SUOMALAISILLA LAAJA VALMIUS PAIKALLISEEN SOPIMISEEN

Mediamateriaalit

Lataa
Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen

Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen: mikä olisi oikea taso eri asioista sopimiseen (%)

Lataa

Download: Paremman palkan perässä -EVA Analyysi
Paremman palkan perässä -EVA Analyysi

Työpaikkakohtainen sopiminen pelottaa ja houkuttaa. EVA Analyysin Paremman palkan perässä on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Lataa
Sami Metelinen

Kuva: EVA / Karoliina Paavilainen

Lataa

Suomalaiset sopisivat palkkojen korotuksista mieluummin työpaikoilla kuin liittokohtaisissa neuvotteluissa tai tupon kaltaisissa keskitetyissä palkkaratkaisuissa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisista 48 prosenttia haluaa, että palkankorotukset määräytyvät paikallisella tasolla, 31 prosenttia liittotasolla ja 14 prosenttia keskitetyissä tupon kaltaisissa ratkaisuissa.

Vielä suurempaa kansalaisten valmius paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden eli bonusten ja työaikajärjestelyjen kohdalla.

EVA kysyi suomalaisilta suhtautumista paikalliseen sopimiseen kymmenen asian kohdalla. Paluuta vanhaan, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin (tupo) suomalaiset eivät toivo, sillä jokaisen tiedustellun asian kohdalla suomalaiset pitävät tupon sijaan parempana joko työpaikka- tai liittotason sopimista. Huomionarvoista on, että tupo ei nauti oikein missään väestöryhmässä suurta kannatusta palkoista sopimisen tasona. Eniten sitä kannattavat SDP:n äänestäjät, heistäkin vain 26 prosenttia.

Suomalaiset näkevät paikallisessa sopimisessa uhkia ja mahdollisuuksia. Suomalaiset uskovat, että laaja-alainen paikallinen sopiminen eriyttäisi työehtoja (79 % pitää todennäköisenä), vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa (74 %) ja saisi työntekijät hakeutumaan työpaikkoihin, joissa ansaitsee paremmin (74 %).

Enemmistö (61 %) uskoo, että laaja-alaisen paikallisen sopimisen yksi seuraus olisi, että yritykset pyrkisivät hakemaan kilpailuetua polkemalla työehtoja.
”Yksi syy paikallisen sopimisen aiheuttamiin uhkakuviin saattaa olla työnantaja- ja työntekijäleirien välinen epäluottamus. Tämä näkyy siinä, että moni ei koe työnantajien ja -tekijöiden etuja yhteisiksi”, tulkitsee suomalaisten suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen käsittelevän EVA Analyysin Paremman palkan perässä kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, että työehdoista sovitaan työpaikalla johdon ja työntekijöiden kesken, liittokohtaisella sopimisella työntekijä- ja työnantajaliiton välistä sopimista ja valtakunnallisella tupo-ratkaisulla kolmikantaa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtio sopivat työehdoista, veroista ja sosiaalipolitiikasta.

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Sami Metelinen: Paremman palkan perässä -EVA Analyysi tiistaina 3.12. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041

tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, ilkka.haavisto@eva.fi tai +358 50 331 3823