Verotusta on uudistettava nyt

Monet ovat kritisoineet ehdotuksia sillä perusteella, että veronkevennykset olisivat liian kalliita ja nakertaisivat veropohjaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Verotusta ei pidä jättää uudistamatta muutosten staattisesti laskettujen verotuottovaikutusten vuoksi. Veronkevennysten käyttäytymisvaikutukset on otettava huomioon.

Suomessa jo keskituloiset palkansaajat maksavat lisätuloistaan noin puolet veroa [1]. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lisätulojen korkealla verorasituksella on suuremmat haitat palkansaajiin kuin yleisesti ajatellaan. Ne paljastuvat muun muassa koulutusvalinnoissa ja työtehtävien vaihdoksissa uran varrella. Kireä marginaalivero muodostaa työntekijälle kannustinesteen edetä työuralla eikä kannusta hankkimaan lisätyötä. [2] Työn tarjonnan väheneminen johtaa siihen, että työnantajien on haastavampaa löytää työlle tekijä. Tekemättä jäävästä työstä ei myöskään kerry verotuottoja.

Veronkevennysten käyttäytymisvaikutukset on otettava huomioon.

Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi vastikään, että ylimpien marginaaliverojen alentaminen rahoittaa itsensä pitkällä aikavälillä 120-prosenttisesti. Arvio perustuu positiivisiin käyttäytymisvaikutuksiin. [3] Veronkevennyksen itserahoitusaste voisi olla merkittävä Suomessakin. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa esimerkiksi 37 prosenttia yrittäjistä arvioi tekevänsä nykyistä enemmän töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin tuntuvasti. [4]

Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus on osoittanut yhteisöveron kevennysten ja verokannustimien saavan aikaan positiivisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen. Vaikutukset vaihtelevat riippuen siitä, onko kyse tavaratuotannosta vai palveluista. Veromuutoksilla on vaikutuksia muun muassa työllisyyteen, yritysten sijoittumiseen, tuottavuuteen, voittoihin ja investointeihin. [5]

Yhteisöveron alennus todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin julkiselle sektorille, kun muutoksen kaikki vaikutukset otetaan huomioon. Vaikutus ei ole kuitenkaan välitön, joten veronalennus lisää aluksi julkisen sektorin alijäämää. [6] Hyödyllisintä olisi ajoittaa veronalennus vaalikauden loppuun, mutta päättää siitä jo nyt. Ennalta ilmoittaminen lisäisi investointeja Suomeen heti veronalennuksen tultua tietoon. Lisäksi useita vuosia etukäteen päätettävä veronkevennys kohdistuisi enemmän uusiin investointeihin kuin yllättävä veronkevennys, joka kohdentuisi enemmän jo olemassa olevan pääoman tuottoon. [7]

Perintövero on suomalaisille epämieluisin vero. [8] Sillä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus perheyritysten investointeihin ja työvoiman määrään. [9] Perintö- ja lahjaveron poisto voitaisiin korvata kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotuksen kiristämisellä. Luovutusvoittoverokertymä kasvaisi automaattisesti perintöverotusarvon poistuessa. Lisäksi oman asunnon luovutusvoiton maltillinenkin verottaminen riittäisi kompensoimaan perintö- ja lahjaveron poistamisen kokonaan.

Verotus ei ole nollasummapeliä. Yhden esitetyn veronkevennyksen toteuttaminen ei tarkoita sitä, etteikö muita veronkevennyksiä voitaisi toteuttaa. Vaikka verouudistukset lyhyellä aikavälillä pienentäisivät verotuottoja, kasvun käynnistyminen ja Suomen verotuksen kilpailukyky ovat niin tärkeitä, että muutokset eivät voi kaatua lyhyen aikavälin hintalappuun.

Lähteet ja viitteet

[1] Veronmaksajat (2024). https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/
[2] Kujanpää, E. (2024a). Kasvun sytykkeet. Kahdeksan veroehdotusta investointien houkuttelemiseksi. EVA Analyysi N:o 129. https://www.eva.fi/blog/2024/02/28/kasvun-sytykkeet-kahdeksan-veroehdotusta-investointien-houkuttelemiseksi/
[3] Riksrevision (2023). https://www.riksrevisionen.se/granskningar/granskningsrapporter/2023/forandrade-inkomstskatteregler-2011-2023—bristfallig-redovisning-till-riksdagen.html
[4] Kujanpää, E. (2024a). Ansiotuloverotuksen keventäminen innostaisi keskiluokkaa säästämään – neljännes suomalaisista kasvattaisi myös työpanostaan. https://www.eva.fi/blog/2024/06/19/ansiotuloverotuksen-keventaminen-innostaisi-keskiluokkaa-saastamaan-neljannes-suomalaisista-kasvattaisi-myos-tyopanostaan/
[5] Ks. Ali-Yrkkö ym. (2024), Cloyne ym. (2023), Cloyne ym. (2022), Curtis ym. (2022), Garrett ym. (2019) ja Slattery ja Zidar. (2020).
[6] Kangasharju, A. (2025). Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa. https://www.etla.fi/julkaisut/muistiot/yhteisoveron-lasku-on-arvioitua-kannattavampaa/
[7] Kujanpää, E. (2023). Yritysverotuksen keventämisestä on päätettävä nyt, https://www.eva.fi/blog/2023/05/31/yritysverotuksen-keventamisesta-on-paatettavanyt/
[8] Kujanpää, E. (2024). Perintövero on suomalaisille epämieluisin vero https://www.eva.fi/blog/2024/07/27/perintovero-on-suomalaisille-epamieluisin-vero/
[9] Ropponen, O. (2025). Perintö- ja lahjaveron käyttäytymisvaikutukset. https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-perinto-ja-lahjavero-on-jarjestelmana-mutkikas-vaaristaa-kayttaytymista-ja-on-koettu-epaoikeudenmukaiseksi/