Vielä kerran vanhustenhoidosta Sami Metelinen on EVAn toimituspäällikkö.
Blogi,

Vielä kerran vanhustenhoidosta

EVA tiedusteli Valviralta vanhusten kaltoinkohtelusta hoivayksiköissä.

Eduskuntavaalien yksi keskeisimmistä puhuttavista teemoista on ollut sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityisesti vanhushoiva. EVA julkaisi viime marraskuussa aihetta käsittelevän EVA Analyysin Soten sokeat pisteet, jossa se käsitteli lopulta kuopatuksi tullutta sote-uudistusta kilpailuneutraliteetin näkökulmasta.

Analyysin yhteydessä törmäsimme mielenkiintoiseen havaintoon liittyen yksityisten ja julkisten hoivapalveluihin eroihin. Toisin kuin julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä, näytti siltä, että yksityisten palveluiden tuottajat pärjäävät laadullisilla mittareilla julkisia paremmin.

Soten sokeissa pisteissä totesimme, että julkisten ja yksityisten yksiköiden toiminnan eroja on lopulta mahdotonta vertailla täysin luotettavasti, koska nykyisellään julkisia yksiköitä ei rekisteröidä, eivätkä ne edellytä lupaa toisin kuin yksityiset ympärivuorokautisen hoidon palvelut. Näin ollen ei ole mitään lupaa, mihin toimintaa julkisella puolella ylipäänsä peilattaisiin. Tämän meille vahvisti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Kun ulkoistettujen vanhusten ympärivuorokautisten hoivan palveluyksiköiden ongelmat nousivat toden teolla otsikoihin, päätin palata uudelleen aiheeseen. Halusin päästä selville siitä, millä tavalla ongelmat jakaantuvat yksityisten ja julkisten yksiköiden välillä Valviran tietojen mukaan.

Olin jo vuoden 2018 elokuusta lähtien yrittänyt puhelimitse ja sähköpostitse tiedustella Valviralta tilastotietoja siitä, miten valvontatoimet ja tehdyt havainnot jakaantuvat yksityisten ja julkisten yksiköiden välillä. Lukuisista pyynnöistä huolimatta en saanut tietoja Valviralta.

Palattuani aiheeseen havaitsin, että Valvira oli vuonna 2016 toteuttanut laajan kyselyn vanhusten ympärivuorokautisten hoivapalveluiden työntekijöille. Kyselyssä selvitettiin vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja sen perusteella julkaistiin raportti.

Julkisen sektorin yksiköistä siis lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökuntaa on liian vähän. Yksityisissä yksiköissä sitä mieltä oli alle kolmasosa vastaajista.

Valviran kyselyyn vastasi yhteensä 7 406 sosiaalihuollon ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön työntekijää, joista 4 212 työskenteli julkisissa toimintayksiköissä ja luvanvaraisissa (yksityinen ja kolmas sektori) 3 193 työntekijää.

”Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksiköllä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat sekä asiakkaiden palvelujen tarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Julkisella puolella samanlaista lupakäytäntöä ei ole. Kyselylomakkeessa kysyttiin työntekijältä, työskenteleekö hän julkisessa, yksityisessä vai kolmannen sektorin yksikössä.  Raportti antoi synkän kuvan Suomen vanhustenhuollon tilasta”, raportissa todettiin.

Raportin mukaan yksityisissä yksiköissä työskentelevistä 30 prosenttia oli osittain tai täysin eri mieltä väittämästä, että vakituista henkilökuntaa on riittävästi. Kolmannen sektorin yksiköissä työskentelevistä 28 prosenttia oli osittain tai täysin eri mieltä väittämän kanssa. Sen sijaan julkisissa yksiköissä työskentelevistä osittain tai täysin eri mieltä väittämän kanssa oli 47 prosenttia vastanneista.

Julkisen sektorin yksiköistä siis lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökuntaa on liian vähän. Yksityisissä yksiköissä sitä mieltä oli alle kolmasosa vastaajista.

Kyselyssä havaittiin, että kaltoinkohtelu on erityisen yleistä niissä yksiköissä, joissa henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Olennaisimpaan kysymykseen eli siihen, miten kaltoinkohtelu jakaantuu yksityisten ja julkisten yksiköiden välillä, emme saaneet vastausta Valviralta.

Raportti ei kuitenkaan eritellyt, miten kaltoinkohtelu jakaantuu yksityisten ja julkisten yksiköiden välillä. Sen vuoksi EVA tiedusteli Valviralta näitä erittelyitä sähköpostitse. Esittämämme kysymykset ja Valviran tietopyyntöömme antamat vastaukset löytyvät alta.

Olennaisimpaan kysymykseen eli siihen, miten kaltoinkohtelu jakaantuu yksityisten ja julkisten yksiköiden välillä, emme saaneet vastausta Valviralta.

Valviran antamat vastaukset yhdessä vuonna 2016 julkaistun raportin kanssa kuitenkin antavat osviittaa siitä, miten hoitajamitoitus, valvontatoimet ja kaltoinkohtelu jakaantuvat yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä. Hoitajamitoitus toteutuu raportin mukaan keskimäärin paremmin yksityisissä yksiköissä kuin julkisissa.

Näillä perustein voimme ainoastaan tehdä päätelmän, että hoitajamitoituksella ja kaltoinkohtelulla on olemassa yhteys ja hoitajamitoitus toteutuu heikommin julkisissa kuin yksityisissä yksiköissä.


EVA lähetti Valviralle tietopyynnön seuraavista asioista:

1) Millä tavalla toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontatoimet ovat jakautuneet yksityisten ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien toimipisteiden kesken edellisinä vuosina? Tilastot valvontatoimenpiteiden jakaantumisesta 2010-2018 yksityisissä, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä.

Erityisesti olemme kiinnostuneita vanhusten ympärivuorokautista asumispalvelua koskevasta valvonnasta.

2) Tilastotiedot Valviran valvonnoissa tekemistä havannoista jaoteltuna toimipisteen mukaan (yksityinen yritys, kolmas sektori, julkinen toimija) 2010–2018.

3) Valviran vuonna 2016 julkaisemassa selvityksessä Kaltoinkohtelu ympärivuorokautisissa vanhustenhuollon yksiköissä työntekijöiden havainnoimana (Selvityksiä 1:2016) on saatu 7 406 asumispalveluksikön työntekijältä vastaus kyselyyn. Kyselyssä taustatietona on kysytty, työskenteleekö vastaaja yksityisessä vai julkisessa toimipisteessä. Näiden vastausten perusteella on esimerkiksi sivulla 10 jaoteltu, millä tavalla henkilökunnan riittävyys jakaantuu yksityisissä, julkisissa ja kolmannen sektorinyksiköissä. Julkaisusta ei löydy eriteltyä tietoa siitä, miten työntekijöiden havainnoimat vanhusten kaltoinkohtelun eri muodot jakaantuvat yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimipisteiden kesken. Kyselyn toteutuksen perusteella nämä tiedot ovat Valviran hallussa. Pyydämme saada nähtäville kyselyn tulokset siitä, miten vanhusten kaltoinkohtelu jakaantuu yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin yksiköiden kesken.

4) Millä tavalla hoitajamitoitus jakaantuu keskimäärin yksityisten ja julkisten toimipisteiden välillä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa? Olisimme kiinnostuneita näkemään tiedot hoitajamitoitusten jakaantumisesta yksityisten ja julkisten toimipaikkojen välillä vuosilta 2010-2018.

Näin Valvira vastasi tietopyyntöön:

1) Valvirassa ei ole vuoden 2016 osalta luotettavaa tilastotietoa, koska tuolloin Valvira siirtyi uuteen tietojärjestelmään. Tilastotietoa vanhustenhuollossa ratkaistujen valvontojen osalta vuonna 2017 on julkisen osalta 99 kpl ja yksityisen 41 kpl sekä vuoden 2018 osalta julkisten osalta 150 kpl ja yksityisen osalta 80 kpl.

2) Valvirassa ei ole tilastotietoa valvontahavainnoittain jaoteltuna.

3) Kaltoinkohtelukyselyn osalta muuta jaottelua vanhustenhuollon kaltoinkohtelun jakautumisesta yksityisen ja julkisen välillä ei ole kuin seuraavassa asiassa:

”Toimintamalli tai ohjeet tilanteisiin, joissa havaittu kaltoinkohtelua julkisissa ja luvanvaraisissa yksiköissä”

Luvanvarainen N=3078 vastauksia
En tiedä: 35,2 %
Ei: 11,3 %
Kyllä: 53,5 %

Julkinen N=4090 vastauksia
En tiedä: 44,1%
Ei : 18,9 %
Kyllä: 37,0%.

4) Valvirassa ei ole tilastotietoa jaoteltuna hoitajamitoituksen jakautumisesta yksityisten ja julkisten toimipaikkojen välillä.