Analyytikko Sinikukka Saari: Kun maailma heräsi hybridiuhkien todellisuuteen Hybridivaikuttaminen voi olla yhtä lailla valtioon kohdistuvaa painostamista kuin lempeää etujen tarjoamista kansalaisille tai yrityksille, kirjoittaa Sinikukka Saari. Kuva: Shutterstock / ArtMari
Raportit

Analyytikko Sinikukka Saari: Kun maailma heräsi hybridiuhkien todellisuuteen

Useat maat näkevät kansainvälisen politiikan jatkuvana kamppailuna, jossa kaikki keinot ovat sallittuja kansallisten etujen puolustamiseksi. Vihamielinen ja peitelty toiminta pyritään pitämään vastapuolen reagointikynnyksen alapuolella niin pitkään kuin mahdollista. Hybridivaikuttamisen kenttiin kuuluvat niin talous, infrastruktuuri, tietoverkot, sotilastoimet, tiedustelu, tiedonvälitys kuin yhteiskunnallinen toiminta, kirjoittaa  EU:n turvallisuuden tutkimuksen instituutin (EU Institute for Security Studies) Senior Associate Analyst Sinikukka Saari. Saaren kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.

”Viron turvallisuuspoliisin mukaan levottomuuksia edeltäneiden viikkojen aikana Venäjän suurlähetystön lähetystöneuvos Sergei Overtshenko tapasi Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa useita kertoja Dmitri Linterin, joka toimi ’Yöpartion’ – mellakoinnista syytetyn ryhmän – johtajana”.
– ICDS (2007) Russia’s Involvement in the Tallinn Disturbances.

”Viimeisen kolmen vuoden aikana China Energy Fund Committee [CEFC] on tehnyt hankintoja Tšekissä – – Nämä ’sijoitukset’ ovat toimineet porttina korkeimman poliittisen eliitin piiriin. Tšekin presidentti nimitti CEFC:n johtajan Ye Jianmingin viralliseksi neuvonantajakseen.”
– Raska, M. (2015). Hybrid Warfare with Chinese Characteristics, RSIS.

”Turkki käynnisti hybridioperaation, jossa kohti Kreikan rajaa lähti tuhansia ihmisiä. He lähtivät rajalle selvästi paitsi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kehotuksen vuoksi myös jollain tavalla avustettuina.”
– Ulkoministeri Pekka Haavisto Helsingin Sanomissa 14.3.2020.

Edellä on kolme esimerkkiä sanomalehtien ja raporttien sivuilta erilaisista hybridioperaatioista viimeisten 13 vuoden ajalta. Yhteistä näille esimerkeille on, että sijaistoimijoilla on ollut epävirallinen kytkös toimintaa koordinoineeseen valtioon, ja että operaatiot ovat hyödyntäneet kohdemaiden heikkouksia – etnisiä ristiriitoja, korruptiota, maahanmuuttoon liittyviä jännitteitä. Tarkoitus on ollut horjuttaa kohdemaiden yhteiskunnallista vakautta ja muokata poliittista ilmapiiriä ja valintoja Venäjän, Kiinan tai Turkin etujen mukaiseksi.

Useat maat näkevät kansainvälisen politiikan jatkuvana kamppailuna, jossa kaikki keinot ovat sallittuja kansallisten etujen puolustamiseksi. Vihamielinen ja peitelty toiminta pyritään pitämään vastapuolen reagointikynnyksen alapuolella niin pitkään kuin mahdollista.

Hybridivaikuttaminen voi olla yhtä lailla valtioon kohdistuvaa painostamista kuin lempeää etujen tarjoamista kansalaisille tai yrityksille.

Hybridivaikuttamisen kenttiin kuuluvat niin talous, infrastruktuuri, tietoverkot, sotilastoimet, tiedustelu, tiedonvälitys kuin yhteiskunnallinen toiminta. Hybriditoiminnan työkalut muuttuvat jatkuvasti tarpeiden, uusien esteiden ja avautuvien mahdollisuuksien mukaisesti: esimerkiksi informaatiovaikuttamisessa Venäjällä sijanneesta ’trollitehtaasta’ siirryttiin botteihin, ja kun palveluntarjoajat rajoittivat niiden käyttöä, on kohdemaasta yritetty saada tai vuokrata sosiaalisen median tilejä. Hybridivaikuttaminen voi olla yhtä lailla valtioon kohdistuvaa painostamista kuin lempeää etujen tarjoamista kansalaisille tai yrityksille. Onnistunut hybridioperaatio on sellainen, jota vastapuoli ei havaitse laisinkaan.

Useimmiten hybridikeinoihin turvautuvat autoritaariset maat, sillä laittomien keinojen käyttö onnistuu helpommin ilman demokraattista valvontaa. Toisaalta, demokraattiset yhteiskunnat ja avoimet taloudet ovat protektionistisempia maita alttiimpia peitellylle poliittiselle ja taloudelliselle vaikuttamiselle. Toimintaa, jota nykyisin kutsutaan hybridivaikuttamiseksi, on tapahtunut maailman sivu, mutta sen käyttö on yleistynyt globaalin keskinäisriippuvuuden kasvun ja teknologisen kehityksen myötä: esimerkiksi vaaleihin liittyvä manipulaatio onnistuu nykyisin ylittämättä edes valtionrajoja, ja myös vaikkapa energianjakelua ja viranomaisviestintää voidaan häiritä tietoverkkojen kautta.

Vaikka hybridiuhkien yleistymisestä on puhuttu turvallisuustutkimuksen kentällä ainakin 2000-luvun puolivälistä saakka, vasta Krimin valtaus sai länsimaat ja läntiset järjestöt heräämään laajemmin tähän ilmiöön ja tehostamaan varautumistaan hybridiuhkiin. Pitkään myös uskottiin, että hybridiuhat olivat lähinnä entisten neuvostotasavaltojen ongelma. Viimeistään Venäjän sotkeutuminen Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleihin, ja Sergei Skripalin murhayritys Salisburyssa vuonna 2018 osoittivat tämän oletuksen vääräksi.

Suomen vahvuuksia hybridiuhkien torjunnassa ovat varautumisen yhteistoimintamalli ja kansalaisten vahva luottamus viranomaisiin.

Hybridioperaatioihin kiinteästi kuuluva peittely sekä päämäärien ja vastuusuhteiden epävarmuus hidastavat ja vaikeuttavat niiden tunnistamista ja torjuntaa. Yksi keskeisistä haasteista on satunnaisilta vaikuttavien tapahtumien yhdistäminen kokonaisuudeksi.

Hybridiuhkien torjunnassa tarvitaan usein monen erilaisen toimijan – esimerkiksi yksityisen sektorin tai paikallishallinnon – yhteistyötä. Uudessa turvallisuusympäristössä hybridiuhista tiedottaminen mahdollisimman avoimesti on tärkeää, jotta eri toimijoiden tilannekuva olisi jaettu ja yhteinen. Suomen vahvuuksia hybridiuhkien torjunnassa ovat varautumisen yhteistoimintamalli ja kansalaisten vahva luottamus viranomaisiin.

Sinikukka Saaren ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.

Lue EVA Raportti tästä

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

eva-raportti-lastuna-lainehilla.pdf, 22 Mt

Lataa