Luurankoja kaapissa – Suomalaiset jakavat yhteisen, mutta kapean käsityksen rasismista

Ladattavat tiedostot

Luurankoja kaapissa

Suomalaiset jakavat yhteisen, mutta kapean käsityksen rasismista

Lataa

Kuvioliite

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• Suomalaisista 40 prosenttia pitää rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta enemmistö (55 %) katsoo ongelman olevan pikemminkin vähäinen.
• Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää vähintään melko tärkeänä, ettei Suomessa sallita rasismia.
• Puolet (51 %) arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä yhtä moni (49 %) ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.
• Lähes kaikkien (90 %) mielestä henkilön syrjiminen tämän etnisen taustan takia on rasistista. 81 prosenttia pitää rasistisena halventavaa kielenkäyttöä etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.

Viimeisen reilun vuoden aikana Suomessa on keskusteltu paljon rasismista ja sen eri ilmentymistä suomalaisessa yhteiskunnassa.  EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990, viimeksi osana Arvo- ja asennetutkimusta syksyllä 2023.

Kesällä 2023 syntyi kohu perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran kirjoittamiksi epäillyistä kirjoituksista sekä elinkeinoministeriksi juuri nimetyn Vilhelm Junnilan (ps) viestinnässään käyttämistä kansallissosialismiin yhdistetyistä viittauksista ja esiintymisestä samassa tilaisuudessa, jossa äärioikeisto oli ollut mukana. Kohu laantui lopulta Junnilan erottua ministerin tehtävästään, ja hallituksen ilmoitettua irtisanoutuvansa rasismista sekä ryhtyvänsä toimiin rasismin torjumiseksi.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten käsityksiä rasismista syksyllä 2023, kun edeltäneen kesän rasismikohun laineet olivat tyyntyneet ja eduskunta oli käsitellyt hallituksen eduskunnalle antaman, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan tiedonannon. Sitä esitellessään pääministeri Petteri Orpo totesi, että rasismi on Suomessa edelleen ongelma, eikä sille tule antaa Suomessa tilaa.

Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset kertovat suomalaisten ottavan rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta suomalaiset eivät ole lainkaan yksimielisiä. 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana yhteiskunnassamme, mutta enemmistö (55 %) arvioi rasismin olevan vähäinen ongelma (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kuinka suuri ongelma rasismi kaiken kaikkiaan on suomalaisessa yhteiskunnassa nykyisin? ( %)

Mielipiteet Suomen rasismiongelman suuruudesta vaihtelevat hyvin voimakkaasti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Siinä missä laajat enemmistöt vasemmistoliiton (87 %), vihreiden (81 %) ja SDP:n (73 %) kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, samalla tavoin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten ja alle neljäsosa (23 %) kokoomuksen kannattajista.

Keskustan kannattajista rasismia suurena ongelmana pitää 37 prosenttia, RKP:n kannattajista 52 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.

Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää myös, että suomalaisten suuri enemmistö pitää tärkeänä, ettei rasismia sallita. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää vähintään melko tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia (Kuvio 2). Samalla kun rasismin torjumista pidetään tärkeänä, suomalaiset eivät keskimäärin arvioi maatamme erityisen rasistiseksi. Puolet (51 %) arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä yhtä moni (49 %) ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana (Kuvio 3).

Kuvio 2. Miten tärkeää itselle on, että Suomessa ei sallita rasismia? (asteikko 1-10, jossa 1 = ei lainkaan tärkeää, 10 = ehdottoman tärkeää, %)

Kuvio 3. Kuinka rasistinen maa Suomi on tällä hetkellä, asteikko 1-10, jossa 1 = ei lainkaan rasistinen, 10 = täysin rasistinen, %)

Suomalaisten yhteiset ja eriävät rasismikäsitykset

EVA kartoitti osana Arvo- ja asennetutkimusta myös sitä, mitä ilmiöitä, käyttäytymis- sekä toimintatapoja suomalaiset pitävät rasistisina ja missä asioissa näkemykset eriävät suomalaisten kesken (Kuvio 4).

Eri puolueiden äänestäjäryhmien voimakkaasti eriävät käsitykset Suomen rasistisuudesta kielivät ryhmien välisistä eroista siinä, mikä mielletään rasismiksi ja mikä ei. Arvoja asennetutkimuksessa suomalaisten käsitystä rasismista selvitettiin 17-osaisella kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he pitävät eri käyttäytymis- tai toimintatapoja rasistisina.

Kuvio 4. Missä määrin seuraavat käyttäytymis- tai toimintatavat ja ilmiöt ovat rasistisia?

Tuloksista käy ilmi, että suomalaisilla on varsin yhteneväiset näkemykset sen suhteen, että syrjiminen etnisen taustan takia (90 %), sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi (81 %), halventava kielenkäyttö etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä (81 %) sekä äärioikeistoon tai natsismiin viittaava huumori tai vitsailu (59 %) katsotaan rasistisiksi toimintatavoiksi, asenteiksi tai ilmiöiksi.

Sen sijaan muut kysellyt seikat, kuten esimerkiksi kansallismielisen puolueen äänestäminen (36 %), vähemmistöjä koskeva huumori ja viihde (35 %) sekä kriittinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen (32 %) koetaan rasistiseksi vain vähemmistön mielestä.