Tutkija Jussi Lintunen: Keskeistä on päästöjen hinnoittelu Päästöjen hinnoittelu voidaan luoda päästöveron tai päästökaupan avulla. Vaikka toteutustapojen yksityiskohdissa on eroja, keskeistä on päästöjen hinnoittelu, kirjoittaa tutkija Jussi Lintunen. Kuva: Shutterstock / Overearth
Raportit

Tutkija Jussi Lintunen: Keskeistä on päästöjen hinnoittelu

Nykykäsityksen mukaan ihmisen toiminta on aiheuttanut noin yhden celciusasteen lämpötilan nousun esiteollisesta ajasta. Lämpötilan nousun jatkumisen on arvioitu aiheuttavan monia haitallisia muutoksia: äärimmäisiä sääilmiöitä (kuumuus, sateet ja kuivuus), merenpinnan nousua ja merien happamoitumista. Kahden asteen lämpötilan nousu aiheuttaisi terveyteen, elinkeinoihin, vesihuoltoon ja talouskasvuun liittyviä riskejä, mutta vaarantaisi myös luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä maalla että merissä, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitokset tutkija Jussi Lintunen. Lintusen kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.

Lämpenemistä aiheuttavat ilmakehässä oleva hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joiden kohonneet pitoisuudet voimistavat maapallon luonnollista kasvihuoneilmiötä. Lisäksi ilmastoon vaikuttavat muun muassa aerosolit sekä maankäytön muutosten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttama maapallon heijastuskyvyn heikkeneminen.

Keskeinen kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. On arvioitu, että hetkellisen hiilidioksidipulssin päästäminen ilmakehään aiheuttaa hyvin pitkäkestoisen hiilidioksidipitoisuuden häiriön. Sen suuruus on noin viidennes alkuperäisen pulssin suuruudesta vielä tuhannen vuoden päästä. Vaikka hiilidioksidipäästöt saataisiin siis välittömästi lopetettua, ilmakehän ylimääräinen hiili ei poistuisi – eikä lämmittävä vaikutus lakkaisi – vielä pitkään aikaan. Hiiltä voidaan kuitenkin poistaa ilmakehästä esimerkiksi biomassaan sitomalla.

Kattava ja yhtenäinen päästöjen hinnoittelu ohjaisi päätöksentekijöitä etsimään kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä ja loisi hintasignaalin myötä oikean suuruiset kannustimet energiansäästötoimiin.

Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa, koska polttoprosessit vapauttavat polttoaineisiin sitoutunutta hiiltä kaasumaiseen muotoon. Siten hiilidioksidipäästöt aiheutuvat erityisesti energiantuotannosta energiateollisuudessa (sähkö ja lämpö), liikenteessä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2018 energiantuotannon osuus hiilidioksidiekvivalenteista päästöistä oli 75 prosenttia. Muita kasvihuonekaasujen lähteitä ovat maatalous ja teolliset prosessit. Maankäyttösektori on Suomessa hiilinielu, eli se poistaa hiiltä ilmakehästä. Tämä johtuu erityisesti metsän kasvun hiiltä sitovasta vaikutuksesta. Nykyisellään päästöt ylittävät maankäyttösektorin vuotuisen hiilensidonnan, joten Suomen
nettopäästöt ovat positiiviset.

Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama lämpeneminen on ihmisten toiminnan ulkoisvaikutus. Pääsääntöisesti talouden toimijat eivät tätä ulkoisvaikutusta – ainakaan täysimääräisesti – huomioi. Sitä varten tarvitaan ilmastopolitiikkaa. Keskeinen toimenpide on kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu, joka pakottaa päästöjä aiheuttavat toimijat huomioimaan ulkoisvaikutuksen yhteiskunnalliset kustannukset päätöksenteossaan.

Kattava ja yhtenäinen päästöjen hinnoittelu ohjaisi päätöksentekijöitä etsimään kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä ja loisi hintasignaalin myötä oikean suuruiset kannustimet energiansäästötoimiin. Päästöhinnoittelua vastaavasti hiilinielujen hiilensidonta voidaan nähdä negatiivisina päästöinä, joten ilmastopolitiikan tulisi kannustaa siihen negatiivisella päästömaksulla eli vastaavansuuruisella tuella.

Päästöjen hinnoittelu voidaan luoda päästöveron tai päästökaupan avulla. Vaikka toteutustapojen yksityiskohdissa on eroja, keskeistä on päästöjen hinnoittelu. Päästöhinnoittelun lisäksi on perusteltua tukea myös teknistä kehitystä siltä osin, kuin se madaltaa päästövähennyskustannuksia ja tekninen kehitys ”läikkyy” yhteiskuntaan laajemmin. Tuet voivat olla tarpeen myös uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotossa, mikä mahdollistaa ratkaisujen käytön tehostamisen ja lisäksi näin syntyvät markkinat kannustavat kehittämään näitä ratkaisuja edelleen. Esimerkiksi aurinkoenergian kustannukset ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina.

Talous on hiilineutraali, kun sen hiilinielut riittävät kattamaan päästöt.

Päästömaksun ja muiden tukien tasot riippuvat ilmastopolitiikan kunnianhimosta. EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2050 ja Suomi vuonna 2035. Talous on hiilineutraali, kun sen hiilinielut riittävät kattamaan päästöt. Suomen tavoite on erityisen kunnianhimoinen ja vaatii merkittäviä päästövähennystoimia nopeasti. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi tarkoittaa korkeita päästöhintoja, mikä voi johtaa kohonneisiin elinkustannuksiin. Tällaisen politiikan toteuttaminen vaatinee tuekseen esimerkiksi tulonjakotoimia, jotka kompensoivat kohonneita kustannuksia ja siten lisäävät politiikan sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Jussi Lintusen ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.

Lue EVA Raportti tästä

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

eva-raportti-lastuna-lainehilla.pdf, 22 Mt

Lataa