Näin paljon veroja oikeasti maksat – verotuksen keventämisen linjaa syytä jatkaa
Tavallisen palkansaajan ei juuri tarvitse huolehtia verovelvoitteistaan, sillä työnantajat hoitavat likaisen työn veronmaksajan puolesta. Helppous johtaa tietämättömyyteen maksettujen verojen määrästä. Suomalainen hätkähtää veroja vasta, kun kohdalle sattuu maksulappu unelmakodin varainsiirtoverosta tai surullisenkuuluisa perintövero.
Verotus ei pääty palkasta pidätettyihin ennakkoveroihin. Kun palkansaaja kuluttaa veronmaksun jälkeen käteen saamansa palkan, maksaa hän tuotteiden hinnassa kulutusveroja eli arvonlisäveroja ja valmisteveroja. Näidenkin verojen osalta yritykset huolehtivat tilitykset kuluttajan puolesta, joten veronmaksu tapahtuu kuin itsestään.
Karu totuus kansalaisen kokonaisuudessaan joka kuukausi maksamasta verotaakasta paljastuu EVAn Verokoneesta. Verokone laskee palkansaajan kokonaisveroasteen, joka ottaa huomioon palkasta pidätettävien verojen ja maksujen lisäksi kulutusverot. Verokone paljastaa lisäksi palkkaan kohdistuvien työnantajakustannusten määrän ja kertoo myös, mihin verorahat käytetään.
Esimerkiksi tamperelainen alle 53-vuotias yksin asuva palkansaaja, jonka ansiotulot kuukaudessa ovat 3 500 euroa, maksaa palkastaan ansiotuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja ensi vuonna 908 euroa kuukaudessa. Tavanomaiseen kulutukseen, kuten asumismenoihin, ruokaan, autoon, harrastuksiin ja vaatteisiin sisältyviä kulutusveroja hän maksaa 404 euroa kuukaudessa. Palkansaajan kokonaisveroaste on siten 37,5 prosenttia. Näiden lisäksi työnantaja tilittää lisäksi palkan päälle työnantajamaksuja 702 euron edestä – rahoja, joita palkansaaja ei ikinä näe, mutta jotka työnantajalle ovat silti palkkakuluja.
Jos oletetaan, että tamperelaisen esimerkkihenkilön palkka ja kulutukseen käytettävä summa pysyy samana, maksaa hän ensi vuonna 564 euroa vähemmän veroja kuin tänä vuonna.
Esimerkin henkilö on alle 53-vuotias tamperelainen yksin asuva palkansaaja, jonka ansiotulot kuukaudessa ovat 3500 euroa. Vuokraan, lämmitykseen, veteen ja sähköön kuluu kuukaudessa 850 euroa, työpaikkaravintolaruokaan kuluu 250 euroa kuussa ja muihin ruokaostoksiin 200 euroa kuussa. Esimerkin henkilö ei tupakoi ja alkoholiin kuluu 50 euroa kuussa. Vaatteisiin, huonekaluihin ja siivoustarvikkeisiin kuluu keskimäärin 50 euroa kuussa. Oman auton käyttö ja bensa kustantaa 100 euroa kuukaudessa.
Esimerkkihenkilö tekee yhden 600 euron kotimaan matkan vuodessa. Puhelin- ja nettiliittymä kustantaa yhteensä 60 euroa kuukaudessa. Vakuutukset (ml. autovakuutus ja kotivakuutus) on 75 euroa kuussa. Esimerkin henkilö on perusterve ja hän käy työterveyslääkärillä kaksi kertaa vuodessa ja ostaa lähinnä reseptivapaita peruslääkkeitä, joten terveydenhuolto ja lääkkeet kustantavat vain 240 euroa vuodessa. Kulttuuria henkilö harrastaa keskimäärin 20 eurolla kuussa ja liikuntasalin kortti kustantaa 35 euroa kuukaudessa. Henkilö lyhentää 50 euroa kuukaudessa kulutusluottoja, mutta on muutoin velaton.
Kuvio 1. Esimerkkilaskelman palkansaajan maksamat verot kuukaudessa.
Jos oletetaan, että tamperelaisen esimerkkihenkilön palkka ja kulutukseen käytettävä summa pysyy samana, maksaa hän ensi vuonna 564 euroa vähemmän veroja kuin tänä vuonna. Summan pieneneminen johtuu pääosin sosiaalivakuutusmaksujen pienenemisestä ja osittain veronkevennyksistä. Maksumuutokset huomion ottaen ansiotuloverotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Myös työnantajamaksut kevenevät ensi vuonna ja esimerkkihenkilön kohdalla hänen työnantajansa maksaa ensi vuonna 41 euroa kuussa vähemmän maksuja kuin tänä vuonna. Tällä on merkitystä työllistämisen kannalta.
Kuvio 2. Palkansaajan tuloveroasteita eri kuukausituloilla vuonna 2023 ja 2024.
Kansalaisten verotaakka on kansainvälisesti verraten kova, ja muun muassa OECD on suositellut työn verotuksen keventämistä Suomessa. Tarvetta veronkevennyksille on, sillä Suomessa on paljon veronmaksajia, joiden verotaakka on jo ylittänyt sen pisteen, etteivät veronkiristykset enää lisäisi verotuloja.[1]
Suunta on nyt oikea. EVAn esimerkkilaskelmassa työn verotus on kuitenkin edelleen yli kaksinkertainen kulutusverosummaan verrattuna, vaikka työn verottaminen haittaa taloudellista toimeliaisuutta enemmän kuin kuluttamisen verottaminen.
Hallitus aikoo kiristää arvonlisäverotusta vuonna 2025. Kun kulutuksen verotusta kiristetään, pitäisi samalla työn verotusta keventää entistä reippaammalla kädellä, jotta vaalilupaukset siirtymästä työn verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen lunastettaisiin.
Viitteet ja lähteet
[1] Kangasharju & Kuusi 2023. Hallitusohjelman veropolitiikka jää puolitiehen, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/