Suomalaiset eivät innostu hyvinvointialueiden rahoittamisesta veronkiristyksillä

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

• Suomalaisista 38 prosenttia on henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja, jos hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahoitusta hyvän hoidon turvaamiseksi. 42 prosenttia ei ole valmiita veronkiristyksiin.
• Joka neljännen suomalaisen (25 %) mielestä olisi oikein, että hyvinvointialueilla olisi myös verotusoikeus, koska ne päättävät sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille vastustaa 41 prosenttia suomalaisista. Maakuntavero ei kerää taakseen enemmistöä yhdenkään puolueen äänestäjistä.
• Reilun kolmanneksen (36 %) mielestä kunnallisverotuksen taso on omassa kunnassa korkea suhteessa palvelutasoon. 43 prosenttia suomalaisista pitää kunnallisverotuksen tasoa palvelutasoon nähden sopivana ja vain harva (7 %) alhaisena.

Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio ja rahojen käytöstä hyvinvointialue itse. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä vuosina 2023 ja 2024. Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on osittain hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen sekä palkkojen suhteellisen nopea nousu palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmien ja hyvinvointialueiden palkkaharmonisaation myötä. [1]

Suomalaisista 38 prosenttia olisi henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja, mikäli hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahoitusta hyvän hoidon turvaamiseksi (Kuvio 1). Hieman useammalla (42 %) valmiutta veronkiristyksiin ei ole, ja viidennes (19 %) jää vaille kantaa.

Kuvio 1.

Aiemmissa Arvo- ja asennetutkimuksissa on kysytty yleistä valmiutta maksaa nykyistä enemmän veroja. [2] Vain reilu neljäsosa olisi vuodentakaisessa mittauksessa maksanut mielellään nykyistä enemmän veroja. Nyt valmius lisäveroihin on jonkin verran korkeampaa, kun kysymyksenasettelussa ei tiedusteltu veronkiristysten mieluisuutta, vaan kysymys kytkettiin hyvään hoidon turvaamiseen. Suomalaisten suuri enemmistö pitää terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista uhkana, ja osa saattaa kokea kansalaisvelvollisuudekseen maksaa lisää veroja, jos uhka on toteutumassa. [3]

Helppoja veronkiristyskohteita ei kuitenkaan syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten perusteella ole. Kun sekä tulojen että kulutuksen verotus on valmiiksi korkeaa, suomalaiset olisivat valmiita kiristämään lähinnä niitä veroja, jotka eivät itseen kohdistu. [4]

37 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei valtion pidä jatkuvasti lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta, sillä hyvinvointialueet kykenevät tehostamaan toimintaansa (Kuvio 2). Suunnilleen yhtä moni, 35 prosenttia, ei pidä toiminnan tehostamista ensisijaisena ratkaisuna. Useampi kuin joka neljäs (28 %) ei ota kantaa kysymykseen.

Kuvio 2.

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamista koskevissa kysymyksissä jakolinjat oikeisto- ja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen eivätkä ole valmiita maksamaan lisää veroja valtiolle alueiden rahoittamiseksi. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt eivät sen sijaan pidä alueiden toiminnan tehostamista ensisijaisena keinona, vaan ovat henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja. Muiden puolueiden kannattajien näkemyksissä on edellä mainittuja enemmän hajaannusta (ks. Kuvioliite).

Vain joka neljäs kannattaa maakuntaveroa

Veronmaksun lisääminen hyvinvointialueiden rahoittamiseksi ei siis innosta, mutta vielä harvempi olisi valmis antamaan hyvinvointialueille itselleen verotusoikeuden. Vain joka neljännen suomalaisen (25 %) mielestä olisi oikein, että hyvinvointialueilla olisi myös verotusoikeus, koska ne päättävät sosiaali- ja terveydenhuollosta (Kuvio 3). Verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille vastustaa 41 prosenttia suomalaisista. Jopa kolmannes suomalaisista (34 %) jää asiassa vaille kantaa.

Kuvio 3.

Epätietoisten määrä on kuitenkin pienentynyt tasaisesti vuoden 2021 jälkeen samalla, kun sekä veron kannatus että etenkin vastustus ovat lisääntyneet. Sitä mukaa kun hyvinvointialueiden toiminta on tullut kansalaisille tutuksi, yhä useampi on ehtinyt muodostaa mielipiteensä siitä, miten niiden kuuluisi toimia.

Kysymys maakuntaverosta on ollut jatkuvasti esillä alueiden rahoitusta koskevassa keskustelussa. Veroa on kannatettu erityisesti sen taloudellisten kannustinvaikutusten vuoksi. Sen sijaan työn verotukseen aiheutuva kiristyspaine sekä verotuksen alueelliset erot ovat olleet merkittäviä veroa vastaan puhuvia seikkoja. Selvitystä tehnyt parlamentaarinen komitea ei vuonna 2021 päätynyt suosittelemaan maakuntaveroa ainakaan hyvinvointialueiden alkuvuosille, ja valmistelusta luovuttiin. [5] Puolueista vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat edelleen maakuntaveron käyttöönottoa. [6]

Maakuntavero ei kerää taakseen enemmistöä yhdenkään puolueen äänestäjistä. Enemmän kannatusta kuin vastustusta hyvinvointialueiden verotusoikeus kerää SDP:n (36 %), vihreiden (42 %), vasemmistoliiton (46 %) ja Liike Nytin (47 %) äänestäjiltä. Enemmistöt kokoomuksen (60 %), perussuomalaisten (54 %), keskustan (53 %) ja RKP:n (53 %) äänestäjistä vastustavat hyvinvointialueiden verotusoikeuden käyttöönottoa. [7]

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointivaltion

Huolimatta nihkeydestä avata kukkaronnyörejä nykyistä enempää hyvinvointialueiden rahoittamiseksi suomalaisten valmius maksaa julkisista palveluista on isossa kuvassa pysynyt korkealla tasolla. Suomalaisten suuri enemmistö (73 %) pitää suomalaista hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon (Kuvio 4). Vajaa viidennes (17 %) on eri mieltä hyvinvointivaltion hintalapun hyväksyttävyydestä.

Kuvio 4.

Suomalaisten suhtautuminen hyvinvointivaltion aiheuttamiin kustannuksiin on perinteisesti ollut hyvin ymmärtäväistä, mutta asenteet ovat jossain määrin vaihdelleet julkisen talouden tilanteen mukaan. Vuodesta 2019 vuoteen 2024 hyvinvointivaltion hintalapun hyväksyttävyys hiipui vähitellen, mutta nyt tämä kehitys näyttää pysähtyneen. [8]

Kriittisimpiä hyvinvointivaltion hintalappua kohtaan ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista vain puolet (50 %) pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena. Selvästi keskimääräistä harvempi myös kokoomuksen kannattajista (55 %) hyväksyy hyvinvointivaltion hintalapun kustannuksista riippumatta.

Koska laajempaa uskoa hyvinvointialueiden toiminnan tehostamiseen tai valmiutta veronkiristyksiin ei ole, veropohjan kasvattaminen olisi keino hyvinvointivaltion rahoittamiseksi.

Puolet (51 %) suomalaisista onkin sitä mieltä, että yhteiskunnan hyvinvoinnin todellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta, vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä (Kuvio 5). Joka neljäs (24 %) ei pidä yksityistä sektoria yhteiskunnan hyvinvoinnin moottorina.

Kuvio 5.

Miehet (62 %) pitävät yksityistä yritystoimintaa yhteiskunnan hyvinvoinnin todellisena moottorina ja ylläpitäjänä selvästi useammin kuin naiset (41 %). Johtavassa asemassa olevista, toimihenkilöistä ja yrittäjistä enemmistöt pitävät yritystoimintaa hyvinvoinnin lähteenä ja ylläpitäjänä, kun taas työntekijöistä, opiskelijoista, eläkeläisistä ja työttömistä samoin ajattelee selvästi alle puolet.

Enemmistöt kokoomuksen (74 %), perussuomalaisten (70 %), RKP:n (70 %), kristillisdemokraattien (68 %) ja keskustan (61 %) äänestäjistä näkevät yksityisen yritystoiminnan yhteiskunnan hyvinvoinnin moottorina.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen pyrkimys ratkaista julkisen talouden ongelmia talouskasvun käynnistämisen kautta [9] saa siten hallituspuolueiden äänestäjiltä vankan tuen. SDP:n (40 %) ja vihreiden (36 %) äänestäjät jakautuvat näkemyksiltään kahteen leiriin, kun taas vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö (61 %) ei pidä yksityistä yritystoimintaa yhteiskunnan hyvinvoinnin moottorina ja ylläpitäjänä (ks. Kuvioliite).

Kunnallisveron tasosta kiinnostuneet kritisoivat palvelutasoa

Sosiaali ja terveydenhuollon (sote) uudistuksessa kuntien tehtäväkenttä supistui huomattavasti soten sekä pelastamistoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille vuonna 2023. Samalla valtaosa kunnallisveroista siirrettiin valtion verotukseen. Kunnille jätettiin kuitenkin oikeus verottaa suomalaisten ansiotuloja. Kuntien ansiotulovero eli kunnallisvero on edelleen kuntien keskeisin tulonlähde. Kunnallisveroa kerätään arviolta 10,3 miljardia euroa vuonna 2025. [10]

Suomalaisista 47 prosenttia pitää oman kunnan kunnallisveron tasoa itselle henkilökohtaisesti tärkeänä (Kuvio 6). Kolmannekselle (34 %) kunnallisveron tasolla ei ole suurta merkitystä.

Kuvio 6.

Opiskelijoista ja työttömistä alle puolet pitää kunnallisveron tasoa itselleen henkilökohtaisesti tärkeänä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kunnallisveron tasolla on ikääntyneemmille ikäluokille selvästi enemmän merkitystä kuin nuoremmille (ks. Kuvioliite).

Näkemyseroja selittää osittain se, että kunnallisvero ei koske kaikkia kuntalaisia. Vaikka kunnallisveroprosentti on kiinteä, pienituloisimmat eivät maksa kunnallisveroa lainkaan. Vuonna 2025 kunnallisveroa aletaan maksaa noin 18 540 euron vuosittaisista palkkatuloista lähtien keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna. Eläketuloilla vastaava kunnallisveron maksuraja on noin 13 750 euron vuositulon kohdalla. Kynnystä kunnallisveron maksuvelvollisuuteen on nostettu asteittain jo pitkään. [11]

Toinen näkemyseroja selittävä tekijä on se, että työnantaja pidättää kunnallisveron kuten muutkin ansiotuloverot työntekijän puolesta. Verotus hoidetaan niin tehokkaasti, että palkasta perittävät verot jäävät helposti veronmaksajalta huomaamatta.

Omassa kunnassa kunnallisverotuksen taso on reilun kolmanneksen (36 %) mielestä korkea suhteessa palvelutasoon (Kuvio 7). 43 prosenttia suomalaisista pitää kunnallisverotuksen tasoa palveluiden tasoon nähden sopivana ja vain harva (7 %) alhaisena.

Kuvio 7.

Selvä enemmistö (68 %) niistä kuntalaisista, joille kunnallisverotuksen taso on henkilökohtaisesti hyvin tärkeä, pitää verotusta palvelutasoon nähden kireänä (ks. Kuvioliite).

Näkemykset ovat sote-uudistuksesta huolimatta likimain samalla tasolla kevään 2021 mittaukseen nähden. 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä on suurin osuus (43 %) niitä, jotka pitävät kunnallisverotuksen tasoa korkeana suhteessa palvelutasoon. 18–25-vuotiaiden (27 %) ja yli 65-vuotiaiden (29 %) ikäluokissa näin ajattelevien osuus jää keskimääräistä pienemmäksi ja yli 65-vuotiaiden enemmistö (56 %) pitää tasoa sopivana.

Suurten kaupunkien (yli 80 000 asukasta) asukkaista 46 prosenttia pitää kunnallisverotuksen tasoa sopivana palvelutasoon nähden ja 31 prosenttia pitää sitä korkeana. Tätä pienemmillä paikkakunnilla selvästi useampi (35–46 %) pitää kunnallisveron tasoa korkeana. Tätä eroa selittävät pienten kuntien korkeat tuloveroprosentit sekä palveluiden saatavuus harvaan asutuilla alueilla.

Erot kunnallisveroprosenteissa jakavat suomalaisten näkemyksiä

Monessa kunnassa heikko talousnäkymä on johtanut kunnallisveroprosentin nostamiseen. Samalla kuntakohtaiset erot ovat piirtyneet selvemmin näkyviin. Manner-Suomen korkein kunnallisvero, Pomarkun 10,9 prosenttia, on yli kaksinkertainen matalimpaan Kauniaisten kunnallisveroon (4,7 %) verrattuna. Valtaosa kuntien tuloveroprosenteista on 8,4 ja 9,4 prosentin välillä. Uudellamaalla kunnallisverot ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muualla Suomessa. [12]

Reilu kolmannes (37 %) suomalaisista pitää hyvänä, että kunnat voivat kilpailla keskenään verotuksella (Kuvio 8). Kolmannes (33 %) ei katso verokilpailua hyvällä, ja lähes samansuuruinen osuus (31 %) jää vaille kantaa

Kuvio 8.

Miehet (45 %) uskovat verokilpailun synnyttämiin positiivisiin kannustinvaikutuksiin selvästi naisia (27 %) useammin. Nuoremmat ikäluokat innostuvat kilpailuasetelmasta ikääntyneempiä enemmän, suurissa kaupungeissa asuvat pienemmillä paikkakunnilla asuvia enemmän. Poliittisten puolueiden äänestäjäryhmistä vain kokoomuksen kannattajien enemmistö (63 %) tukee kuntien välistä verokilpailua, mutta myös perussuomalaisten kannattajista (46 %) selvästi keskimääräistä useampi kannattaa kuntien välistä verokilpailua.

Kunnallisveron lisäksi kunnat keräävät kiinteistöveroa, jonka tasosta ne päättävät lainsäätäjän määräämien vaihteluvälien puitteissa. Kunnat pystyvät vaikuttamaan kiinteistöverotulojen määrään sekä kiinteistöveroprosentin että kaavoituspäätösten avulla, ja ne voivat periä korotettua kiinteistöveroa voimalaitoksista. Lisäksi kaivoskunnat saavat nykyisin osuuden kaivosveron tuotosta.

Vuonna 2024 Suomessa oli yhdeksän kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloilta kerättävät kiinteistöverot muodostivat jo yli puolet koko kunnan kiinteistöverotuotoista. [13] Voimaloiden kiinteistöverotuottojen kasvaessa merkittävimmät voimalakunnat voisivat pudottaa kunnallisveronsa jopa nollaan. [14]

Toistaiseksi merkittävien voimalaitoskuntien määrä on vielä niin vähäinen, että kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa vain harva osoitti valmiutta siirtää kunnallisen verotuksen painopistettä kunnallisverosta kiinteistöveroon. [15] Voimalahankkeiden edetessä ja valmistuessa tuuli- ja aurinkovoimaloista kerättävät kiinteistöverotuotot ovat kuitenkin kasvussa, mikä lisää mahdollisuuksia kuntien väliseen verokilpailuun myös pienillä paikkakunnilla.

Lähteet ja viitteet

[1] Talouspolitiikan arviointineuvosto (2025). Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa. https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/talouspolitiikan-arviointineuvosto-hyvinvointialueet-aloittivat-haastavissaolosuhteissa-alijaamien-kattamiseen-tarvitaan-lisaa-joustoa/
[2] Kujanpää (2024a). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot. https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/
[3] Metelinen, S. (2023). Talouskriisin ohella suomalaisia huolettavat yhä enemmän väkivallanteot ja levottomuudet. https://www.eva.fi/blog/2023/12/20/talouskriisin-ohella-suomalaisia-huolettavat-yha-enemman-vakivallanteot-ja-levottomuudet/
[4] Kujanpää (2025). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä. https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[5] Valtioneuvosto (2021). Parlamentaarisen maakuntaverokomitean mietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:15.
[6] Ks. Vihreiden aluevaaliohjelma 2025 sekä Vasemmistoliiton alue- ja kuntavaaliohjelma 2025.
[7] Kristillisdemokraattien kannattajista 18 prosenttia kannattaa hyvinvointialueiden verotusoikeutta ja 48 prosenttia vastustaa. Vastaajamäärän vähäisyydestä johtuen tulosta on kuitenkin pidettävä suuntaa antavana. Sama koskee RKP:n ja Liike Nytin kannattajien vastausjakaumia.
[8] Kujanpää (2024b). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu. https://www.eva.fi/blog/2024/08/24/suomalaiset-haluavat-hyvinvointivaltion-mutta-kustannukset-voisi-mieluusti-maksaa-joku-muu/
[9] Ks. Kasvuriihi-hankkeesta Valtioneuvosto (2024). Talouskasvuun vauhtia Kasvuriihi-hankkeella. https://valtioneuvosto.fi/kasvuriihi
[10] Veronmaksajat (2025). Kuntien verot 2025 – missä maksat eniten?
[11] Veronmaksajat (2025). Kuntien verot 2025 – missä maksat eniten?
[12] Kuntaliitto (2024). Kuntien veroprosentit 2025.
[13] Verohallinto (2024). Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuomat kiinteistöverotuotot eivät jakaudu tasaisesti: osalle kunnista merkittävä tulonlähde, osa jää nollille. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/lehdist%C3%B6tiedotteet/2024/tuuli–ja-aurinkovoimaloiden-tuomat-kiinteistoverotuotot-eivat-jakaudu-tasaisesti-osalle-kunnista-merkittava-tulonlahde-osa-jaa-nollille/
[14] Yle (2023). Moni kunta voisi painaa veroprosenttinsa nollaan tuulivoiman tuottojen ansiosta – katso lista. https://yle.fi/a/74-20035461
[15] Kujanpää (2024c). Ansiotuloverotuksen keventäminen innostaisi keskiluokkaa säästämään – neljännes suomalaisista kasvattaisi myös työpanostaan. https://www.eva.fi/blog/2024/06/19/ansiotuloverotuksen-keventaminen-innostaisi-keskiluokkaa-saastamaan-neljannes-suomalaisista-kasvattaisi-myos-tyopanostaan/