Suomi on menossa enemmistön mielestä väärään suuntaan

EVA kysyi nyt ensimmäistä kertaa osana syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimusta suomalaisten näkemystä maan suunnasta. Muihin länsimaihin verrattuna suomalaisten kielteinen näkemys maan suunnasta on verraten lievä.

Neljäsosa (25 %) suomalaisista arvioi asioiden olevan menossa tällä hetkellä maassamme oikeaan suuntaan (Kuvio 1). Enemmistö (58 %) sanoo asioiden olevan menossa väärään suuntaan. 16 prosenttia ei osaa kantaa maamme kehityksen laatuun.

Kuvio 1.

Näkemykset Suomen suunnasta ovat vahvasti poliittisesti latautuneita. Enemmistö päähallituspuolueiden kannattajista arvioi Suomen olevan menossa oikeaan suuntaan, mutta oppositiopuolueita äänestävien näkemys Suomen suunnasta on yksiselitteisen synkkä. Myös pienten hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa on suuria epäilyksiä Suomen suunnasta.

Kaksi kolmesta (65 %) kokoomuksen kannattajasta arvioi maamme olevan menossa oikeaan suuntaan, mutta viidesosa (18 %) heistä arvioi maamme suunnan olevan väärä (Kuvio 2). Perussuomalaisten kannattajien enemmistö (58 %) luottaa maamme olevan matkalla oikeaan suuntaan, mutta kolmasosa (32 %) heistä kokee suunnan olevan väärä.

Kuvio 2.

Muiden hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa vaakakuppi kallistuu kannalle, jonka mukaan Suomi on menossa väärään suuntaan. RKP:n kannattajien niukka enemmistö (52 %) enemmistö arvioi maamme suunnan olevan väärä ja 30 prosenttia pitää suuntaa oikeana. Kristillisdemokraattien kannattajista kaksi kolmasosaa (66 %) arvioi maamme suunnan vääräksi ja vajaa viidesosa (18 %) oikeaksi.

Opposition vasemmistopuolueista niin vasemmistoliiton (92 % arvioi suunnan vääräksi), SDP:n (85 %) kuin vihreidenkin (74 %) suuret enemmistöt arvioivat Suomen olevan menossa väärään suuntaan, ja ani harva puolueiden kannattajista arvioi Suomen olevan matkalla oikeaan suuntaan. Keskustankin kannattajien enemmistö (55 %) pitää Suomen suuntaa vääränä, mutta reilu neljäsosa (27 %) arvioi sen oikeaksi. Oppositiopuolueista pienimmän, Liike Nytin, kannattajien vastausjakauma jakaantuu kahtia: 40 prosenttia arvioi suunnan olevan oikea ja 44 prosenttia sen olevan väärä.

Luottamus puntarissa

Vaikka asioiden tila Suomessa riippuu monista eri tekijöistä, puolueiden kannattajaryhmien vastausjakaumat osoittavat suomalaisten suhtautumisen perustuvan ainakin osin arvioihin Petteri Orpon hallituksen onnistumisesta.

Hallitus on lähtenyt tasapainottamaan Suomen julkista taloutta mittavilla menojen leikkauksilla ja uudistamalla työmarkkinoita aiempaa joustavampaan suuntaan muun muassa rajoittamalla lakko-oikeutta ja lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Päähallituspuolueiden kannattajilla on toistaiseksi luottamusta hallituksen linjan oikeellisuuteen, mutta laajassa kuvassa luottamus käy vähiin. Kansalaisten arvioihin on saattanut vaikuttaa se, että Suomen talouden käänteestä huolimatta talouskasvu jää tänä vuonna aneemiseksi, ja sekä työttömyys että julkisen talouden alijäämä ovat jatkaneet kasvuaan. [1]

Mitä pidempään talouden huonot uutiset jatkuvat, sitä laajemmaksi todennäköisesti kasvavat epäilyt hallituksen linjan onnistumisesta. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat myös eri tavoin eri tilanteessa oleviin ihmisiin. Tämä näkyy suomalaisten näkemysten jakaantumisessa sosioekonomisen aseman mukaan (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Johtavassa asemassa olevien enemmistö (53 %) näkee Suomen olevan menossa oikeaan suuntaan. Yrittäjät jakaantuvat kahteen jokseenkin yhtä suureen osuuteen sen suhteen, arvioivatko he maan olevan menossa oikeaan vai väärään suuntaan. Yrittäjien kauan toivoma paikallisen sopimisen uudistaminen todennäköisesti herättää odotuksia paremmasta, mutta samaan aikaan heikko taloustilanne on vähentänyt uskoa tulevaan. Ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta enemmistö työntekijäryhmissä kallistuu näkemään maamme suunnan vääränä ja samoin ajattelevat opiskelijat ja eläkeläiset. Työttömistä selvä enemmistö (81 %) arvioi maamme suunnan vääräksi.

Sukupuolten välillä on painotusero näkemyksissä väärästä suunnasta, joka on osin yhteydessä puoluekannatuksen sukupuolittumiseen. Miehistä puolet (51 %) arvioi Suomen suunnan vääräksi ja naisista kaksi kolmasosaa (66 %). Muilta osin näkemykset jakautuvat väestöryhmästä ja asuinpaikasta riippumatta hyvin pitkälle samalla tavalla eri väestöryhmissä.

Muualla on vielä synkempää

Maan suunta on kansainvälisten tutkimuslaitosten kyselyissä varsin yleinen kysymys, ja sitä on totuttu seuraamaan varsin tiiviisti esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien alla selittävänä tekijänä ehdokkaiden kannatukselle. [2] Tutkimuslaitoksesta riippumatta yli 60 prosenttia Yhdysvaltain kansalaisista on lokakuussa 2024 arvioinut maansa suunnan vääräksi. Myöskään muissa länsimaissa enemmistön näkemykset maan suunnasta eivät ole olleet tänä vuonna kovin mairittelevia.

Kansainvälisen tutkimusyhtiön, Ipsosin, lokakuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa mukana olleista länsimäistä myönteisimmät näkemykset maan suunnasta oli Puolassa, jossa vain 54 prosenttia arvioi maan olevan menossa väärään suuntaan. [3] Muuten länsimaiden asukkaiden arviot kallistuivat kielteisen puolelle ja esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa peräti 70 prosenttia arvioi maan olevan menossa väärään suuntaan. Synkimmät arviot länsimaista oli Ranskassa, missä 83 prosenttia arvioi maan olevan menossa väärään suuntaan. Sitä vastoin Itä-Aasian maissa, kuten Intiassa ja Malesiassa, suuri enemmistö arvioi maansa olevan menossa oikeaan suuntaan.

Keskeisimmät syyt synkkään näkemykseen maan tilasta vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Ruotsissa rikollisuus ja väkivalta nousivat Ipsosin tutkimuksessa keskeiseksi huoleksi ja Ranskassa taas talouden tilanne. Suomi ei ole mukana Ipsosin tutkimuksessa, mutta EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimusten kokonaisuuden tulokset valottavat suomalaisten huolenaiheita. Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että suomalaisia huolettavat muun muassa sosiaaliturva, yhteiskunnalliset ristiriidat ja terveydenhuollon toimivuus.

Tulkittaessa suomalaisten näkemyksiä maansa suunnasta on syytä ottaa huomioon, että demokraattisissa länsimaissa iso osa kansalaisista vaikuttaisi ottavan suhdanteesta riippumatta kriittisen näkemyksen maansa kehitykseen. Suomessa kansalaisilla on ollut hyvin kriittinen näkemys politiikan toimivuuden suhteen niin kauan kuin politiikkanäkemyksiä on osana Arvo- ja asennetutkimuksia kysytty. [4]

Toisaalta on otettava huomioon, että suomalaisten optimismi tulevaisuuden suhteen näytti jo syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksen valossa olevan hiipumaan päin [5], mutta siitä huolimatta yli 40 prosenttia koki kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa hallituksen tekevän oikeanlaista politiikkaa. [6] Näin ollen kysymystä maamme suunnasta ei ole syytä tulkita pelkkänä arviona nykyisen hallituksen onnistumisesta, vaan laajempana tuntemuksena yhteiskunnan kehityksestä. Vasta tulevien Arvo- ja asennetutkimusten muodostamat aikasarjat kykenevät osoittamaan, miten suomalaiset lopulta arvioivat nykyisen hallituksen onnistumista.

Lähteet ja viitteet

[1] Berg-Andersson, B., Kaitila, V., Kangasharju, A., Lähdemäki, S. ja Puonti, P. (2024). Suhdanne syksy 2024 – Suhdanne kääntyi, mutta Suomi jäämässä euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, https://www.etla.fi/julkaisut/suhdanne/suhdanne-syksy-2024/
[2] Ks. esim. Real Clear Politics (2024). Direction of Country, https://www.realclearpolling.com/polls/state-of-the-union/direction-of-country
[3] Ipsos (2024). What worries the world – October 2024, https://www.ipsos.com/en/what-worries-world
[4] Metelinen, S. (2024). Ideologian paluu – Suomalainen politiikka on yhteistyökyvytöntä riitelyä, mutta ei enää yhdentekevää, EVA Analyysi 130, https://www.eva.fi/blog/2024/03/12/ideologian-paluu-suomalainen-politiikka-on-yhteistyokyvytonta-riitelya-mutta-ei-enaa-yhdentekevaa/
[5] Kujanpää, E. (2024). Jo puolet suomalaisista joutuu venyttämään penniä — paikallaan polkeva talous syö uskoa tulevaisuuteen, https://www.eva.fi/blog/2024/01/30/jo-puolet-suomalaisista-joutuu-venyttamaan-pennia-paikallaan-polkeva-talous-syo-uskoa-tulevaisuuteen/
[6] Metelinen (2024).