Näin eri puolueiden äänestäjät eroavat hallitusohjelmatoiveissaan – katso top 5 -listat

Näin eri puolueiden äänestäjät eroavat hallitusohjelmatoiveissaan – katso top 5 -listat

Eri puolueiden äänestäjäryhmät jakaantuvat hallitusohjelmaa koskevissa toiveissaan kahteen blokkiin, punavihreisiin ja porvereihin, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Mielipiteissään lähimmäksi väestön keskiarvoa sijoittuvat keskustan kannattajat sopivat niistä molempiin. Keskeisin blokkeja toisistaan erottava kysymys koskee taloutta. Jako oikeistoon ja vasemmistoon on siten edelleen relevantti.

Eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi selvinneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kutsui hallitusneuvotteluihin Säätytalolle oman puolueensa lisäksi keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Tarkasteltaessa näiden puolueiden kannattajien näkemyksiä hallitusohjelman kannalta tärkeisiin kysymyksiin, erot eivät vaikuta erityisen dramaattisilta.

SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien viiden tärkeimmän asian listalla on neljä samaa asiaa. SDP:n ja vihreiden, SDP:n ja keskustan sekä SDP:n ja RKP:n TOP 5 -listoilla on kolme samaa asiaa. Sote- (terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen) ja sotu-uudistukset (köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen) löytyvät kaikilta näiltä kärkilistoilta.

RKP:n listalla oleva työmarkkinoiden joustojen lisääminen taas ei kelpaa vasemmistopuolueiden äänestäjille.

Suurimpia jännitteitä näyttäisivät aiheuttavan vihreiden kannattajien listalla oleva ympäristönsuojelusäädösten tiukentaminen, joka maistuu keskustan äänestäjille huonosti. RKP:n listalla oleva työmarkkinoiden joustojen lisääminen taas ei kelpaa vasemmistopuolueiden äänestäjille. Paljon julkisuudessa esillä ollut keskustan sekä punavihreän blokin välinen näkemysero vastuullisesta julkisen talouden pidosta ei äänestäjien mielipiteiden valossa näytä erityisen dramaattiselta.

Se näyttäytyy lähinnä siten, että SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät ovat huomattavan huolettomia julkisten menojen kasvun, verotuksen kehityksen ja velkaantumisen suhteen. Keskustan ja RKP:n äänestäjät eivät kuitenkaan asennoidu mitenkään kamreerimaisesti julkisen talouden hoitoon, vaan heidän kantansa ovat lähellä väestön keskimääräistä asennoitumista.

Kokoomuksen, perussuomalaisten sekä kristillisdemokraattien äänestäjien asennoituminen julkisten menojen kasvuun, verotuksen kehitykseen ja velkaantumiseen on keskustaa nuivempi.

Sitä vastoin kaikkien nyt oppositioon jäämässä olevien puolueiden – kokoomuksen, perussuomalaisten sekä kristillisdemokraattien – äänestäjien asennoituminen julkisten menojen kasvuun, verotuksen kehitykseen ja velkaantumiseen on keskustaa nuivempi. Omille luvuilleen nousevat kokoomuksen kannattajat, joilla velkaantumisen pysäyttäminen nousee kärkiaiheiden joukkoon ja julkisen talouden tarkka hoito on muutenkin lähellä sydäntä.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Näillä näkymin oppositioon ovat jäämässä perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit. Näiden puolueiden välisissä TOP 5 -listoissa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta yhteistä löytyy myös keskustan listan kanssa. Kokoomuksen äänestäjien kärkiaiheet ovat vahvasti talouspainotteisia. Listan kärjen osalta keskustaa äänestävät ovat SDP:n kannattajia lähempänä kokoomuksen äänestäjiä. Jos käynnissä olevat hallitusneuvottelut kariutuvat, keskusta ja kokoomus ovat luontevammat kumppanit kuin SDP ja kokoomus. Tätä käsitystä tukee myös se, että porvarihallitus on myös hallituspohjana sekä keskustan että kokoomuksen kannattajien parissa koalitiovaihtoehtoja (sinipuna tai punamulta) suositumpi.

Kiinnostavaa on myös se, että perussuomalaisten kannattajien ja kristillisdemokraattien äänestäjien TOP 5 -listojen sisältö on identtinen paitsi keskenään, myös keskustan äänestäjien listan kanssa. Asioiden järjestys vaihtelee, mutta jokainen näistä puolueista pureutuisi soteen, sotuun, rikollisuuteen, työllisyyteen sekä syrjäseutujen ongelmiin. Huomion kohdistuminen eri puolueiden välisiin erimielisyyksiin yksittäisissä asiakysymyksissä on ehkä peittänyt alleen sen, että ainakin suurimpien asioiden tärkeysjärjestyksestä vallitsee niiden kannattajien välillä yksimielisyys. Pohjaa yhteiselle hallitukselle olisi olemassa siis myös porvaripuolella – ainakin äänestäjien kannoissa.

Entä mitkä ovat eri puolueiden äänestäjiä eniten jakavia tekijöitä? Lue lisää Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista EVA Analyysistä Huolettomien hallitus

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Huolettomien hallitus

Huolettomien hallitus

Äänestäjät avaisivat julkisen talouden rahahanat, mutta eivät ole valmiita veronkiristyksiin. EVA Analyysin Huolettomien hallitus on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

eva_analyysi_no_70-1.pdf, 815 KB

Lataa