Viimeinen taisto – Poliittiset lakot söivät lakko-oikeuden arvostusta
Syksyllä 2023 alkanut protestien sarja hallituksen työelämäuudistuksia vastaan on vaikuttanut voimakkaasti suomalaisten lakko-oikeutta koskeviin asenteisiin. Pontimena protesteille ovat olleet Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset, joita ammattiliitot ovat pitäneet kohtuuttomina.
Kuvio 1.
Vajaa puolet (48 %) arvioi, että suomalaisilla työpaikoilla lakkoillaan tarpeettoman paljon. Käsityksen lakkoilun liiallisuudesta ja haitoista kiistää 43 prosenttia. (Kuvio 1) Lakkoilun määrää vahingollisena pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti (17 %-yks.) viime vuoden keväästä.
Suomalaisista 42 prosenttia katsoo ammattiliittojen lakkoilevan vastuullisesti ja harkitsevasti. Suurempi osa eli vajaa puolet (48 %) on toista mieltä eli arvioi ammattiliittojen lakkoilun ennemmin vastuuttomaksi ja harkitsemattomaksi. (Kuvio 2)
Kuvio 2.
Arvo- ja asennetutkimuksen kyselyn tulos kätkee taakseen jyrkkiä mielipide-eroja erityisesti eri puolueiden kannattajaryhmien välillä. Muutoksen taustalla on etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien torjuvien lakkoasenteiden jyrkentyminen. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien asenteet ovat puolestaan muuttuneet aiempaakin hyväksyvämmiksi lakkoilulle. (Kuvio 3)
Kuvio 3.
Suhtautuminen lakkoiluun ja lakko-oikeuteen on sukeltanut hyvin kielteiseksi hallituksen pääpuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajien parissa. Vastaavasti opposition vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa lakkoasenteet ovat muuttuneet aiemmalta hyvin myönteiseltä tasolta vieläkin hyväksyvämmiksi.
EVAn kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista pitää poliittisia lakkoja oikeutettuina, koska hallitus on astunut työmarkkinajärjestöjen tontille, mutta yhtä moni (45 %) pitää niitä ”hyödyttömänä teatterina, jota näytellään ammattiyhdistysjohtajien arvovallan suojelemiseksi”.
Lakkoasenteet ovat polarisoituneet kevään protestien myötä. Tulosten valossa ammattiyhdistysliikkeen ja Petteri Orpon hallituksen väliselle konfliktille ei ole näköpiirissä sellaista loppuratkaisua, johon suomalaisten enemmistö olisi tyytyväisiä.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.