Tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on nousemassa korkeammaksi kuin kertaakaan EVAn Verokoneen kymmenvuotisen historian aikana.

Blogit

17.12.2024

Suomalaisten verotus nousee ennätyskireälle tasolle

Emmiliina Kujanpää

Johtava veroasiantuntija

emmiliina.kujanpaa@eva.fi

+358 40 768 0621

LinkedIn X

Suomalaisten entisestäänkin kireä verotus kiristyy jälleen vuodenvaihteessa. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana, selviää EVAn Verokoneen laskelmista.

Tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on nousemassa korkeammaksi kuin kertaakaan EVAn Verokoneen kymmenvuotisen historian aikana (Kuvio 1).

Kuvio 1.

EVAn Verokone laskee palkansaajan maksamat kokonaisverot ottaen huomioon tuloverojen ja pakollisten palkansaajamaksujen lisäksi myös kulutusverot. Laskelmassa keskituloisen palkansaajan kuukausiansio on tänä vuonna 3 623 euroa ja sen oletetaan nousevan ensi vuonna 3,4 prosentilla 3 746 euroon. Kunnallisveroksi on oletettu keskimääräinen 7,54 prosentin taso. Palkansaajalla ei ole pääomatuloja ja oletetaan kuluttavan kaikki tulonsa suomalaisen keskimääräisen kulutuskorin mukaisesti (Ks. Liitetaulukko 1).

Verotus kiristyy ensi vuonna, koska hallitus päätti kevään kehysriihessään sekä ansiotuloverojen että kulutusverojen kiristyksistä. Tuloverot kiristyvät etenkin monilla eläkeläisillä ja suurituloisilla, joiden verotusta hallitus päätti kiristää. Verotuksen kiristymiseen vaikuttaa myös hallituksen päätös pienentää kotitalousvähennystä huomattavasti.

Samaan aikaan muun muassa lääkkeiden sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden arvonlisäverokanta nousee 10 prosentista 14 prosenttiin. Yleistä arvonlisäverokantaa kiristettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin jo syksyllä.

Myös useat kunnat ovat kiristämässä verotusta, minkä vuoksi 1,35 miljoonan kuntalaisen tuloverotus kiristyy. Kuntaliiton mukaan tulovero nousee 68 kunnassa, ja veronkorottajien joukossa on poikkeuksellisen paljon suuria kaupunkeja. Erot kuntien veroprosenteissa ovat suuret. Korkein kunnan tuloveroprosentti on ensi vuonna Pomarkussa (10,9 %), mikä on kaksinkertainen matalimpaan Kauniaisten veroprosenttiin (4,7 %) nähden. Yleisin kunnan tuloveroprosentti on Suomessa 9,4 prosenttia. [1]

Lisäansioista jää vain puolet kouraan

Yksi verotusta kiristävistä kaupungeista on Pori, joka nostaa kuntaveroaan 8,7 prosenttiin. EVAn Verokoneesta käy ilmi, että ensi vuonna keskituloisen, 3 746 euroa kuukaudessa tienaavan porilaisen palkansaajan verotus on yli sata euroa kuukaudessa kireämpää kuin vastaavan espoolaisen palkansaajan verotus. Espoossa kunnan tuloveroprosentti pysyy 5,3 prosentissa.

Porilaiselle 3 746 euroa kuukaudessa tienaavalle esimerkkihenkilölle jää kuukaudessa käteen 2 707 euroa palkkaverojen jälkeen. Jos hän tienaisikin lisätöitä tekemällä tuhat euroa kuukaudessa enemmän, käteen jäävät tulot olisivat 3 221 euroa. Käteen jäävien tulojen lisäys tonnin lisäansioiden myötä olisi vain 514 euroa, joten noin puolet lisätienesteistä kuluisi veronmaksuun.

Jos porilainen esimerkkihenkilömme päättäisi käyttää lisätienestinsä kulutuksen lisäämiseen suomalaisen keskimääräisen kulutuskorin mukaisesti, verottaja veisi kulutusveroina vielä 120 euron lisäsiivun. Tätä kulutuksen vaikutusta maksettuihin veroihin jokainen voi käydä itse testaamassa EVAn Verokoneessa.

Esimerkki osoittaa, että kireän verotuksen vuoksi Suomessa on vaikeaa kohentaa elintasoaan lisätöitä tekemällä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka neljäs suomalaisista arvioi tekevänsä lisää töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin tuntuvasti, ja viidesosa hakeutuisi parempipalkkaisiin töihin. [2] Tämä osoittaa, miten verotuksella on käyttäytymisvaikutuksia. Työtä jää tekemättä ja ihmiset eivät etene vaativampiin työtehtäviin, koska verotus vie kannustimet.

Suomea on vaikeaa kannustaa kasvuun, kun veroruuvi on väännetty turhan kireälle.

Palkka- ja kulutusverojen nousun lisäksi myös työnantajatoiminnan verotus kiristyy, mikä lisää työllistämisen kustannuksia. Yksityisten työnantajien lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut kohoavat 0,55 prosenttiyksikköä 20,45 prosenttiin. Työnantajakulujen nousu johtuu koronavuosina myönnetyn tilapäisen alennuksen takaisinmaksusta.

Hallitus ja kunnat perustelevat veronkiristyksiä julkisen talouden tilanteella. Arvonlisävero on Suomessa nyt EU:n toiseksi kireintä, ja ansiotuloverotus on monen suomalaisen kohdalla jo niin kireää, etteivät veronkiristykset enää lisää verotuloja. [3] Suomea on vaikeaa kannustaa kasvuun, kun veroruuvi on väännetty turhan kireälle.

Petteri Orpon hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä ottaa keinovalikoimaansa mukaan veronkiristykset päästäkseen julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteeseensa. Ratkaisu on osoittautumassa erittäin huonoksi. Palkansaajien kiristyvä verotus vähentää entisestään työn tekemisen kannusteita ja kulutuksen verotuksen kiristäminen vähentää kulutuskysyntää. Pahimmillaan veronkiristysten linja lykkää julkisen talouden tasapainottamisen tavoitetta yhä kauemmaksi tukahduttamalla talouskasvun edellytykset.

Veronkiristysten linjaa ei voi enää jatkaa. Seuraavaksi on valittava työhön ja investointeihin kannustava veronalennusten tie. [4]