Mika Maliranta (vasemmalla) ja Timo Ahopelto keskustelivat teknojäteistä EVAn johtaja Emilia Kullaksen johdolla. Katso Timo Ahopellon haastattelu teknojäteistä.
Uutiset,

Teknojätit lisäävät hyvinvointia, yksityisyydensuoja huolettaa – Kolme tärkeintä huomiota Timo Ahopellon ja Mika Malirannan teknojättikeskustelusta

Yritykset ratkaisevat itse keinoälyn etiikkaan liittyvät ongelmat, katsoo pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto. Valtiota tarvitaan pitämään huolta säännöistä, jotta markkinatalous toimisi, toteaa puolestaan tutkimusprofessori Mika Maliranta. Tämä selvisi ensimmäisessä EVA Virkku -tilaisuudessa, jossa aiheena olivat suuret teknologiayritykset.

Markkina-arvolla mitattuna maailman suurimmat yritykset ovat Apple, Microsoft, Amazon ja Alphabet eli Google. Kymmenen suurimman yrityksen joukkoon mahtuu seitsemän amerikkalaista ja kaksi kiinalaista teknologiayritystä. Teknojätit ovat kyenneet tuottamaan kuluttajille halpoja tuotteita ja palveluita, mutta samaan aikaan niiden markkinaosuus voi olla joillain toimialoilla alueellisesti lähellä 100 prosenttia.

Miten Eurooppa voisi saada omat teknojättinsä? Entä onko meidän syytä olla huolissaan siitä, kuka omistaa tiedon meistä ja meidän käyttäytymisestämme yksilöinä?

Lifeline Venturesin perustaja Timo Ahopelto ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessori Mika Maliranta keskustelivat teknojäteistä ja informaatioteknologiasta ensimmäisessä EVA Virkku -tilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

1. Eurooppa jää jälkeen

Timo Ahopellon mukaan Eurooppa ei ole valitettavasti erityisen vahva teknologian saralla, eikä se ole myöskään tulossa kovin vahvaksi.

”Eurooppa on hajanaisuudellaan ja reguloinnillaan pitäytynyt vanhassa ja vanginnut itsensä palapeliin, jossa mikään pala ei sovi toisiinsa”, Ahopelto totesi.

Hänen mukaansa Kalifornian Piilaakso on ollut kehityksen kärjessä niin PC:n, internetin kuin mobiilin kehityksessä, ja voittaa tulevaisuudessa myös keinoälyn ja virtuaalitodellisuuden kehityksen. Yhdysvaltojen menestystä tukevat resurssit, innovaatio ja rahoituksen toimivuus.

Sen lisäksi Yhdysvallat toimii yhtenä isona sisämarkkinana. Jos kotimarkkinat toimivat, pienikin etu on ratkaiseva etu. Paremmat tuotteet tuovat uusia asiakkaita, mikä tuo lisää tietoa, mikä taas toimii raaka-aineena.

Eurooppa elää jo seuraavan itsepetoksen aikakautta kuvitellen voivansa olla eettisen keinoälyn kärjessä. Eettistä keinoälyä pystyvät kehittämään vain ne, jotka ovat keinoälyn kehittämisen kärjessä.

“Se on selitys, miksi ‘the winner takes almost all’”, Maliranta totesi.

Yhdysvaltojen ohella Kiina pärjää omalla tavallaan. Ahopellon mukaan Kiina jopa ylpeilee sillä, että maassa ei ole mitään tietosuoja- tai yksityisyyskysymyksiä.

Maliranta huomautti, että Kiinassa toimii täysin eri strategia kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka aineettoman pääoman suojaa on pidetty todella tärkeänä, sitä ei Kiinassa ole. Yritystukia sen sijaan käytetään paljon.

”Se ei ole sillä tavalla keskitetty talous. Kaupungit tekevät teollisuuspolitiikkaa. Ehkä siksi se ei ole epäonnistunut kuten Neuvostoliitto aikoinaan”, Maliranta totesi.

2. Tietosuoja voi nousta arvoon arvaamattomaan

Mika Malirannan mielestä tietosuojan arvostus saattaa jossain vaiheessa kasvaa. Silloin Eurooppa voi olla se paikka, missä olosuhteet ovat turvallisemmat kuin muualla.

”Yksityisyyden rajahyöty kasvaa vaurastumisen myötä. Uskon, että valtio voi tehdä jotain yksityisyydensuojan saralla. Säädelty markkinatalous tarjoaa ratkaisuja, mutta se tarvitsee vierelleen vahvan valtiovallan”, Maliranta totesi.

Ahopellon näkemys oli synkempi. Hänen mielestään Eurooppa elää jo seuraavan itsepetoksen aikakautta kuvitellen voivansa olla eettisen keinoälyn kärjessä. Hän huomautti, että eettistä keinoälyä pystyvät kehittämään vain ne, jotka ovat keinoälyn kehittämisen kärjessä.

”Uskon markkinatalouden kykyyn suojella itseään”, Ahopelto totesi.

Maliranta muistutti, että markkinatalous edellyttää toimiakseen kahta asiaa. Ensinnäkin omistusoikeuksien täytyy olla määriteltyjä. Tämä on olennainen kysymys tiedon omistuksen suhteen. Toinen tekijä on kilpailun toimivuus.

”Yksittäisillä toimijoilla ei saa olla liikaa markkinavoimaa”, Maliranta huomautti.

”On riski, että Suomi häviää kisan kaikilla alueilla, jotka määrittävät tulevaisuutta.”

Keskustelijat muistuttivat Yhdysvaltojen kilpailulainsäädännön tarpeesta ja sakoista, joita teknojätit ovat saaneet. Suhteessa liikevaihtoon sakot ovat kuitenkin pieniä. Malirannan mukaan laajempi kysymys on se, millä lihaksilla kilpailuviranomaiset toimivat tulevaisuudessa, jos jätit osallistuvat myös poliittiseen prosessiin ja määrittävät pelisääntöjä.

3. Suomi tarvitsee osaajia

Timo Ahopelto näki Suomen aseman globaalissa kilpailussa synkkänä:

”On riski, että Suomi häviää kisan kaikilla alueilla, jotka määrittävät tulevaisuutta.”

Resursseja on Suomessa liian vähän, koska osaavaa työvoimaa puuttuu. Osaamisen taso on kohtuullinen, mutta ihmisiä on miltei mahdotonta löytää.

”Mahtipontisesti ja päämäärätietoisesti pitäisi houkutella Suomeen kansainvälisten jättien tuotekehitystoimintoja”, Ahopelto ehdotti ratkaisuksi.

Hän huomautti, että huippuosaamista voi syntyä vain tässä kontekstissa.

”On selvää, että tämä on useiden miljardien eurojen kysymys”, Maliranta totesi.

Lue aiheesta lisää

Download: Nollaksi vai ykköseksi -EVA Analyysi

Nollaksi vai ykköseksi -EVA Analyysi

Koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi, näin palaamme tietotekniikan huipulle. EVA Analyysin Nollaksi vai ykköseksi on kirjoittanut teknologiayrittäjä, pääomasijoittaj Timo Ahopelto.

eva_analyysi_no_62.pdf, 228 KB

Lataa