Antti Rinne poimii rusinoita EVAn pullasta

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Yhteisöveron uusi diili -EVA Analyysi
Yhteisöveron uusi diili -EVA Analyysi

Näin Suomi tukee yritysten kasvua ja varmistaa verotuotot kansainvälisessä verokilpailussa. EVA Analyysin Yhteisöveron uusi diili on kirjoittanut apulaisprofessori Tomi Viitala.

Lataa

Hallitusta kasaava Antti Rinne (sd) on päättänyt, että tällä hallituksella on millä mällätä. Vappusatasten tai muiden vaalilupausten rahoitus ei ole Rinteelle minkäänlainen ongelma. Rahaa on ja verottamalla valtio saa sitä lisää. Useassa yhteydessä Rinne on viitannut EVAn esittämään lähdeveroon, jolla valtion verokertymää voisi paisuttaa. Lähdevero löytyy EVAn vuonna 2017 julkaistusta analyysista Yhteisöveron uusi diili. Mutta mistä oikeastaan on kysymys?
Tiivistettynä: verotuksen alentamisesta, ei kiristämisestä.

EVAn analyysissa Aalto Yliopiston yritysjuridiikan apulaisprofessori Tomi Viitala ehdottaa verotukselle yhtä hallituskautta pidempää tiekarttaa. Jotta Suomi pystyisi jatkossakin tarjoamaan yrityksille kilpailukykyisen ympäristön, yhteisöverotusta on todennäköisesti laskettava.

Miksi? Muut maat todennäköisesti laskevat. Mitä kalliimpi ympäristö Suomi on yrityksille, sitä vähemmän investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Esimerkiksi kahden prosenttiyksikön yhteisöveron lasku nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin ei vielä rokottaisi valtion verokertymää liian raa´asti. Yrityksille yhteisöveron suunta olisi tärkeä viesti: investointien, etenkin kymmenien vuosien energia- ja infrainvestointien suunnittelu olisi helpompaa.

Mitä kalliimpi ympäristö Suomi on yrityksille, sitä vähemmän investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.

Verolupauksen toisessa vaiheessa hallitus voisi kiinnittää huomiota pääomatulojen verotukseen. Siinäkin olennainen suunta on verotuksen laskeminen, ei kiristäminen.

Nykyisin pääomatuloista menee 30 prosenttia tai yli 30 000 euron tuloista 34 prosenttia veroa. Sitä eivät maksa institutionaaliset sijoittajat, kuten sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt tai yleishyödylliset yhteisöt, kuten säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet.

Nämä Rinne laittaisi verolle hellimänsä lähdeveron kautta. Viiden prosentin lähdevero voisi tuottaa valtiolle arviolta 250 miljoonaa euroa.

Rahaa se on sekin, jos on mennyt lupaamaan uusia menoja miljardien edestä.

EVA ei ehdota verotuksen kiristämistä, vaan alentamista: sekä yhteisöveron että pääomatuloveron.

Mutta demareiden verointoilijat unohtavat pari olennaista seikkaa.

EVA ei ehdota verotuksen kiristämistä, vaan alentamista: sekä yhteisöveron että pääomatuloveron. Jos institutionaalisten sijoittajien osinkotulot pistettäisiin verolle, samalla pääomien verotusta voisi laskea jopa kolmella prosenttiyksiköllä.

Osinkojen lähdeverossa on muitakin ongelmia. Eläkeyhtiöiden osinkojen kiristys heikentäisi sijoitustuottoja. Kun eläkeläisiä on jatkossa yhä enemmän ja maksajia vähemmän, joko maksajia pitäisi löytyä lisää tai sitten nostaa maksuja.

Parhaiten verotus toimii, kun verokannat ovat matalia mutta pohjat laajoja.

Verotus on hallituksen yksi tärkeimpiä työkaluja. Parhaiten verotus toimii, kun verokannat ovat matalia mutta pohjat laajoja. Rinnekin tietää tämän. Kun hän ehdottaa lähdeveroa EVAn malliin liittyen, onko siis niin että hän kannattaa myös pääomatuloverojen alentamista, yhteisöveron alentamisen lisäksi?

Koska se on EVAn esitys. Saa vapaasti ja mieluusti käyttää.

Emilia Kullas on EVAn johtaja