Tuotantotalouden professori Paul Lillrank: Moderni yövartijavaltio puolustaa uhkaavilta taudeilta Tulevaisuuden varalta meillä on oltava yksityiskohtaiset suunnitelmat, miten toimia laajamittaisten pandemioiden iskiessä, kirjoittaa professori Paul Lillrank. Kuva: Aalto-yliopisto/Anni Hanén
Analyysit,

Tuotantotalouden professori Paul Lillrank: Moderni yövartijavaltio puolustaa uhkaavilta taudeilta

Koronataudin opetus on, että tarvitsemme modernin yövartijavaltion ja uudenlaisen kokonaismaanpuolustuksen huolehtimaan uusista uhkatekijöistä, kirjoittaa tuotantotalouden professori Paul Lillrank EVA Analyysissa Pelkopandemia. Alla ote analyysista.

Vuoden 2019 lopulla Kiinan Wuhanista alkunsa saanut SARS-CoV-2-koronavirus aiheutti maailmanlaajuisen pandemian. Valtio toisensa jälkeen ryhtyi ennennäkemättömiin ihmisten arkielämää koskeviin rajoitustoimiin poikkeuslaeilla, koska pelättiin terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä. Kulkutauteja varten pitäisi olla toimijoita, jotka seuraavat tilannetta, laativat toimenpidesuunnitelmia ja harjoittelevat niitä säännöllisesti. Mutta näin ei ole tehty. Varautuminen on ollut heikkoa – myös Suomessa, jossa sentään varmuusvarastoja on ylläpidetty enemmän kuin muualla.

Tulevaisuuden varalta meillä on oltava yksityiskohtaiset suunnitelmat, miten toimia laajamittaisten pandemioiden iskiessä. Terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden pelon takia ei ole järkeä ryhtyä toimiin, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle miljarditappiot ja sen mukana tulevia uusia ongelmia.

Moderni yövartijavaltio keskittyy turvallisuuteen liittyviin ydintehtäviinsä varautumalla erilaisiin uhkiin, hyödyntää yksityistä sektoria tilanteen tullessa ja pitää yllä myös lääketieteellisiä valmiusjoukkoja tilanteen varalta.

Valtion on jälleen keskityttävä perustehtäväänsä eli turvallisuudesta huolehtimiseen. Pandemiaan varautuminen nimittäin on turvallisuuskysymys siinä missä sotilaalliset hyökkäyksetkin. Moderni yövartijavaltio keskittyy turvallisuuteen liittyviin ydintehtäviinsä varautumalla erilaisiin uhkiin, hyödyntää yksityistä sektoria tilanteen tullessa ja pitää yllä myös lääketieteellisiä valmiusjoukkoja tilanteen varalta. Pandemioihin voidaan varautua ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys turvata ennalta. Mikään viruspandemia ei ole musta joutsen – ennakoimaton suurmerkityksellinen tapahtuma. Virus tekee, mitä virukset yleensä tekevät: tarttuu, sairastuttaa ja tappaa.

Pandemioita on historiassa ollut useita. Niiden käyttäytyminen ymmärretään kohtalaisen hyvin. Kulkutautien ilmaantuessa syntyy paniikkia. Sikainfluenssa (H1N1) levisi vuonna 2009 pandemiaksi. Britannian terveysministeriö ennusti jopa 65 000 kuolemaa. Lopulta sikainfluenssaan kuoli Englannissa 138 ihmistä. Sikainfluenssan jälkeen maailman terveysjärjestö WHO julkaisi lukuisia suosituksia eri maiden hallituksille kriisivalmiuksien kehittämiseksi. Suunnitelmallisen toiminnan sijaan valtiot joutuivat koronaviruksen iskiessä valitsemaan toimintalinjan, jossa rajoitustoimia otettiin käyttöön pikemmin improvisoimalla kuin suunnitelmallisesti.

Varautuminen koronaviruksen seuraaviin aaltoihin puhumattakaan uusista pandemioista on edelleen tekemättä. Tätä kirjoitettaessa monet tautiin liittyvät keskeiset tunnusluvut eivät ole vielä tarkentuneet, mutta pelon ei pidä antaa muuttua paniikiksi.

Lääketieteelliset valmiusjoukot pandemiapuolustukseen

Pikemmin kuin terveydenhuollosta, kyse on kansalaisten turvallisuudesta. Siitä huolehtiminen on valtion ydintehtävä. Länsimaisen valtio-opin klassinen käsite on yövartijavaltio – laillinen ja tunnustettu väkivaltamonopoli. Se huolehtii sisäisestä järjestyksestä ylläpitämällä poliisia ja oikeuslaitosta sekä ulkoisesta turvallisuudesta puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen avulla.

Varhaiset yövartijavaltiot taltuttivat maantieja merirosvot, vähensivät henkirikoksia ja oikeusmurhia, ja loivat täten pohjan kapitalismille, markkinataloudelle ja hyvinvoinnille. Valtiot ovat kuitenkin ottaneet itselleen uusia tehtäviä – usein niin innokkaasti, että sen perustehtävä on painunut unholaan. COVID-19:n iskiessä Suomi oli kuin syksyllä 1939; voi kun olisi ollut paremmat varusteet! Terveydenhuollon menoista noin 80 prosenttia on henkilöstökuluja normaalioloissa. Poikkeustilanteissa henkilöstö on pullonkaula. Pandemiapuolustus tarvitsisi lääketieteelliset kodinturvajoukot ja maakuntakomppaniat.

Koronataudin opetus on, että tarvitsemme modernin yövartijavaltion ja uudenlaisen kokonaismaanpuolustuksen huolehtimaan uusista uhkatekijöistä. Virus on uhka turvallisuudelle ja järjestykselle siinä missä sotilaallinen hyökkäys, tietojärjestelmien sabotointi, terrori-isku ja pelon lietsominen. Terveydenhuollon raskas päivystys, pelastustoimi ja pandemiantorjunta ovat yövartijavaltion tehtäviä siinä missä rajojen vartiointi ja ilmatilan valvonta.

Modernin yövartijavaltion toimivuus edellyttää yksityisen ja julkisen työnjaon selventämistä.

Modernin verkostomaisen yövartijavaltion luominen ei ole ihan halpaa eikä yksinkertaista. Julkinen valta ei kykene siihen yksin, kuten ei elinkeinoelämäkään. Molempia tarvitaan. Miten se tehdään, on organisaatioinnovaation paikka. Modernin yövartijavaltion toimivuus edellyttää yksityisen ja julkisen työnjaon selventämistä.

Julkinen organisaatio on vallankäyttöön varta vasten rakennettu byrokratia. Se huolehtii valtiolle ja vain valtiolle kuuluvista tehtävistä, joissa käytetään laillista pakkovaltaa. Julkinen organisaatio ei voi olla asiakaslähtöinen, koska sillä ei ole maksavia asiakkaita. Kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti. Erityistarpeiden huomiointi on korruptiota. Se ei voi olla joustava, koska sen on seurattava säädöksiä, noudatettava virkatietä ja dokumentoitava kaikki tekemisensä.

Julkinen byrokratia on hierarkkinen ja sillä on komentoketju. Äkillisissä kriisitilanteissa tällainen organisaatio on mitä sopivin. Tavaroita ja palveluja tuottavan yrityksen organisaatio on rakennettu palvelemaan asiakkaita näiden erityisten tarpeiden mukaan. Yritykset ovat rakentaneet monimutkaisia tilaus-toimitusverkostoja reagoimaan ketterästi muuttuviin tilanteisiin.

Pandemiapuolustuksessa vallankäyttö, koordinointi ja ohjaus sopivat julkiselle byrokratialle, tuotanto sopii yrityksille. Hallituksen erittäin kalliit toimenpiteet ovat ostaneet aikaa. Sitä mukaa kun hyvässä järjestyksessä peräännytään koronaviruksen ensimmäisestä aallosta, on aloitettava varautuminen seuraavaan aaltoon. Siihen ei ole laittaa kahtakymmentä miljardia euroa. Moderni yövartijavaltio ei anna pelolle valtaa.

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Pelkopandemia -EVA Analyysi

Pelkopandemia -EVA Analyysi

Moderni yövartijavaltio puolustaa uhkaavilta taudeilta. EVA Analyysin Pelkopandemian on kirjoittanut professori Paul Lillrank.

eva-analyysi-no_80.pdf, 368 KB

Lataa