Jorma Ollila, Björn Wahlroos, Anna Kontula ja Risto Siilasmaa maalasivat tulevaisuutta – Suomi-skenaariot käyntiin ”Meillä on nyt käsillä aika lyhyellä aikavälillä rytinää ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia”, totesi hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila EVAn johtaja Emilia Kullaksen haastattelussa keskiviikkona Suomi-skenaariot-hankkeen lanseeraustilaisuussa Helsingissä.
Uutiset,

Jorma Ollila, Björn Wahlroos, Anna Kontula ja Risto Siilasmaa maalasivat tulevaisuutta – Suomi-skenaariot käyntiin

Lisääntyykö yhteiskunnallinen vastakkainasettelu? Mitä ongelmia teknologia ratkaisee? Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ja Nordic West Officen Suomi-skenaariot-hanke kartoittaa Suomen tulevia kehityskulkuja. Jorma Ollila, Björn Wahlroos, Anna Kontula ja Risto Siilasmaa kertoivat hankkeen lanseeraustilaisuudessa näkemyksistään tulevaisuudesta.

”Meillä on nyt käsillä aika lyhyellä aikavälillä rytinää ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia. Skenaariot sopivat poikkeuksellisen hyvin tähän tilanteeseen”, Nordic West Officen hallituksen puheenjohtaja ja entinen EVAn hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila totesi Suomi-skenaariot-hankkeen avaustilaisuudessa EVAn johtaja Emilia Kullaksen haastattelussa.

Taitekohta maailman kehityksessä oli vuosi 2016. Ollilan mukaan reaktiot globalisaatioon ja teknologian kehitykseen kulminoituivat Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi ja Ison-Britannian Brexit-kansanäänestykseen.

EVA toteutti vastaavan skenaariohankkeen kymmenen vuotta sitten Ollilan toimiessa EVAn hallituksen puheenjohtajana. Hankkeessa luonnehdittiin neljä skenaariota vuoden 2020 maailmasta.

Ollilan mielestä tuolloin kuvailtu Blokkien taisto -skenaario osuu hämmentävän oikeaan.  “Blokkien taisto” kuvaa maailmaa, jossa alueelliset kauppablokit, protektionismi ja valtiokapitalismi valtaavat alaa. Talousalueet käpertyvät itseensä, omavaraisuus korostuu ja Yhdysvallat eristäytyy.

Skenaariot eivät kuitenkaan ole ennustuksia.

”Tärkeää on luoda tarinoita siitä, minkälaiseksi tulevaisuus voisi hahmottua”, Jorma Ollila sanoi.

Ovatko viime 30 vuotta poikkeus ihmiskunnan historiassa?

Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä muistutti, että skenaariot ovat mahdollisia maailmoja, joilla jokaisella on oma sisäinen logiikkansa. Erilaisiin mahdollisiin maailmoihin sukeltaminen mahdollistaa sen pohtimisen, mitä ne tarkoittaisivat kullekin organisaatiolle.

Penttilä arvioi, että vuodesta 1989 alkanut aikakausi jää poikkeukseksi ihmiskunnan historiassa. Tätä ajanjaksoa dominoivat globalisaatio, integraatio ja liberaali demokratia. Näinä vuosikymmeninä enemmän ihmisiä nousi köyhyydestä kuin koskaan aiemmin.

Skenaariohankkeen avaustilaisuudessa puhuneet Björn Wahlroos ja Anna Kontula hahmottelivat tulevaa pessimistisistä lähtökohdista, Risto Siilasmaa näki tulevaisuudessa enemmän teknologian kehityksen mukanaan tuomaa optimismia.

Miksi Suomeen ei uskota?

Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos muistutti, että Suomi menestyi erittäin hyvin vuodesta 1955 vuoteen 2005. Suomi otti Ruotsin melkein kiinni henkeä kohden lasketussa bruttokansantuotteessa. Finanssikriisin jälkeen tapahtui käänne. Ruotsi veti jälleen Suomeen nähden 20 prosentin kaulan bruttokansantuotteessa. Se oli iso muutos.

”Taustalla on se, että Suomeen ei investoida. Suomeen ei uskota”, Wahlroos kiteytti.

Minulle kilpailu kaikessa on eteenpäin vievä voima.

Hän muistutti, että suomalaiset yhtiöt kyllä investoivat, mutta muualle kuin Suomeen. Syinä tähän ovat Wahlroosin mukaan toisaalta konepajateollisuuden fokusoituminen ja kansainvälistyminen ja toisaalta se, että metsäteollisuudelle ei riitä enempää raaka-aineita Suomessa.

”Olemme vaipuneet toivottomuuden tilaan”.

Maat voivat kuitenkin itse ryhtyä toimenpiteisiin, Wahlroos muistutti ja mainitsi esimerkkinä Irlannin. Maa on kaukana kaikesta. Sillä ei ole erityistä infrastruktuuria tai muitakaan etuja, mutta se on ryhtynyt määrätietoisiin toimenpiteisiin osallistumalla kansainväliseen verokilpailuun.

”Muistutan, että tehokkaalla verokilpailulla pystyy menestymään: voi rakentaa dynaamisen eteenpäin katsovan maan, jolla on varaa investoida ylipistoihin, koulutukseen, jopa terveydenhoitoon”, Wahlroos sanoi.

Hänen mielestään on outoa, ettei Suomessa ymmärretä, että globalisoituneessa maailmassa kilpailevat paitsi yritykset, myös valtiot.

”Minulle kilpailu kaikessa on eteenpäin vievä voima”, Wahlroos kiteytti.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula haastoi tilaisuudessa Wahlroosin näkemyksen kilpailusta koko luontoa käynnissä pitävänä voimana. Hän korosti rakkautta ja ihmisten halua huolehtia toisista, minkä vuorostaan Wahlroos totesi kuuluvan ihmisten voittavaan strategiaan.

Valta valuu valtioilta muualle

Näkemysten kontrastista huolimatta sekä Kontulan että Wahlroosin näkemys nykyhetkestä oli synkkä. Siinä missä Wahlroos kiinnitti huomionsa investointien puutteeseen, Kontula korosti ilmastonmuutosta ja keskiluokan mahdollista kriisiä.

Kontula myös kyseenalaisti koko Suomi-skenaariohankkeen mielekkyyden.

”Tänä päivänä ei ole järkevää luoda Suomi-skenaarioita, koska Suomi on passé. Valtiot ovat passé”, Kontula totesi.

Kontulan mukaan valta valtioilta on jo pitkän aikaa valunut alaspäin kaupunkikunnille ja ylöspäin erilaisille ylikansallisille rakenteille, kansainvälisen oikeuden vahvistumiselle ja kauppasopimuksille. Vaikka valtiot ovat vahvoja ihmisten mielissä, valta siirtyy muualle. Se aiheuttaa ihmisissä hämmennystä.

”Kun vanha regiimi väistyy, syntyy joutsenlauluja.”

Nationalististen liikkeiden nousu on Kontulan mukaan joutsenlauluilmiö. Se mahdollistaa edelleen kukoistavien kansallisvaltioiden ”nousukuvien” syntymisen, vaikka pitkällä tähtäimellä niiden aika on ohi.

Suomi on passé. Valtiot ovat passé.

Kontulan mielestä myös keskiluokan aika alkaa olla ohi viimeistään silloin, kun käännöskoneet saavuttavat Suomen. Pienellä kielialueella ei ole voitu ulkoistaa töitä, joissa pitää osata suomen kieltä. Kun käännöskoneet ovat riittävän hyviä, työpaikat voidaan hänen mukaansa ulkoistaa sinne, missä työ on halvinta. Sen myötä ihmiset siirtyvät joko ylemmän keskiluokan töihin, alemman tuottavuuden töihin tai jäävät työttömiksi.

”Kun keskiluokka kokee luokkalaskun tai edes pelkää sitä, syntyy epävakautta”, Kontula huomautti.

Kolmantena teesinään hän huomautti, että ilmastonmuutoksen kannalta keskeiset päätökset on tehty seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vaihtoehdot ovat hänen mukaansa joko maapallon elinkelpoisuuden menettäminen tai päätökset, jotka voivat tarkoittaa miinuskasvua.

”Väitän, että lähitulevaisuudessa täälläpäin maailmaa syntyy niin laajaa yhteiskunnallista epävakautta, että moni tässä maailmassa ei ole sellaista ikinä nähnyt”, Kontula kiteytti.

Ratkaisut löytyvät teknologiasta

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa poikkesi näkemyksineen edellisistä puhujista tarjoamalla optimistisemman vision.

”Ihmiskunta kohtaa hyvin suuria haasteita. En usko, että näihin haasteisiin on mitään muita ratkaisuja kuin teknologisia keksintöjä”, Siilasmaa sanoi.

Ilmastonmuutoksen suhteen hän huomautti, että ratkaisuksi ei riitä se, että hiilidioksidia vain päästetään ilmakehään vähemmän kuin nykyään. Tarvitaan lisäksi ratkaisuja, joilla otetaan hiiltä pois ilmakehästä.

”Pelkkä menestyksekäs tutkimus ei kuitenkaan riitä ongelmien ratkaisemiseen. Tarvitaan myös yrittäjyyttä, jolla keksinnöt voidaan skaalata ja järkevää regulaatioita, joka ohjaa ihmisten panoksia oikeaan suuntaan”, Siilasmaa totesi.

Olen täysin optimistinen, että pystymme ratkaisemaan haasteet.

Siilasmaa on eniten huolestunut järkevän sääntelyn puutteesta. Päättäjät osoittavat riittämättömästi mielenkiintoa teknologiaa kohtaan. Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama oli sikäli poikkeus, että hän nimitti johtotiimiinsä teknologiajohtajan.

Siilasmaa kehotti suhtautumaan tulevaisuuden ennakointiin vakavasti. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten olisi ollut mahdollista miettiä, mitä virtualisointi tarkoittaa. Hänen mukaansa ajattelutyö olisi mahdollistanut silloin pilvipalveluiden laajenemisen ennustamisen. Nyt taas kannattaa Siilasmaan mielestä pohtia, mitä nanoteknologia ja kvanttimekaniikan soveltaminen tiedonvälityksessä voivat tarkoittaa tulevaisuuden kannalta.

”Olen täysin optimistinen, että pystymme ratkaisemaan haasteet”, Siilasmaa sanoi.

Siilasmaa muistuttaa, että pelkän Suomen kilpailukyvyn sijaan pitää katsoa koko Euroopan kilpailukykyä.

EVAn johtaja Emilia Kullas kommentoi Siilasmaan puheenvuoroa kehottamalla miettimään, miksi Suomen menestyminen on tärkeää, vaikka oman yrityksen asiakkaista ja henkilöstöstä iso osa olisikin ulkomailla.

”Mehän emme pääse irti kansallisuudestamme, emmekä oikeasti haluakaan päästää siitä irti. Suomen menestys on meille tärkeää. Myöntäkää pois.”

EVA laatii skenaariot Suomen keskipitkän aikavälin kehitykselle Suomi-skenaariot-hankkeessa. EVAn skenaarioraportti ilmestyy vuonna 2020.