Suomalaisten enemmistö hyväksyy verotietojensa julkaisemisen, mutta pitää veropäivän mediakarnevaalia turhana

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

• Suomalaista 28 prosenttia katsoo, että verotietojen julkisuus on Suomessa liian laajaa ja loukkaa yksityisyyttä. Enemmistö (55 %) ei pidä verotietojen julkisuutta liian laajana tai yksityisyyttä loukkaavana.
• Omien henkilökohtaisten verotietojen julkisuus ei haittaa suomalaisten enemmistöä (62 %). Joka neljäs (28 %) kokee haittaa henkilökohtaisten verotietojensa julkaisemisesta.
• Reilu puolet suomalaisista (52 %) pitää vuosittaista verotietojen julkaisemista turhana mediakarnevaalina, joka palvelee lähinnä kansalaisten tirkistelynhalua. Toisaalta sama osuus väestöstä katsoo, että verotietojen julkisuus on keskeisen tärkeää yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden kannalta.

Suomessa tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tiedot ovat julkisia. Käytännössä kuka tahansa voi saada Verohallinnolta tiedon toisen henkilön Suomessa verotettavista ansio- ja pääomatuloista sekä maksetun veron määrästä. Kansainvälisesti vertailtuna verotustietojen julkisuus on Suomessa laajaa, ja enemmistö pitää tätä hyvänä.

Vain reilu neljännes (28 %) suomalaisista katsoo, että suomalaisten verotietojen julkisuus on liian laajaa ja loukkaa yksityisyyttä (Kuvio 1). Enemmistö (55 %) ei pidä verotietojen julkisuutta liian laajana ja yksityisyyttä loukkaavana.

Kuvio 1.

Joka neljäs suomalainen (24 %) on verotietojen julkisuuden liiallisuudesta täysin eri mieltä. Osa saattaa pitää julkisuutta jopa liian suppeana, sillä julkiset tiedot kattavat vain veronalaiset tulot, joita on kaikista tuloista noin neljä viidesosaa. Verovapaat ansio- tai pääomatulot eivät käy ilmi julkisista tiedoista. Ajoittain toimittajat tai kansalaisjärjestöt toivovat verotustietojen julkisuuden laajentamista verovapaisiin tuloihin.

Suomalaisten enemmistöä (62 %) omien henkilökohtaisten verotietojen julkisuus ei haittaa (Kuvio 2). Vain reilu neljännes (28 %) kokee henkilökohtaisten verotietojensa julkisuuden haitallisena.

Kuvio 2.

Keskimääräistä suurempi osa johtavassa asemassa olevista (41 %) ja yrittäjistä (39 %) sanoo, että heidän verotietojensa julkisuus haittaa heitä (ks. Kuvioliite). [2] Tämä voi johtua siitä, että monen yrittäjän ja johtajan verotiedot ovat helposti yleisön saatavilla tiedotusvälineiden ylläpitämistä verokoneista. Verohallinto luovuttaa tiedot yli 120 000 euroa tienanneiden henkilöiden tuloista ja veroista automaattisesti tiedotusvälineille journalistisiin tarkoituksiin.

Moni suomalainen kokee uutisoinnin julkisuuden henkilöiden ja yrityskauppamiljonäärien tuloista liiallisena. Reilu puolet suomalaisista (52 %) pitää vuosittaista verotietojen julkaisemista turhana mediakarnevaalina, joka palvelee lähinnä kansalaisten tirkistelynhalua (Kuvio 3). Eri mieltä asiasta on joka kolmas (33 %).

Kuvio 3.

Toisaalta puolet (52 %) suomalaisista pitää kuitenkin verotietojen julkisuutta keskeisen tärkeänä yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden kannalta (Kuvio 4). Eri mieltä asiasta on reilu neljännes (27 %).

Kuvio 4.

Tulosten valossa näyttää siltä, että uutisointi yksittäisten henkilöiden verotiedoista koetaan ylimitoitetuksi, mutta yleisemmällä tasolla verotietojen julkisuutta arvostetaan. Verotietojen julkisuutta on usein julkisuudessa perusteltu yhteiskunnalle haitallisen harmaan talouden torjunnalla. Pääministeri Sanna Marinin hallitus katsoi, että julkinen tieto esimerkiksi verotarkastuksen perusteella tuloon tehdystä lisäyksestä saattaa ehkäistä ryhtymistä harmaan talouden toimintaan. [3] Verotietojen julkaisemista voidaan pitää tärkeänä myös tuloerojen tarkastelun kannalta. [4]

Suhtautuminen verotietojen julkisuuteen vaihtelee puoluekannan mukaan. Vaikka lähes kaikkien äänestäjäryhmien enemmistö hyväksyy henkilökohtaisten verotietojensa julkisuuden, Liike Nytin, kristillisdemokraattien, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät pitävät muita useammin verotietojen julkisuutta liian laajana ja niiden julkistamista turhana mediakarnevaalina.

Vasemmistoliiton, SDP:n, vihreiden ja RKP:n äänestäjistä sen sijaan vain harva pitää verotustietojen julkisuutta liian laajana, ja valtaosa painottaa verotietojen julkisuuden merkittävyyttä yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden kannalta. Myös keskustan äänestäjien enemmistö pitää verotietojen julkisuutta tärkeänä läpinäkyvyyden kannalta (ks. Kuvioliite).

Lähteet ja viitteet

[1] Verohallinto (2023). Julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea henkilöiden tuloista – vuonna 2021 julkisten tietojen ulkopuolelle jäi lähes viidennes tuloista ja miljoonatuloja saaneita oli yli 200 todellista vähemmän, https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/lehdist%C3%B6tiedotteet/2023/julkiset-verotiedot-eivat-kerro-kaikkea-henkiloiden-tuloista–vuonna-2021-julkisten-tietojen-ulkopuolelle-jai-lahes-viidennes-tuloista-ja-miljoonatuloja-saaneita-oli-yli-200-todellista-vahemman/
[2] Myös keskimääräistä suurempi osa peruskoulun varassa olevista ja kristillisdemokraattien kannattajista sanoo, että heitä haittaa omien verotietojensa julkisuus. Aineisto ei itsessään anna osviittaa, mistä nämä poikkeamat saattaisivat johtua. Toisaalta on syytä ottaa huomioon, että vastaajamäärät näissä ryhmissä ovat pieniä.
[3] Hallituksen esitys HE 105/2022 vp.
[4] EVAn aikaisemmissa Arvo- ja asennetutkimuksissa suomalaiset ovat ilmaisseet huolensa tuloerojen kasvusta väestöryhmien välillä. Ks. Metelinen, S. (2021). Tasa-arvoiset, EVA Analyysi No 91. https://www.eva.fi/blog/2021/04/07/suomalaiset-kokevat-eriarvoisuuden-vahenevan/