55 % suomalaisista valmiita tinkimään elintasosta ympäristön suojelemiseksi – määrä pienentynyt 10 vuodessa
Ilmastonmuutos on vakiinnuttanut paikkansa politiikan tärkeiden aiheiden joukossa. Kansalaisten valmius tehdä uhrauksia ympäristön hyväksi ei kuitenkaan ole kasvanut – itse asiassa se on pitkän aikavälin keskiarvoa vähäisempää, käy ilmi EVA Arvo- ja asennetutkimuksesta ja sitä käsittelevästä EVA_Analyysista Elämänmuutoksen empijät.
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin alkuvuodesta 2019. Suomalaisista 55 prosenttia on valmis tinkimään omasta elintasostaan saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi. Eri mieltä asiaa koskevan väittämän kanssa on 23 prosenttia suomalaisista.
Huhtikuussa 2019 järjestettyjen eduskuntavaalien alla ilmastopolitiikka sai suuren huomion vaalikeskusteluissa. Siihen nähden on jopa yllättävää, ettei valmiudessa tinkiä omasta elintasosta ole tällä kertaa tapahtunut kasvua.
Laajimmillaan kansalaisten valmius elintasosta tinkimiseen oli vuonna 1992.
Näin kysely tehtiin
Kyselyn tulokset ovat osa EVAn vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, iän, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Vuodesta 1984 lähtien tehtyjen tutkimusten tulokset löytyvät EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokannasta Arvopankista: www.eva.fi/arvopankki.
Laajimmillaan kansalaisten valmius elintasosta tinkimiseen oli vuonna 1992, jolloin peräti kolme neljästä suomalaisesta (75 %) oli siihen valmis. Laman jälkeen valmius hiipui pitkään, kunnes se nousi jälleen korkeaksi taantumavuoteen 2009 tultaessa. Tuolloin kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) oli väitteen kanssa samaa mieltä. Tämän jälkeen halukkuus tinkiä omasta elintasosta laski ja asettui nykyiselle tasolleen.
EVAn Arvo- ja asennetutkimusten pitkä aikasarja sisältää säännönmukaisuuden, jossa ihmisten talous- ja ympäristöasenteet vaihtelevat osin suhdannetilanteen mukaan. Mitä pidempään noususuhdanne kestää, sitä pienemmäksi muodostuu talouskasvun arvostus ja sitä suuremmaksi kasvaa huoli ympäristöstä.
Suomalaisten ympäristöasenteiden kehitys on aiemmin näyttänyt kehittyvän siten, että nousukaudella valmius tinkiä omasta elintasosta on kasvanut ja huippunsa se on saavuttanut syvimmässä taantumassa. Tällä kertaa samanlaista nousukauden asennekehitystä ei kuitenkaan ole nähtävissä.