Toimittaja Terho Puustinen: ”Skenaarioajattelussa otetaan etäisyyttä tämän hetken ajatuksiin ja omiin käsityksiin” Toimittaja Terho Puustinen valmistautui skenaarioprojektiin lukemalla Sitran skenaarioita vuodelta 1995. ”Sieltäkin löytyi osumia: oikeaan osuneita arvioita.” Kuva: Karoliina Paavilainen / EVA
Raportit,

Toimittaja Terho Puustinen: ”Skenaarioajattelussa otetaan etäisyyttä tämän hetken ajatuksiin ja omiin käsityksiin”

Toimittaja Terho Puustinen kirjoitti EVAn ja Nordic West Officen skenaariot vauhdikkaiksi tarinoiksi EVA Raporttiin Lastuna lainehilla – Suomi-skenaariot 2020–2028. Mitä hän oppi skenaariotyöstä?

Toimittaja Terho Puustinen, tarinallistit EVAn ja Nordic West Officen skenaariot. Mikä skenaarioiden kuvittamisessa oli vaikeinta?

”Irrottautuminen omista kuvitelmista, uskomuksista ja arvoista. Jokaisessa skenaariossa mennään eri tavalla kuin itse ajattelin tai toivoin asioiden menevän. Siinä tiivistyykin skenaarioajattelun hienous: pitää pystyä ottamaan etäisyyttä tämän hetken ajatuksiin ja viisauteen sekä omiin käsityksiin. Törmäsin samaan asiaan lukuisia kertoja.”

Mikä skenaarioissa yllätti?

”Jo skenaarioita työstäneissä workshopeissa yllätyin siitä, miten ajatus alkoi vähitellen irtoamaan tästä hetkestä eli tämän ja ensi vuoden tiedossa olevista tapahtumista. Yllätyin, kuinka monenlaisia tapahtumakulkuja voi piirtää monista eri lähtökohdista. Siinä avautuu, että melkein mitä tahansa voi tapahtua.”

Skenaarioiden tarkoitus on ruokkia omaa ajattelua ja mielikuvitusta.

Mitä lukijan pitää ajatella lukiessaan skenaarioita?

”Toivoisin ihmisten muistavan, että hyvinkin erilaisissa tapahtumaketjuissa asiat voivat lopulta mennä myös ihan okei tai jopa hyvin. Minusta Suomessa korostuu liikaa huoli siitä, että meille kävisi huonosti. Pelko auttaa selviytymään, kunhan se ei lamauta, mutta kaipaisin sen rinnalle myös ruotsalaistyyppistä myönteisyyttä ja tulevaisuususkoa. Joku saattaa yllättyä, että vaikka asiat näyttäisivät menevän todella huonosti, lopputulos voikin olla siedettävä ja elämä jatkuu.

Skenaarioita ei tule kuitenkaan lukea liian vakavalla mielellä: skenaariot eivät ole ennusteita. Ne ovat kuviteltuja todellisuuksia, jotka eivät toteudu. Skenaarioiden tarkoitus on ruokkia omaa ajattelua ja mielikuvitusta.”

Kuka Terho Puustinen?

Syntynyt 1970

Yrittäjä, Pure Media Company, tekee viestinnän tuotantoja ja konsultointia

Filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineena yleinen historia

Työskennellyt toimittajana ja esimiehenä talousmedioissa, muun muassa Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous

Suosikkikirjailija: Kim Leine

Miten työstit skenaariotarinoita?

”Kirjasin paperille isolla eri skenaarioiden keskeiset draiverit, joissa suurimmat erot tapahtuvat. Niiden ympärille aloin hahmotella maailmaa, olosuhteita ja kehitystä.”

Skenaarioita työstettiin EVAn ja Nordic West Officen sekä 20 yhteisön voimin lukuisissa työpajoissa. Mikä työpajoista jäi mieleen?

”Innostavin oli keskustelu kvanttitietokoneista. Se muistutti siitä, että vaikka maailman tilanne nyt näyttää tosi vaikealta, sekä IT-teknologiassa että energiateknologiassa edistytään huippunopeasti. Energiateknologian kehitys on selvästi yli konsensusennusteiden, jotka tehtiin kymmenen vuotta sitten. Teknologian kehitystä on vaikea ennustaa, mutta tietokoneiden laskentatehon ennustaminen on ollut varsin helppoa. Joskus skenaariotyö saattaa johtaa tulevaisuuden kannalta täsmällisempään arvioon kuin konsensusennuste eli asiantuntijoiden ennusteiden keskiarvo.”

Lukusuosituksesi skenaarioista kiinnostuneille?

Hans Roslingin Faktojen maailma. Asiat voivat mennä paremmin kuin kuvittelemme.”

Lue EVA Raportti tästä

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

eva-raportti-lastuna-lainehilla.pdf, 22 Mt

Lataa