Ilo suomalaisuudesta himmentyi peruslukemille

Luottamustaan suomalaisuuden erityislaatuisuuteen ovat menettäneet etenkin yrittäjät ja pienten kuntien asukkaat.

”On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen.”

Kansalaiset ovat ottaneet kantaa tähän väittämään aina vuodesta 1984 lähtien, jolloin EVA aloitti Arvo- ja asennetutkimukset. Valtaenemmistö suomalaisista on vastannut kysymykseen myönteisesti läpi mittaushistorian.

Yleisessä kotimaanrakkauden tunteessa on kuitenkin vaihtelua, joka ajoittain nousee selvästi esiin. Syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 77 prosenttia arvioi, että on onni ja etuoikeus olla suomalainen (Kuvio 1). Eri mieltä on kahdeksan prosenttia.

Kuvio 1.

Samaa mieltä olevien osuus pieneni kuusi prosenttiyksikköä edellisestä, syksyn 2021 mittauksesta.  Laskevasta trendistä huolimatta suomalaisten tunnot kotimaataan kohtaan eivät ole taantuneet erityisen pessimistisiksi, vaan ne palautuvat pitkän aikavälin keskiarvoihin.

Arviot ovat kuitenkin selvästi vaisumpia verrattuna viime vuosien korkeimpiin, koronakeväänä 2020 saatuihin lukemiin. Tuolloin jopa 86 prosenttia piti suomalaisuuttaan onnena ja etuoikeutena. [1]

Kevään 2020 korkeita lukemia selittää koronapandemia. Virus sairastutti monet ja pysäytti normaalin liikkumisen. Kaikki tämä teki rumaa tuhoa taloudessa. Kriisissä suomalaiset kokivat, että yhteiskuntamme kuitenkin toimii. Suomalaiset luottivat poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin sekä tekivät oman osansa noudattaen rajoituksia tunnollisesti. [2]

Tuon mittausajankohdan jälkeen suomalaisten etuoikeuden tunne on laskenut trendinomaisesti.

”On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen” -väittämällä onkin selviä siihen, kuinka suurta luottamusta suomalaiset kokevat taloutta ja yhteiskunnan instituutioita kohtaan.

Syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimus osoitti luottamuksen kääntyneen niin ikään laskuun.

Talous vaikuttaa asenteisiin

Suomalaisuuden arvostus on yleensä seurannut talouden kehitystä. Mitä suurempi huoli kansalaisilla on ollut Suomen taloudesta, sen vaikeampi heidän on mieltää suomalaisuuttaan erityisenä etuoikeutena.

”Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen” on yksi väittämistä, joilla EVA on mitannut suomalaisten ajatuksia taloudesta vuodesta 1990 lähtien.

Selvä enemmistö suomalaisista oli syksyllä 2024 samaa mieltä väittämän kanssa. [3] Tulos oli lähes täsmälleen sama vuonna 1990, jolloin syvä lama kuritti Suomea.

Miehistä kaksi kolmasosaa on huolestunut Suomen julkisen talouden velkataakasta, naisista puolet. Vastaavasti naiset kokevat suomalaisuuden etuoikeutena jonkin verran miehiä useammin.

Naisista 80 prosenttia pitää suomalaisuuttaan etuoikeutena, miehistä 73 prosenttia. Myös iällä sekä tulotasoon pitkälti heijastuvalla sosioekonomisella asemalla on yhteyttä ylpeyteen suomalaisuudesta.

Ikäryhmistä vastaajien nuorimmat (18-25-vuotiaat) sekä vanhimmat (yli 65-vuotiaat) arvioivat suomalaisuutensa onneksi ja etuoikeudeksi hieman useammin kuin parhaassa työiässä olevat (26-65-vuotiaat).

Työikäisten hieman vaisumpia tunnelmia voi selittää heille verojen muodossa raskaimmin lankeava suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamisen taakka.

Sosioekonomisista ryhmistä kaikkein onnellisimpia suomalaisuudestaan ovat johtavassa asemassa olevat (90 prosenttia). Kokonaisuutena katsoen suomalaisuus tuottaa vähiten onnea työttömille (66 prosenttia).

Kuvio 2.

Yrittäjien kansallistunne himmenee

Kaksi väestöryhmää erottuu selvästi muista kansallistunnetta tarkastellessa.

Yrittäjien (59 prosenttia) onnen tunne suomalaisuudesta on vähentynyt keväästä 2020 syksyyn 2024 verrattuna peräti 30 prosenttiyksikköä.

Suomen Yrittäjien pk-yritysten barometrin mukaan oma taloudellinen tilanne huolestuttaa yrittäjiä. Yrittäjien luottamus talouteen on vähentynyt, kuten myös odotukset oman yrityksen kannattavuudesta. [4]

Koronasulkujen jälkeen pk-yrittäjien riesana ovat olleet kohonnut korkotaso sekä paisuneet kustannukset. Osaajapula on vaivannut yrityksiä jo vuosien ajan. Kun vielä geopoliittiset riskitkin ovat kasvaneet, ei ihme, että pk-yrittäjät arvioivat vähentävänsä investointeja merkittävästi lähiaikoina.

Investoinnit erityisesti kertovat luottamuksesta tulevaan. On vaikea tuntea olevansa etuoikeutettu suomalainen, jos ei uskalla investoida yritykseensä.

Toinen kansallisylpeyttään selvästi menettänyt ryhmä ovat pienten alle 4 000 asukkaan paikkakuntien asukkaat. Heillä pudotus on peräti 36 prosenttiyksikköä kevääseen 2020 verrattuna.

Alueellisen epätasa-arvon mittari on värähdellyt EVAn kyselytutkimuksissa aiemminkin.  Kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimuksessa kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi tasa-arvon toteutuvan Suomessa hyvin, mutta sen suurimmaksi kipukohdaksi koettiin alueellinen eriarvoisuus. [5]

Julkisen talouden tasapainottamistarpeet tuntuvat Suomessa eri tavoin riippuen asuinpaikasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiukka rahoitustilanne tarkoittaa palvelupisteiden karsimista ja keskittämistä väestökeskuksiin. Näistä aiheista käytävä yleinen keskustelu heijastunee pieniä kuntia edustavien vastaajien tuntoihin.

Palveluiden lisäksi myös korkean tuottavuuden ja tulotason työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että harvemmin asutut alueet ovat heikommassa asemassa kuin asutuskeskittymät.

Useimpien suomalaisten tunne suomalaisuudesta etuoikeutena näyttää kestävän hyvin yli vuosikymmenten ja vaihtuvien tilanteiden. Nykyisten geopolitiikan, talouden ja maahanmuuton haasteiden aikakaudella on vaikea kuitenkin vaikea nähdä etuoikeutetuiksi itsensä kokevien osuuden palaavan kovin nopeasti 1980-luvun alkupuolen lähes 90 prosentin lukemiin.

Lähteet ja viitteet

[1] Haavisto, I. (2020) Ylpeys suomalaisuudesta on kevään kultareunus, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/06/17/ylpeys-suomalaisuudesta-on-koronakevaan-kultareunus/
[2] Haavisto, I. (2020). Politiikan poikkeustila – Koronakriisi yhdisti suomalaiset, EVA Analyysi No 81, https://www.eva.fi/blog/2020/04/30/koronakriisi-palautti-luottamuksen-politiikkaan-2/
[3] Metelinen, S. (2024). Vyönkiristäjien maa – Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä, EVA Analyysi No 142, https://www.eva.fi/blog/2024/12/05/vyonkiristajien-maa-suomalaisten-halu-leikata-valtion-menoja-ei-hellita/
[4] Suomen yrittäjät (2024). Pk-yritysbarometri 2/2024, https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/pk-yritysbarometri-2-2024/
[5] Metelinen, S. (2021.) Tasa-arvoiset – Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän, EVA Analyysi No 91, https://www.eva.fi/blog/2021/04/07/tasa-arvo-toteutuu-hyvin/