Suhtautuminen rikastumiseen jakaa kansaa, mutta veropäivän mediakarnevaalia pidetään turhana

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Suomalaisista 43 prosenttia ajattelee, että kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska nämä sijoittavat rahojaan uusiin, työpaikkoja ja uutta teknologiaa luoviin liiketoimiin (Kuvio 1). Eri mieltä rikastumisen yhteiskunnallisista hyödyistä on suunnilleen samansuuruinen joukko (42 %).

Kuvio 1.

Verrattuna edelliseen, syksyn 2019, mittauskertaan suopeus rikastumista kohtaan on hieman vähentynyt ja vastaavasti joidenkin rikastumisen hyödyllisyyttä epäilevien osuus on kasvanut.

Miehistä puolet (52 %) pitää joidenkin rikastumista hyödyllisenä, kun taas naisista näin ajattelee vain joka kolmas (34 %, ks. Kuvioliite). Verraten suuri ero sukupuolten välillä johtunee toisaalta ideologisista eroista miesten ja naisten arvoissa ja toisaalta siitä, että rikastuminen kohtaa todennäköisemmin miehiä kuin naisia. [1] Suomen sukupuolittuneilla työmarkkinoilla naiset työskentelevät usein esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltoaloilla, jotka ovat vain osin avoinna yksityisille yrityksille. Näin ollen naisista tulee harvemmin yrityskaupoilla rikastuneita omistajia. [2] Naisten vähäisempää osallisuutta kasvuyrittämisessä ilmentää myös se, että pääomasijoittajien omistamissa kasvuyrityksissä naisten osuus hallituspaikoista jää selvästi verrokkimaiden alapuolelle. [3] Myös osake- ja rahastosijoittaminen on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. [4]

Suurimmat näkemyserot asenteissa rikastumiseen ovat kuitenkin taustaltaan poliittisideologisia. Tämän osoittaa se, että selvät enemmistöt kokoomuksen (83 %), RKP:n (66 %), perussuomalaisten (65 %) ja Liike Nytin (62 %) kannattajista uskovat kaikkien hyötyvän joidenkin rikastumisesta. Myös useampi keskustan (42 %) ja kristillisdemokraattien (40 %) äänestäjistä suhtautuu ajatukseen myönteisesti kuin torjuvasti. [5]

Vihreiden (27 %) ja SDP:n (24 %) kannattajista vain joka neljäs uskoo rikastumisen hyödyttävän koko yhteiskuntaa ja enemmistö asettuu epäilevälle kannalle. Vasemmistoliiton äänestäjistä vain ani harva (5 %) uskoo joidenkin rikastumisesta olevan hyötyä kaikille, ja 85 prosenttia on asiasta eri mieltä.

Myös oma asema vaikuttaa suhtautumiseen, sillä johtavassa asemassa olevien (68 %) ja yrittäjien (66 %) selvät enemmistöt suhtautuvat rikastumiseen myötämielisesti.

Aiempaa useampi pitää rikkaita uhkana demokratialle

Vajaat neljä kymmenestä (38 %) katsoo, että kenenkään ei pitäisi antaa rikastua maassamme liikaa, koska rikkailla on liikaa poliittista valtaa ja he uhkaavat demokratiaa. Kuitenkin hieman suurempi osuus (45 %) ei pidä rikkaiden poliittista valtaa Suomessa uhkana demokratialle (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Rikastumista demokratialle kielteisenä ilmiönä pitävien määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä syksyn 2019 mittaukseen nähden.

Näkemykset rikkaiden poliittisen vallan uhasta demokratialle saattavat heijastaa uutisvirtaa Yhdysvalloista, jossa erittäin varakkaita henkilöitä pyörii presidentti Donald Trumpin lähipiirissä, ja sosiaalisen median alustojen omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa niillä käytävään poliittiseen keskusteluun. [6] Toisaalta vastaavaa keskustelua yksittäisten rikkaiden henkilöiden poliittisesta vaikutusvallasta ei ole Suomessa käyty, ja ylipäätään rikkaiden yksityishenkilöiden rooli yhteiskunnassa on Yhdysvalloissa selvästi suurempi kuin meillä. [7]

Asenteiden kiristymistä voivat silti selittää myös kotimaiset poliittiset voimatekijät. Edellisen mittauksen aikana vallassa oli ay-liikkeelle läheisen pääministerin Antti Rinteen hallitus, kun taas pääministeri Petteri Orpon hallituksen on katsottu toteuttavan yritysten toiveita erityisesti työmarkkinauudistusten yhteydessä. [8] Osa suomalaisista voi tulkita hallituksen työmarkkinauudistukset osoitukseksi rikkaiden poliittisesta vaikutusvallasta.

Asenteet jakaantuvat vastaajan poliittisen suuntautumisen mukaan samansuuntaisesti kuin Kuvion 1 kohdalla. Opposition vasemmistopuolueiden kannattajien enemmistöt vastustavat liiallista rikastumista uhkana demokratialle, oikeistopuolueiden sekä RKP:n ja keskustan enemmistöt taas torjuvat tällaiset pelot (ks. Kuvioliite).

Yhä useampi pitää veropäivää turhana mediakarnevaalina

Suomessa kenenkään on vaikeaa vaurastua tiedotusvälineiltä piilossa, sillä tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tiedot ovat julkisia. Käytännössä kuka tahansa voi saada Verohallinnolta tiedon toisen henkilön Suomessa verotettavista ansio- ja pääomatuloista sekä maksetun veron määrästä. Verotietojen julkisuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen laajaa.

Suomalaisten enemmistöä (58 %) ei haittaa se, että henkilökohtaiset verotiedot ovat julkisia. Kolmannesta (32 %) omien verotietojen julkisuus kuitenkin haittaa (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Työikäiset ikäluokat kokevat tuloverotietojensa julkaisemisen haitallisempana kuin nuoret aikuiset tai ikääntyneet. Etenkin yrittäjät suhtautuvat verotietojen julkisuuteen muita nihkeämmin. Selvästi eniten henkilökohtaisten verotietojen julkisuus häiritsee kuitenkin pienillä paikkakunnilla asuvia, joista moni ei haluaisi saattaa omia tulo- ja verotietojaan naapureiden tietoon (ks. Kuvioliite).

Huolimatta enemmistön periaatteellisesta valmiudesta verotietojensa julkisuuteen, suomalaiset suhtautuvat kriittisesti näiden tietojen reposteluun mediassa. Enemmistö suomalaisista (58 %) katsoo, että vuosittainen verotietojen julkistaminen on turha mediakarnevaali, joka palvelee lähinnä kansalaisten tirkistelynhalua (Kuvio 4). Eri mieltä verotietojen julkistamisen turhuudesta on 30 prosenttia.

Verrattuna vuodentakaiseen edelliseen mittaukseen veropäivän mediakarnevaaliin kriittisesti suhtautuvien osuus on jopa kasvanut.

Suomen talouskasvu on ollut aneemista jo vuosien 2008–2009 finanssikriisistä lähtien, ja tarinat yksittäisten ihmisten rikastumisesta yritystoiminnalla ovat suhteellisen harvassa. Tämä saattaa osaltaan selittää sitä, miksi veropäivän mediakarnevaaliin suhtaudutaan kyllästyneesti, mutta samaan aikaan rikkaiden vallan kasvu muualla maailmassa herättää huolta.

Lähteet ja viitteet

[1] Tilastokeskuksesta löytyy tietoa sukupuolittain sijoitusvarallisuudesta, mutta varsinainen varallisuustilasto koskee kotitalouksia kokonaisuutena, eikä ole eroteltu sukupuolen mukaan. Toisaalta tulotiedot tukevat sitä, että miehet omistavat Suomessa naisia enemmän. Ks. Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2 miljoonaa henkilöä vuonna 2024, https://stat.fi/julkaisu/cm1hec3qa5v7e07w078ysh762
[2] Kullas, E. (2025). Naisjohtajien osuus Suomessa laski hieman – toimitusjohtajaksi yltää edelleen vain harva. https://www.eva.fi/blog/2025/10/22/naisjohtajien-osuus-suomessa-laski-hieman-toimitusjohtajaksi-yltaa-edelleen-vain-harva/
[3] PwC ja Pääomasijoittajat (2025). Pääomasijoittajien vaikutus suomalaisten yritysten kasvuun ja vastuullisuuteen, Syyskuu 2025. https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/tiedotteet/30682/yli-1-400-taysin-uutta-tyopaikkaa-paaomasijoitustaustaiset-yritykset-kulkevat-vastavirtaan/
[4] Kujanpää, E. (2025). Pahan päivän varalle – Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin, EVA Analyysi N:o 143. https://www.eva.fi/blog/2025/01/24/pahan-paivan-varalle-suomalaiset-suhtautuvat-sijoittamiseen-myonteisesti-mutta-moni-pelkaa-sijoittavansa-vaarin/
[5] RKP:n, Liike Nytin ja kristillisdemokraattien kohdalla vastaajien määrä on pieni, joten niiden osalta tuloksiin on suhtauduttava suuntaa antavina.
[6] Ks. Graham, T. ja Andrejevic, M. (2024). A computational analysis of potential algorithmic bias on platform X during the 2024 US election sekä CNN (2025). Zuckerberg’s MAGA turn insulates Meta for a while. But the business has bigger problems. https://edition.cnn.com/2025/01/08/business/meta-facebook-zuck-trump-nightcap
[7] Haavisto, I. ja Kurronen, S. (2020). Saa rikastua – Amerikkalainen unelma ei ole suomalaisillekaan vieras. EVA Analyysi No 86. https://www.eva.fi/blog/2020/11/14/amerikkalainen-unelma-ei-ole-suomalaisillekaan-vieras/
[8] Ks. esimerkiksi Talouselämä (2023). Hallitusohjelma on yrityksille lähes täysi kymppi – Motonetistä tuttu EK:n Harri Broman löytää vain yhden kauneusvirheen, https://www.talouselama.fi/uutiset/a/92903e65-fb5d-46e1-9298-c3b6a4cc2da8