Suomi tarvitsee verolupauksen

Globaali yhteisöverokilpa vaatii Suomea kehittämään yritysverotusta nykyistä pitkäjänteisemmin.  Kasvuhakuinen, vuoteen 2025 asti ulottuva yritysverotuksen kehittämisohjelma lisäisi lainsäädännön ennustettavuutta ja varmistaisi kilpailukyvyn kannalta välttämättömät veromuutokset. Tämä selviää tänään julkaistusta EVA Analyysistä Yhteisöveron uusi diili – Näin Suomi tukee yritysten kasvua ja varmistaa verotuotot kansainvälisessä verokilpailussa. Analyysin on kirjoittanut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala.

Yli hallituskausien ulottuva verolupaus mahdollistaisi myös yhteisöveron laskun ilman verotulojen menetystä, mikäli samalla tiivistettäisiin veropohjaa, luovuttaisiin tehottomista verovähennyksistä ja vähennettäisiin verosuunnittelun mahdollisuuksia. Verolupaus eli pitkäjänteinen veropolitiikka parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä keskellä käynnistynyttä verokilpailua.

”Suomi voisi laskea yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin ilman verotulojen menetystä”, Viitala sanoo. Hän muistuttaa, että Brexit-neuvottelut käynnistänyt Iso-Britannia on puhunut yhteisöveron alentamisesta 15 prosentin tasolle, samoin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.  Suomen yhteisöverokanta on vielä Pohjoismaiden alhaisin, mutta etua nakertavat kilpailijamaiden tekemät veronalennukset. Yhteisöveron alennuksia suunnittelevat tai siitä ovat jo päättäneet mm. Puola ja Viro.

Kasvua edistävä yritysveropolitiikka vaatii myös pitkäjänteistä pääomatuloverotuksen uudistamista. Seuraavat askeleet pitäisi Viitalan mukaan ottaa osinkoverotuksessa. ”Veropohjaa laajentamalla nykyiset kansainvälisesti verrattain korkeat pääomatuloverokannat voitaisiin kääntää laskuun. Silloin pääomatuloverotuksella saataisiin lisäverotuottoja jotka eivät haittaisi yritysten kasvua”, Viitala sanoo.

Yhteisöveron oikeasta tasosta julkaisutilaisuudessa keskustelivat apulaisprofessori Tomi Viitala sekä kansanedustaja Timo Harakka.