisille jotain arvokasta, kuten uusia teknologioita tai elämänlaatua parantavia tuotteita ja palveluita. Kuva: Shutterstock / Anna Fomenko

Amerikkalainen unelma ei ole suomalaisillekaan vieras

Suomalaisista 76 prosenttia ei näe mitään väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Mitä suomalaiset ajattelevat rikkaista ja heidän roolistaan yhteiskunnassa? Saako Suomessa rikastua? Onko suomalaisten suhtautuminen rikkaisiin ja heidän toimiinsa yhteiskunnassa penseää, neutraalia vai arvostavaa? Näihin kysymyksiin pureuduttiin EVAn syksyn 2019 Arvo- ja asennetutkimuksessa kahdeksalla erillisväittämällä.

Vertailimme suomalaista asenneilmastoa myös yhdysvaltalaisten asenteisiin, sillä kyseiset väittämät esitettiin aiemmin samana vuonna yhdysvaltalaisen Cato-ajatuspajan kyselyssä. Suomalaisten ja amerikkalaisten näkemykset ovat yllättävän samankaltaisia, eikä ajatus amerikkalaisesta unelmasta vaikuta olevan suomalaisillekaan vieras.

Kuvio 1.

Käsitys Suomesta maana, jossa vain lottovoittajat ja formulakuskit saavat rikastua, on virheellinen. Kolme neljästä (76 %) ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat (Kuvio 1a). Toista mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %). Suomalaiset ovat asiasta varsin laajalti yksimielisiä, sillä vähintään kaksi kolmasosaa kaikista väestöryhmistä – yhtä lukuun ottamatta – ei näe ongelmaa yksilöiden pyrkimyksissä vaurastua. Poikkeuksen tekevät vasemmistoliittoa äänestävät, joista hieman alle joka toinen yhtyy väittämään (46 %, vastausten tarkat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät liitteestä Analyysin lopussa).

Suhtautuminen rikastumiseen ja rikkaisiin vaikuttaa muutenkin olevan melko neutraalia. Vain 18 prosenttia ilmoittaa tuntevansa suuttumusta kuullessaan tai lukiessaan hyvin rikkaista ihmisistä (Kuvio 1b). Valtaenemmistöä (70 %) rikkaat eivät kuitenkaan suututa, ja lähes kaikissa väestöryhmissä vähintään joka toinen torjuu väittämän.

Toisaalta suomalaiset eivät myöskään nosta rikkaita jalustalle ihailun kohteiksi. Päinvastoin 61 prosenttia katsoo, että rikkaita ihaillaan aivan liikaa (Kuvio 1c). Vain vajaa viidennes (19 %) on toisella kannalla. Kysymys rikkaiden ihailemisen sopivasta määrästä kuitenkin jakaa mielipiteitä sosioekonomisten ryhmien ja erityisesti eri puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Erityisesti johtavassa asemassa olevat ja kokoomusta äänestävät soisivat rikkaille hieman enemmän ihailua, vasemmistopuolueita ja vihreitä äänestävien mielestä he eivät sellaista ansaitse.

Vasemmistoliiton äänestäjät erottuvat kriittisinä

Kysymys siitä, ovatko rikkaat ansainneet vaurautensa, jakaa suomalaisia. 43 prosenttia suomalaisista ajattelee, että miljonäärit ovat ansainneet vaurautensa luomalla muille ihmisille jotain arvokasta, kuten uusia teknologioita tai elämänlaatua parantavia tuotteita ja palveluita (Kuvio 3a). Kolmannes (32 %) kuitenkin kyseenalaistaa väitteen ja peräti neljännes (25 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.

Kuvio 3.

Vastaukset jakautuvat pitkälti samalla tavalla, kun kysymystä rikkaiden roolista yhteiskunnassa lähestytään rahojen kiertoon laittamisen, investointien, työllistämisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Suurempi osa hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat rahojaan uusiin, työpaikkoja ja uutta teknologiaa luoviin liiketoimiin (Kuvio 3b).

Vaikka suomalaisten arviot rikkaiden toiminnan ansioista nojaavat myönteiseen suuntaan, ne jäävät hieman vaisuksi. Suomalaisten selvä enemmistö (56 %) on esimerkiksi sitä mieltä, että yrittäjien toiminta ja vaurastuminen hyödyttää kaikkia. Aivan samalla tavalla ei kuitenkaan ajatella rikkaiden kohdalla. On mahdollista, että osa suomalaisista tulkitsee rikkaiden vaurastumisen takana olevan jotain muuta kuin paljon työtä ja riskinottoa.

Vaikuttaa myös siltä, että rikkaisiin liittyvät näkemyserot ovat ennen kaikkea ideologisia.
Väestöryhmittäiset jakaumat (ks. liite Analyysin lopussa) kertovat, että mielipiteet jakautuvat hyvin voimakkaasti puolueiden kannattajaryhmien, erityisesti porvari- ja vasemmistopuolueiden (ml. vihreät) äänestäjien välillä.

Kuvio 4.

Kysymys rikkaiden roolista yhteiskunnassa on jännitteinen, kun sitä tarkastellaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Vaikka edellä nähtiin, että suomalaisilla ei ole mitään rikastumista vastaan (ks. Kuvio 1), silti kolmasosan (32 %) mielestä on moraalisesti väärin, että yhteiskunta sallii joidenkin kerätä suunnattomia omaisuuksia (Kuvio 4a). Enemmistö (52 %) ei kuitenkaan tähän usko, vaan puoltaa yksilöiden moraalista oikeutta rikastua.

Väestöryhmittäisissä vastauksissa nähdään, että yhteiskunnan toimet rikastumisen suitsimiseksi saavat keskimääräistä enemmän myötäkaikua kaikkein ikääntyneempien, vähiten koulutettujen, työttömien sekä vasemmistopuolueita ja vihreitä äänestävien parissa. Toista mieltä on kuitenkin enemmistö liki kaikissa muissa väestöryhmissä. Voimakkainta erimielisyys väitteen kanssa on porvaripuolueita äänestävien, johtavassa asemassa olevien sekä yrittäjien kohdalla.

Tasa-arvon ja tulonjaon ohella toinen rikkaisiin erityisesti kansainvälisessä keskustelussa liitetty huoli on ollut rikkaiden eliittien vaikutusvallan kasvu politiikassa. Meilläkin kolmannes (32 %) on sitä mieltä, ettei kenenkään pitäisi antaa rikastua maassamme liikaa, koska rikkailla on liikaa poliittista valtaa ja he uhkaavat demokratiaa (Kuvio 4b). Selvästi useampi, noin joka toinen (49 %), on asiasta eri mieltä.

Tulos on hyvin samansuuntainen kysyttäessä suorasukaisemmin, ovatko miljonäärit uhka demokratialle (Kuvio 4c). Näin ajattelee hieman alle kolme kymmenestä (29 %) ja vajaa puolet (47 %) torjuu käsityksen. Vastaukset kumpaankin väittämään jakautuvat jälleen vasemmiston ja porvariston ideologisten jakolinjojen mukaisesti. Vasemmistoliiton kannattajat ovat ainoa ryhmä, jonka enemmistö kokee miljonäärit uhaksi demokratialle, mutta myös SDP:n ja vihreiden äänestäjistä lähes joka toinen ajattelee näin.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,
koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Kaikkiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Porvariston ja vasemmiston väliset mielipide-erot paljastuvat kaiken kaikkiaan tärkeimmiksi selittäjiksi sille, miten suomalaiset suhtautuvat rikkaisiin, kun kaikkien edellä esitetyn viiden asenneväittämän (Kuviot 1–3) tulosten väestöryhmittäisiä erittelyjä tarkastellaan yhdessä. Kaikkein myönteisimmin rikkaisiin suhtautuvat kokoomuksen äänestäjät ja johtavassa asemassa olevat. Myös RKP:n kannattajat, keskustaa äänestävät sekä yrittäjät arvostavat rikkaita paljon. Kriittisesti rikkaisiin suhtaudutaan vasemmistoliiton kannattajien, työttömien, SDP:tä ja vihreitä äänestävien, SAK:n liittoihin kuuluvien, vailla ammatillista koulutusta olevien sekä eläkeläisten parissa. Näistä vasemmistoliittoa äänestävät erottuvat kuitenkin selvästi erittäin torjuvalla asennoitumisellaan rikkaisiin ja rikastumiseen. Heidän etäisyytensä kaikkiin muihin väestöryhmiin ja väestön keskiarvoon kasvaa poikkeuksellisen suureksi. Muilta osin väestöryhmittäiset erot jäävät maltillisiksi. Koulutustason kasvu muuttaa suhtautumista rikkaisiin myönteisemmäksi, ja ikäryhmittäin erot rajoittuvat lähinnä ikääntyneiden hieman skeptisempään suhtautumiseen rikkaisiin. Huomionarvoista on kuitenkin suhtautumisero sukupuolten välillä. Naiset suhtautuvat kautta linjan rikastumiseen ja rikkaisiin miehiä kriittisemmin.

Kaikkein myönteisimmin rikkaisiin suhtautuvat kokoomuksen äänestäjät ja johtavassa asemassa olevat. Myös RKP:n kannattajat, keskustaa äänestävät sekä yrittäjät arvostavat rikkaita paljon. Kriittisesti rikkaisiin suhtaudutaan vasemmistoliiton kannattajien, työttömien, SDP:tä ja vihreitä äänestävien, SAK:n liittoihin kuuluvien, vailla ammatillista koulutusta olevien sekä eläkeläisten parissa. Näistä vasemmistoliittoa äänestävät erottuvat kuitenkin selvästi erittäin torjuvalla asennoitumisellaan rikkaisiin ja rikastumiseen. Heidän etäisyytensä kaikkiin muihin väestöryhmiin ja väestön keskiarvoon kasvaa poikkeuksellisen suureksi.

Muilta osin väestöryhmittäiset erot jäävät maltillisiksi. Koulutustason kasvu muuttaa suhtautumista rikkaisiin myönteisemmäksi, ja ikäryhmittäin erot rajoittuvat lähinnä ikääntyneiden hieman skeptisempään suhtautumiseen rikkaisiin. Huomionarvoista on kuitenkin suhtautumisero sukupuolten välillä. Naiset suhtautuvat kautta linjan rikastumiseen ja rikkaisiin miehiä kriittisemmin.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Saa rikastua

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Saa rikastua -EVA Analyysi

Saa rikastua -EVA Analyysi

Amerikkalainen unelma ei ole suomalaisillekaan vieras. EVA Analyysin Saa rikastua ovat kirjoittaneet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja ekonomisti Sanna Kurronen. Julkaisun numero on korjattu 19.11.2020.

eva-analyysi-no-86.pdf, 608 kt

Lataa