Hylätään Ruotsin opit!

Suomalainen koulujärjestelmä eristää nykyään maahanmuuttajat omiin, muista oppilaista erillisiin ryhmiinsä. On valmistavaa opetusta, oman uskonnon opetusta, suomi toisena kielenä (S2) -opetusta ja oman äidinkielen opetusta, jossa ulkomaalaistaustaiset opiskelevat keskenään. Tämä on virhe. Lokeroinnista on lapsille ja nuorille enemmän haittaa kuin hyötyä. Maahanmuuttajat pääsisivät paremmin kiinni Suomen kieleen ja kulttuuriin, jos heidät pidettäisiin muiden mukana ja erillisopetuksesta luovuttaisiin pääosin.

Uudistuksen tavoitteet:

1. Nopeampi suomen kielen oppiminen.
2. Integroituminen suomalaisiin vertaisryhmiin.
3. Parempi koulumenestys ja osaamiserojen pieneneminen kantaväestöön verrattuna.
4. Paremmat edellytykset menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimenpidesuositukset:

1. Lakkautetaan oman äidinkielen opetus muiden kuin kotimaisten kielten osalta.
2. Luovutaan suomi toisena kielenä (S2) -opetuksesta ja rajataan suomen kielen valmistava opetus lyhyeksi ja tilapäiseksi.
3. Lisätään tukea suomen kielen oppimiseen muun opetuksen yhteyteen ja perheille.
4. Luovutaan erillisten uskontojen opetuksesta ja siirrytään yleissivistävään yhteiseen uskontotietoa ja etiikkaa käsittelevään opetukseen.

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomen kaltaisessa alhaisen syntyvyyden maassa työikäinen väestö pienenee ilman sitä. Tulijoiden täytyy kuitenkin päästä työelämään kiinni, jotta maahanmuuton vaikutus on taloutta vahvistava.

Riippumatta siitä kuinka paljon Suomeen muuttaa tulevaisuudessa ulkomaalaisia, jo Suomessa olevien tehokas kotiutuminen on syytä varmistaa. Yhteiskunnalla on erityisen suuri vastuu järjestää tasa-arvoiset mahdollisuudet lapsille oppia ja yltää parhaimpaansa.

Suomalainen peruskoulu epäonnistuu.

Suomalainen peruskoulu epäonnistuu pahasti maahanmuuttajien kouluttamisessa. Oppimiserot esimerkiksi matematiikassa ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön välillä ovat PISA-tutkimuksen mukaan Suomessa vertailumaiden suurimmat myös, kun huomioidaan sosioekonominen asema ja kotikieli. [1] Erot eivät siis liity oppilaiden taustaan, vaan kertovat koulun suoriutumisesta tehtävässään.

Myös Ruotsi pärjää tällä mittarilla lähes yhtä surkeasti kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Norjassa tilastollisesti merkitsevää osaamiseroa ei havaita ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön välillä, kun sosioekonominen tausta ja äidinkieli huomioidaan. Erityisen masentavaa on, että myös toisen polven maahanmuuttajilla eli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla osaamisero kantaväestöön pysyy suurena. [2]

Toisen polven maahanmuuttajat puhuvat kotonaan suomea harvemmin kuin vastaavat osuudet ovat muissa maissa, mikä voi osaltaan vaikeuttaa suomalaisessa koulussa pärjäämistä. PISA-tutkimuksen mukaan toisen polven maahanmuuttajista 70 prosenttia puhuu Suomessa kotonaan muuta kuin PISA-kokeen kieltä. Ruotsissa ja Tanskassa osuus on noin 50 prosenttia. [3]

Pitkä valmistava opetus ei kannata

Yksi mahdollinen syy poikkeavan suuriin oppimiseroihin piilee maahanmuuttajien opetuksen järjestämisessä. Suomen peruskoulussa maahanmuuttajataustaiset lapset opiskelevat usein eriytetyissä ryhmissä, joissa ei ole kantaväestön lapsia lainkaan.

Suomessa on käytössä Ruotsin tapaan vapaaehtoinen oman äidinkielen opetus, jossa peruskoulussa opiskellaan kaksi tuntia viikossa omaa äidinkieltä. Eri äidinkieliä opetetaan esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä noin 50 kielessä. Näin laaja oman äidinkielen opetus on kansainvälisesti poikkeuksellista. Opetushallitus perustelee opetusta muun muassa sillä, että vahva oman äidinkielen osaaminen edistää muuta oppimista. [4] Mitään tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan ole, että Suomen ja Ruotsin mallin mukainen oman äidinkielen opetus parantaisi oman äidinkielen osaamista niin paljon, että se heijastuisi hyötynä muuhun oppimiseen. Oman äidinkielen opetukseen käytetty aika ja raha voitaisiin käyttää myös suoraan suomen kielen tai muiden tärkeiden taitojen opettamiseen.

Poikkeuksellista on myös opettaa jopa koko peruskoulun ajan lapsia ja nuoria suomen tai ruotsin kielen alemman vaatimustason S2- ja ruotsin kielen R2-ryhmissä. Näissä ryhmissä on myös paljon Suomessa syntyneitä lapsia.

Esimerkiksi Espoossa vuonna 2025 Suomessa syntyneistä vieraskielisistä kuudesluokkalaisista lapsista 81 prosenttia osallistui S2-opetukseen ja opintoihin on ohjattu myös oppilaita, jotka hyötyisivät suomen kielestä ensimmäisenä kielenä (S1-opinnoista). [5]

Osin tämä on mahdollisesti johtunut huonoista kannustimista: valtio maksaa kunnille lisärahaa S2- ja R2-opetukseen osallistuvista oppilaista. Pahimmillaan kokonainen luokka rakennetaan pelkistä S2-oppilaista: onhan silloin helpompi järjestää heille eriytetty opetus.

Esimerkiksi Norjassa heikosti norjaa osaaville on käytössä vain siirtymäajan kestävä valmistava opetus, jollainen on toki käytössä Suomessakin vasta maahan muuttaneille. Valmistavassa opetuksessa keskitytään opettamaan peruskielitaito ennen kuin oppilas siirtyy normaaliin opetusryhmään.

Lapset kuitenkin oppivat kieltä ja kulttuuria toisiltaan ja siksi jopa valmistavan opetuksen hyödyt ovat kyseenalaiset. Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen kerätyllä aineistolla tehty tutkimus Saksasta osoittaa, että ilman minkäänlaista valmistavaa opetusta saksalaisiin koululuokkiin päätyneet ja siellä lisäopetusta kieleen saaneet pakolaisina tulleet alakouluikäiset oppivat saksan kielen nopeammin kuin valmistavaan opetukseen osallistuneet. He myös pärjäsivät paremmin esimerkiksi matematiikassa ja englannissa kuin valmistavaan opetukseen osallistuneet. [6]

Luokassa olleiden saksalaistaustaisten oppimistuloksiin kielitaidottomien maahanmuuttajien tulo luokkaan ei vaikuttanut. Suomeen kouluikäisenä ulkomailta muuttavat lapset viettävät tyypillisesti ensimmäiset kuukaudet tai jopa vuoden valmistavassa opetuksessa, jolloin he eivät välttämättä tutustu suomea äidinkielenään puhuviin lapsiin lainkaan.  Juuri alkuvaiheen arkikielen oppimiseen vertaisryhmä olisi tärkeä. [7]

Erityisen paljon ulkomaalaistaustaisten pärjäämistä koulussa vaikeuttaa, mikäli heidän koulussaan on paljon muita saman taustamaan oppilaita. [8] Tämä voi kieliä siitä, että vapaa-ajalla käytetään taustamaan kieltä. Suomalaisessa koulussa on havaittu maahanmuuttajataustaisten lasten löytävän kaverinsa yleensä muiden maahanmuuttajien joukosta. [9] Tähän voi osaltaan vaikuttaa myös se, että he viettävät aikaa enemmän yhdessä kielen ja kulttuurin perusteella räätälöidyissä opetusryhmissä.

Uskonnonopetuskin eriyttää

Näiden kieliryhmien lisäksi ulkomaalaistaustaiset opiskelevat Suomessa usein uskontoa omissa ryhmissään. Suomessa opetetaan nykyään noin viittätoista uskonto- ja katsomusainetta. Tässä Suomi on mennyt jopa Ruotsia pidemmälle maahanmuuttajien opetuksen eriyttämisessä, sillä Ruotsissa siirryttiin yhden katsomusaineen opetukseen jo vuosikymmeniä sitten, ennen maahanmuuton yleistymistä. [10]

Opetussuunnitelmaan kuuluvaa uskonnonopetusta järjestetään Suomessa tällä hetkellä koulujen lisäksi esimerkiksi kirkoissa ja moskeijoissa, jolloin tunnustuksettoman opetuksen toteutumista on vaikea valvoa. Lisäksi myös Opetushallituksen hyväksymissä materiaaleissa on havaittu tunnustuksellista, eli opetussuunnitelman vastaista sisältöä. [11]

Suomeen muuttaneilla ulkomaalaisilla on oikeus samaan opetukseen kuin kantaväestöllä. Siksi peruskoulussa olisi perusteltua lopettaa maahanmuuttajalasten eristäminen muista. Kyse on myös mahdollisuudesta saada suomalaisia ystäviä ja sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Taustamaan kulttuurin ylläpito sen sijaan voidaan jättää perheille. Ruotsista kopioitu, maahanmuuttajia eriyttämisen tarpeessa olevana ryhmänä kohteleva kielijärjestelmä olisi aika romuttaa ja keskittyä opettamaan kaikille oppilaille Suomessa tarvittavia taitoja. Samalla eri uskontojen opetuksesta voidaan luopua ja opettaa yleissivistävää tietoa uskonnoista ja etiikasta. [12]

Suomi epäonnistuu nykyisellään maahanmuuttajataustaisten lasten kouluttamisessa. Siihen ei ole varaa. Maahanmuuttajien eristäminen omiin ryhmiinsä oppimaan todennäköisesti heikentää heidän kiinnittymistään suomalaiseen yhteiskuntaan ja on osaltaan oppimistuloksia laskeva tekijä. Maahanmuuttajien parempi koulumenestys ja pärjääminen yhteiskunnassa edellyttävät paitsi tukea suomen kielen oppimiseen, myös vaatimustason nostoa ja oppimista vertaisilta. Tämä mahdollistaa lopulta korkeamman koulutustason ja paremman työllisyyden maahanmuuttajataustaisille Suomessa.

Lähteet ja viitteet

[1] OECD (2023). PISA 2022 Results (Volume I), https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2022-results-volume-i_53f23881-en/full-report/immigrant-background-and-student-performance_f469d45e.html kuvio I.7.7
[2] OECD (2018). Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/9789264305250-en
[3] OECD (2026). PISA 2025 Results (Volume I), https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2025-results-volume-i_73451bc5-en/full-report/student-performance-in-pisa-2025_23e075c2.html#section-d1e45988-1b723c6383
[4] Opetushallitus (2026). Oman äidinkielen opetus, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oman-aidinkielen-opetus
[5] Espoon kaupunki (2026). Luonnos Espoon kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisohjelmaksi vuosille 2026–2029, https://espoo.oncloudos.com/kokous/20261721-7-373103.PDF
[6] World Bank Blogs (2022). Integrating Refugee Children into Schools. Guest Post by Pia Schiling, https://blogs.worldbank.org/en/impactevaluations/integrating-refugee-children-schools-guest-post-pia-schiling ja Schilling, P., ja Höckel, L. S. (2026). Starting off on the Right Foot—Language Learning Classes and the Educational Success of Refugee Children, The Economic Journal, 136(676), 1217–1253.
[7] Kirkas, T. (2025). Saavatko Suomeen muuttaneet lapset riittävästi tukea kielen oppimiseen? Yliopisto-lehti 1/2025, https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulu/saavatko-suomeen-muuttaneet-lapset-riittavasti-tukea-kielen-oppimiseen
[8] Schneeweis, N. (2015). Immigrant concentration in schools: Consequences for native and migrant students, Labour Economics, Volume 35, 2015, Pages 63-76, ISSN 0927-5371, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0927537115000305
[9] Sahlström, E. (2022). Selective Friendship? A Study of Immigrant Segregation within Finnish Classrooms, Master’s thesis, University of Helsinki, http://hdl.handle.net/10138/345554
[10] Aldrin, V. (2020). Skolans religiösa historia: Om övergången från statlig kristendom till statlig religionskritisk secularism, Vägval I skolans historia, Föreningen för svensk undervisningshistoria, https://undervisningshistoria.se/skolans-religiosa-historia-om-overgangen-fran-statlig-kristendom-till-statlig-religionskritisk-sekularism/
[11] Iltalehti (2026). Islam-kohu paisuu – Ministeriltä uusi tiukka vaade, https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0ac1e169-e191-4c2b-a350-9ee1b04b6f83
[12] MTV (2025). Adlercreutz MTV:lle: Hallitus alkaa selvittää uskonnontunnit korvaavaa oppiainetta, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/adlercreutz-mtv-lle-hallitus-alkaa-selvittaa-uskonnontunnit-korvaavaa-oppiainetta/9272708