Suomi tarvitsee uusia yrittäjämiljonäärejä

Woltin Miki Kuusi teki 2000-luvun verohistoriaa nousemalla vuoden 2023 verolistan kärkeen pääosin ansiotuloilla. Tähän asti verolistan ykköspaikkaan yltäneellä on aina ollut enemmän pääomatuloja kuin ansiotuloja. Progressiivisen ansiotuloverotuksen vuoksi Kuusen maksamat verot nousivat huomattavan suuriksi.

Kuusi ansaitsi viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa, ja hän maksoi tuloistaan veroja Suomeen yli 30 miljoonaa euroa. Summa on kansantalouden kannalta merkittävä. Vertailun vuoksi laajaa julkisuutta saaneet leikkaukset opetus- ja kulttuurialan valtionavustuksiin ovat kokonaismäärältään 17,4 miljoonaa euroa. [1]

Suomi tarvitsee lisää Woltin kaltaisia yrityksiä, jotka onnistuvat alustatalouden raa’assa kilpailussa.

On aika oppia arvostamaan yrittämällä rikastuneita, sillä heidän panoksestaan hyödymme kaikki.

Suomalaisista naisista eniten tienasi Woltin Marianne Vikkula, joka ylsi verolistan 24. sijalle. Hänenkin yli 11 miljoonan euron tulonsa muodostuivat lähes kokonaan ansiotuloista. Vikkula maksoi tuloveroja 5,6 miljoonaa euroa. Sadan suurituloisimman listalle mahtui Kuusen ja Vikkulan lisäksi muitakin Wolt-miljonäärejä.

Vaikka sekä Kuusella että Vikkulalla oli myös pääomatuloja, molemmat maksoivat jokaisesta tienaamastaan eurosta keskimäärin yli puolet veroja. Osuus on järjettömän suuri.

Ruotsi keventää hyvätuloisten ansiotuloverotusta roimasti ensi vuonna. Suomi sen sijaan kiristää sitä entisestään, vaikka verotus on jo nyt niin kireää, että tutkijoiden mukaan veronkiristykset eivät enää lisää verotuottoja. [2] Voidaan perustellusti kysyä, miksi hyvätuloiset nuoret menestyjät jäävät Suomeen, jos ulkomailla tuloista jää käteen enemmän.

Suomalaiset arvostavat hyvinvointivaltiota laajasti, mutta verotulot sen säilyttämiseksi eivät ropise veronsaajien kirstuihin itsestään. Suomalaisten ahkeruudesta riippuu, millaisiin menoihin meillä on varaa.

Talouselämän haastattelussa Miki Kuusi ravisteli suomalaisia heräämään todellisuuteen: ”Puhumme liian vähän siitä, minkä takia meillä on oikeus olla hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa verrattuna yhteiskuntiin, jotka ovat tosi nälkäisiä ja tekevät määrätietoisesti työtä saadakseen paremman paikan maailmassa kansalaisilleen ja heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen.” [3]

Suomessa on ollut tapana arvostaa menestyviä urheilijoitamme. Heille sallitaan suuretkin tulot. Myös lottoamalla rikastumisen suomalaiset hyväksyvät. On aika oppia arvostamaan yrittämällä rikastuneita, sillä heidän panoksestaan hyödymme kaikki.

Lähteet ja viitteet

[1] Opetusministeriö (2024). OKM:n talousarvioesitys 8,45 miljardia euroa vuodelle 2025.
https://okm.fi/-/okm-n-talousarvioesitys-8-45-miljardia-euroa-vuodelle-2025
[2] Kangasharju, A. ja Kuusi, T. (2023). Veronkiristys voi myös heikentää julkista taloutta.
https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/veronkiristys-voi-myos-heikentaa-julkista-taloutta/
[3] Pekkonen, S. (2024). Miki Kuusi nousi miljoonatienesteillä tulokärkeen ja seurasi yllätys: Nyt hän kertoo, miltä rikastuminen tuntui ja miksi on huolissaan Suomen suunnasta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/miki-kuusi-tienasi-79-miljoonaa-ja-seurasi-yllatys-nyt-han-kertoo-milta-rikastuminen-tuntui-ja-miksi-on-huolissaan-suomen-suunnasta/4d46cdbf-eecd-4ca6-9a40-f7e97dddc407