Tutkija Teemu Tammikko: EU:n vapaa liikkuvus uhattuna Perustelut vapaan liikkumisen pysäyttämiselle EU:ssa pandemian aikana olivat kirjavia, eivätkä välttämättä edes Schengenin sopimuksen mukaisia, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko. Kuva: Shutterstock / DesignRage
Raportit

Tutkija Teemu Tammikko: EU:n vapaa liikkuvus uhattuna

Koronaviruspandemia sulki tilapäisesti Euroopan unionin sisä- ja ulkorajat – ainakin mitä tulee ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Samalla puututtiin yhteen EU:n kulmakivistä, jonka päälle poliittista ja taloudellista järjestelmää on rakennettu. Menettely oli perusteltua lähinnä hallinnollisesti, sillä viruksen tarttuvuus ei riipu valtioiden rajoista tai ihmisten kansalaisuuksista, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Tammikon kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.

Perustelut liikkumisen pysäyttämiselle olivat kirjavia, eivätkä välttämättä edes Schengenin sopimuksen mukaisia. Pandemiaan liittynyt nopea ja poikkeuksellinen toimi oli esimerkki siitä, että sopimus kestää sääntöjen venyttämisen, kunhan poliittista tahtoa löytyy.

Uusi mandaatti puolestaan mahdollistaa ulkorajavalvontaan, siirtolaisuuteen, terrorismiin ja rajat ylittävään rikollisuuteen puuttumisen missä päin maailmaa hyvänsä.

Vapaa liikkuvuus oli jo 2010-luvulla poikkeuksellisen suurten sisäisten ja ulkoisten paineiden kohteena. Schengenin sopimusta koettelivat Syyrian ja Irakin konfliktialueille ja sieltä takaisin pyrkivät eurooppalaiset vierastaistelijat, vuoden 2015 pakolaiskriisiin liittyneet ulkorajaongelmat ja hallitsematon liike sisärajojen yli sekä kansallisten rajojen palauttamista vaativat oikeistopopulistiset liikkeet.

Suuret paineet toivat nopeasti suuren muutoksen. EU onnistui päättämään vuosina 2016–2017 raja- ja merivartiovirasto Frontexin mandaatin muuttamisesta ja kapasiteetin kasvattamisesta. Vuoteen 2027 mennessä Frontexilla on määrä olla jopa 10 000 lainvalvontaviranomaisen vahvuinen henkilöstö sekä oma kalusto laivoineen ja lentokoneineen. Se on yli kymmenkertainen suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen. Uusi mandaatti puolestaan mahdollistaa ulkorajavalvontaan, siirtolaisuuteen, terrorismiin ja rajat ylittävään rikollisuuteen puuttumisen missä päin maailmaa hyvänsä, ei pelkästään unionin sisällä tai ulkorajoilla.

Eurooppa on Frontexin muodonmuutoksen myötä aikaisempaa huomattavasti paremmin varautunut ulkoisten uhkien torjuntaan. Sitä tarvitaan, sillä lähialueiden sodat ja konfliktit työntävät pakolaisia jatkossakin vakaaseen ja turvalliseen Eurooppaan, ja ilmastonmuutos saa ihmisiä tavoittelemaan elinkeinoa paremmilta alueilta myös tulevaisuudessa. Yhteisiin haasteisiin on helpointa ja tehokkainta vastata yhteisin menetelmin.

Visiot pakolaisten tehokkaasta käsittelystä Euroopan ulkopuolisissa hotspoteissa ovat tyssänneet poliittiseen mahdottomuuteen.

Ollakseen kestävällä pohjalla Frontex-reformi kuitenkin tarvitsee tuekseen sisäisesti yhtenäisen Euroopan. Siinä missä ulkorajaturvallisuudesta on ollut helppo päästä yksimielisyyteen, yhteistä linjaa maahanmuuttoon liittyvästä taakanjaosta, eli turvapaikanhakijoiden tasapuolisesta jakamisesta jäsenmaiden kesken, ei ole löytynyt. Visiot pakolaisten tehokkaasta käsittelystä Euroopan ulkopuolisissa hotspoteissa ovat tyssänneet poliittiseen mahdottomuuteen, sillä unionin naapurimaat eivät halua toimia EU:n lajittelukeskuksena.

Myös vuoden 2015 pakolaiskriisin tukahduttanut sopimus Turkin kanssa on ollut toistuvasti koetuksella, sillä Turkin oma maahanmuuttovastaisuus on ollut voimakkaassa kasvussa, ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut irtisanoutua sopimuksesta. Koska Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton laillisia kanavia ei ole myöskään onnistuttu merkittävästi lisäämään, hallitsematon maahanmuutto kohdistuu lähinnä muutamaan EU:n ulkorajavaltioon Etelä-Euroopassa. Voimassa olevien sopimusten mukaisesti niiden tulee kantaa vastuu koko EU:hun kohdistuvasta turvapaikanhausta, eli niistä on tullut käytännössä muun Euroopan puskurivyöhykettä.

Koronapandemiaan reagoiminen osoitti Schengenin joustavan tarvittaessa. Yhdistettynä erimielisiin jäsenmaihin, on jokseenkin varmaa, että Schengenin sopimusta mukautetaan myös virallisesti joustavammaksi. Tilapäiset rajojen sulkutoimet ja liikkumisen rajoitukset yleistyvät siis jatkossa. Toimiva rajaturvallisuus kuitenkin edellyttää myös kykyä vastata sisäisiin kriiseihin, oli sitten kyse pankkikriiseistä, terroristeista tai pandemioista. Vapaan liikkuvuuden pahin uhka onkin jäsenvaltioiden käpertyminen aikaisempaa enemmän sisäänpäin, jolloin yhteinen tavoite rajattomasta Euroopasta katoaa.

Teemu Tammikon ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.

Lue EVA raportti tästä

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

eva-raportti-lastuna-lainehilla.pdf, 22 Mt

Lataa