Tervetuloa Eurooppaan, Ukraina! – Enemmistö suomalaisista katsoo Ukrainan sopivan EU:hun, vaikka se maksaa paljon

Ladattavat tiedostot

Tervetuloa Eurooppaan, Ukraina!

Enemmistö suomalaisista katsoo Ukrainan sopivan EU:hun, vaikka se maksaa paljon

Lataa

Kuvioliite

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

• Suomalaisten enemmistö (55 %) arvioi Ukrainan sopivan tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi.
• Enemmistö toivottaa Ukrainan tervetulleeksi unioniin siitä huolimatta, että jäsenyyden vaikutuksesta mahdolliseen sotaan EU-maiden ja Venäjän välillä vallitsee suomalaisten keskuudessa suuri epävarmuus.
• Kuusi kymmenestä (59 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan EU-jäsenyys kasvattaa Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden maksuosuuksia huomattavasti. Yhtä moni (60 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan jäsenyys tuo EU:n työmarkkinoille uutta liikkuvaa työvoimaa.
• EU-jäsenyyttä hakevien maiden joukosta ainoastaan Ukrainan pyrkimyksille löytyy Suomessa enemmistön tuki.
• Suomalaiset toivottavat myös Islannin, Norjan, Sveitsin ja Ison-Britannian tervetulleeksi Euroopan unioniin.

Euroopan unionin laajeneminen on jälleen noussut unionin agendalle Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan keväällä 2022. EU asettui tukemaan Ukrainaa puolustussodassa Venäjää vastaan, ja Eurooppa-neuvosto myönsi Ukrainalle Euroopan unionin jäsenehdokasmaan aseman kesäkuussa 2022. Kaksi vuotta myöhemmin jäsenyysneuvottelut aloitettiin virallisesti. (Kuvio 1)

Kuvio 1.

Suomalaisten enemmistö on pysynyt myötämielisenä Ukrainan EU-jäsenyydelle sodan alkamisen jälkeen keväästä 2022. Nyt 55 prosenttia arvioi Ukrainan sopivan tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi. Vajaa viidesosa (18 %) ei katso Ukrainan sopivan EU:n jäseneksi. Suomalaisten tuki Ukrainan EU-jäsenyydelle ei ole juurikaan hyökkäyksen edetessä hälvennyt, mikä osoittaa, että solidaarisuus Ukrainan eloonjäämiskamppailua kohtaan on pysyvää laatua.

Myönteisimmin Ukrainan EU-jäsenyyteen suhtautuvat sekä kaikkein iäkkäimmät että nuorimmat ikäluokat (ks. Kuvioliite). Vastaavasti opiskelijat ja varsinkin eläkeläiset ovat muita ryhmiä valmiimpia ottamaan Ukrainan EU-jäseneksi. Työssäkäyvien hieman muita varauksellisempi into ottaa Ukraina EU-jäseneksi selittyy todennäköisesti sillä, että nämä ryhmät pohtivat myös jäsenyyden kustannuksia ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa lisärasitusta verotukseen.

Eri puolueiden kannattajaryhmistä myönteisimmin Ukrainan EU-jäsenyyteen suhtautuvat RKP:n (81 %), SDP:n (71 %), vihreiden (70 %), vasemmistoliiton (62 %), kokoomuksen (57 %) ja keskustan (53 %) kannattajat. Epäileväisempiä ovat perussuomalaisten (44 %) sekä kristillisdemokraattien (30 %) kannattajat, joskin näissäkin ryhmissä Ukrainan EU-jäsenyyden kannattajia on enemmän kuin vastustajia (Ks. Kuvioliite).

Jäsenmaksuihin nousupainetta

Vaikka suomalaisten enemmistö katsookin Ukrainan sopivan tulevaisuudessa EU:n jäsenmaaksi, suhtautuvat suomalaiset moniin Ukrainan EU-jäsenyyden seurauksiin epävarmuudella. Osana kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimusta kartoitettiin laajemmin, miten suomalaiset arvioivat Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutuksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan 16 erilaisen seurauksen todennäköisyyttä, mikäli Ukraina liittyisi EU:hun (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Kuusi kymmenestä (59 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan EU-jäsenyys kasvattaa Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden maksuosuuksia huomattavasti. Yhtä moni (60 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan jäsenyys tuo EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen, uutta liikkuvaa työvoimaa.

62 prosenttia suomalaisista arvioi, että Ukrainan EU-jäsenyys johtaisi todennäköisesti Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta. Vain kahdeksan prosenttia pitää tällaista seurausta epätodennäköisenä ja kolme kymmenestä (30 %) pitää asian arvioimista vaikeana.

Pohjoismaat ja Britannia, tervetuloa!

Osana Euroopan unionin laajentumista koskevaa Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuutta EVA selvitti, että miten suomalaiset suhtautuvat toistaiseksi EU:n ulkopuolelle jääneiden Euroopassa sijaitsevien valtioiden jäsenyyteen unionissa. Suomalaisten vastauksista käy ilmi kolme selkeää maajoukkoa: avosylin mukaan otettavat, epäilyksiä herättävät sekä vastustusta herättävät maat. Näiden ohella Ukraina koetaan erityistapaukseksi, jonka jäsenyyteen suhtaudutaan pääosin myönteisesti (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Avosylin suomalaiset ottaisivat unionin jäseniksi Norjan (92 %), Islannin (89 %), Sveitsin (87 %) sekä unionista virallisesti tammikuussa 2020 lähteneen Ison-Britannian (76 %). EU-jäsenyyttä hakevien maiden joukosta ainoastaan Ukrainan pyrkimyksille löytyy Suomesta merkittävää tukea.

Vähiten intoa suomalaisilla on toivottaa tervetulleeksi unioniin Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää. Venäjän jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia ei ole käytännössä lainkaan (2 %) ja kielteisesti ajatukseen suhtautuu 90 prosenttia. Valko-Venäjän luvut eivät ole juuri parempia. Neljä prosenttia suhtautuu Valko-Venäjän EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 81 prosenttia ottaa kielteisen kannan.