Näin yritysten ja omistamisen verotuksesta tehdään kilpailukykyistä Verotuksen kolmiloikka on kokonaisuudistus, jolla yrittämisen ja omistamisen verotus tehdään kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, kirjoittaa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela. Kuva: Borenius Asianajotoimisto
Analyysit

Näin yritysten ja omistamisen verotuksesta tehdään kilpailukykyistä

Yritysverotuksen taso vaikuttaa yritystoiminnan ja investoimisen houkuttelevuuteen. Yritysverotuksen tasolla on myös merkitystä kansainvälisten yritysten avaintoimintojen sijoittumisen kannalta. Suomen yhteisöverokanta ei ole enää niin kilpailukykyinen kuin muutama vuosi sitten. Yrittämisen ja omistamisen verotuksen uudistaminen edellyttää kolmiloikkaa, jossa yhteisöverokantaa alennetaan, osinkoverotus tehdään neutraaliksi ja pääomatuloverotuksen progressiosta luovutaan, kirjoittaa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela.

Suomessa on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat talouskasvua
ja työllisyyttä. Niitä tarvitaan julkisten menojen rahoituksen takaamiseksi, mutta viime kädessä ihmisten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yksi osa työhön ja investointeihin kannustavia rakenteellisia uudistuksia ovat verotuksen uudistukset. Tämän lisäksi kilpailukykyinen toimintaympäristö koostuu lukuisista tekijöistä, kuten toimivasta infrastruktuurista, osaavan työvoiman saatavuudesta, joustavista työmarkkinoista, kohtuullisesta kustannustasosta sekä julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen toimivuudesta.

Suhteessa muihin edellä mainittujen tekijöihin, verojärjestelmän kilpailukyvyn parantaminen on mahdollista toteuttaa nopeasti, koska se on lähes täysin kansallisen lainsäätäjän käsissä.

Nopea toteutus  toimii myös elvytystoimena koronakriisistä toipumiseksi. Kun yritystoiminta kasvaa, yritykset, työntekijät ja yritysten omistajat kerryttävät veroja ja veronluotoisia maksuja monissa eri muodoissa, kuten ansiotuloveroina, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuina, yhteisöveroina, pääomatuloveroina, arvonlisäveroina sekä erilaisina ympäristö- ja kulutusveroina.

Ehdotamme yritysten ja pääomatulojen verotukseen kokonaisuudistusta, jossa yhteisöverokanta lasketaan 15 prosenttiin, pääomatuloverokanta asetetaan 30 prosenttiin ja osinkojen verotus uudistetaan siten, että osingosta maksettava kokonaisvero asettuu samalle tasolle pääomatuloverokannan kanssa eli 30 prosenttiin.

Verojärjestelmän kilpailukyvyn parantaminen on mahdollista toteuttaa nopeasti, koska se on lähes täysin kansallisen lainsäätäjän käsissä.

Finanssikriisin jälkeisestä ajanjaksosta käytetään nimitystä menetetty vuosikymmen. Tilastojen valossa nimitys ei ole liioittelua. Suomen bruttokansantuote saavutti vasta vuonna 2019 finanssikriisiä edeltäneen vuoden 2008 tason, joka oli 43 618 euroa asukasta kohti. Vuonna 2019 luku oli 43 563 euroa. Bruttokansantuotteella mitattuna Suomi on jäänyt jälkeen kaikista muista Pohjoismaista. Myös työllisyysaste on Suomessa pysynyt sitkeästi muita Pohjoismaita heikommalla tasolla.

Meidän pitää kyetä estämään toinen peräkkäinen menetetty vuosikymmen. Se ei onnistu ilman kilpailukykyä parantavia uudistuksia.

Koronakriisin vuoksi Suomen kansantalous supistuu tuntuvasti vuonna 2020, ja julkinen talous on kääntynyt voimakkaasti alijäämäiseksi. Valtio voi tiettyyn rajaan asti rahoittaa julkisia menoja velalla, mutta se ei voi yksin luoda kestävää kasvua, sillä talouskasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä. Hyvinvoinnin rahoituspohja voidaan turvata vain talouden elpymisen, kasvun ja korkean työllisyyden kautta.

Verotuksen kolme loikkaa

Yritysverotus
Yhteisöverokanta alennetaan 15 prosenttiin.

Osinkoverotus
Luovutaan pörssiosinkojen ja muiden osinkojen erilaisesta verokohtelusta ja siirrytään yhdenmukaiseen ja neutraaliin osinkoveromalliin. Listaamattoman yhtiön osingon verokohtelua ei kytketä enää yhtiön varallisuusasemaan. Osingonsaajalle osinko on tässä mallissa aina pääomatuloverotuksen piirissä, eli ansiotulo-osingoista luovutaan. Neutraalissa osinkoveromallissa osingon kokonaisveroaste on sama kuin pääomatulon veroaste eli 30 prosenttia. Yhteisöverokanta alennetaan ehdotuksen mukaisesti 15 prosenttiin, jonka lisäksi osingosta maksetaan 17,7 prosentin osinkovero kaikilla tulotasoilla (ks. Taulukko 5 Analyysin sivulla 13).

Pääomatulojen verotus
Pääomatuloverotuksessa poistetaan korkeampi pääomatuloverokanta (34 %) ja sovelletaan yhdenmukaisesti 30 prosentin verokantaa kaikkiin pääomatuloihin. Pääomatulojen verokantaa pitää pyrkiä alentamaan lähivuosina 30 prosentista kansainvälisesti kilpailukykyisemmälle tasolle.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Verotuksen kolmiloikka

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Verotuksen kolmiloikka -EVA Analyysi

Verotuksen kolmiloikka -EVA Analyysi

Näin yritysten ja omistamisen verotuksesta tehdään kilpailukykyistä. EVA Analyysin Verotuksen kolmiloikka on kirjoittanut asianajaja, OTT Janne Juusela. Julkaisun numero on korjattu 19.11.2020.

eva-analyysi-no-87.pdf, 266 kt

Lataa