Oikeus rakastaa ketä haluaa on markkinatalouden ytimessä
Blogi,

Oikeus rakastaa ketä haluaa on markkinatalouden ytimessä

Valtava positiivinen muutos on mahdollista. Sen osoittaa yhteiskunnassa tapahtunut harppaus kohti yhdenvertaisuutta, muistuttaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas Pride-viikolla.

”Kunpa olisit mieluummin narkkari tai kuollut, mutta et lesbo.”

Ystäväni äiti oli löytänyt tyttärensä päiväkirjat ja järkyttynyt lukemastaan. Välit eivät koskaan palautuneet ennalleen, jotain meni peruuttamattomasti rikki.

Tämä oli 1990-luvun alussa, edellisellä vuosituhannella. Samoihin aikoihin toinen nuori opiskelija, poika, tuli julkisesti ulos kaapista paikallislehden koko sivun artikkelissa. Paikallislehti ilmestyi satojen kilometrien päästä pojan kotipaikkakunnalta. Uutinen pojan homoudesta meni silti perille.

Tänään on vaikea ymmärtää, miten valtavan riskin nuori ihminen otti vielä parikymmentä vuotta sitten, jos hän uskaltautui julkisesti olemaan, mitä on. Pride-viikon keskellä tämä kannattaa muistaa: muutos parempaan, paljon parempaan on mahdollista.

Muutos parempaan, paljon parempaan on mahdollista.

Millaisia riskejä heteronormista poikenneet nuoret ihmiset sitten ottivat?

Fyysisen väkivallan riski oli jatkuvasti läsnä. Perhesuhteet kärsivät tai katkesivat. Stigma istui niin tiukassa, että paikkakunnan vaihto oli monelle lähes ainoa vaihtoehto. Suomessa ei 1990-luvulla ollut kuin yksi tarpeeksi suuri kaupunki, jossa seksuaalivähemmistöä edustavalla ihmisellä oli tilaa hengittää. Rajat tulivat nopeasti vastaan Helsingissäkin.

Työpaikalla ei ollut kuin yksi vaihtoehto: älä kerro, naamioidu. Työskentelin toimittajana Talouselämä-lehdessä vuosituhannen alussa. Henkilöhaastattelua tehdessä oli tapana kysyä perheestä. Välttelykin oli jo vastaus.

Pari kertaa yritimme tehdä juttua, millaista on olla seksuaalivähemmistön edustajana työpaikalla. Haastateltavien löytäminen, etenkään johtajien joukosta, oli lähes mahdotonta.

Pikakelaus vuoteen 2018: Helsingin Pride-kulkueessa oli 100 000 ihmistä. Yhteistyökumppaneiden joukossa oli liuta yhtiöitä, isoja ja pieniä. Esimerkiksi Posti, Microsoft, Alma Media, Helsingin Sanomat, Stockmann, Accenture ja Kone.

Reilussa kymmenessä vuodessa asenneilmasto oli yhteiskunnassa muuttunut niin, että seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon puolesta kulkevassa ihmisjoukossa oli työkavereidensa kanssa globaalin konsulttiyhtiön johtaja, sateenkaaren väreissä oleva lei kaulassaan.

Nyt pääministeri Sanna Marin (sd.) on tapahtuman suojelija.

Tämä on se muutos, joka näytti mahdottomalta vielä 15 vuotta sitten.

Tasa-arvo toteutuu parhaiten maissa, joissa on toimiva demokratia ja toimiva markkinatalous. Miten markkinat tähän liittyvät?

Avoin yhteiskunta, demokratia, ihmisoikeudet ja markkinatalous kuuluvat kaikki samaan pakettiin.

Markkinatalouden ytimessä on kilpailu, sekä yritysten että ihmisten välillä. Kovassa kilpailussa yritys tarvitsee kaikki parhaat kyvyt. Silloin ei ole varaa sivuuttaa ihmisiä, joiden ihonväri, uskonto tai parisuhde on erilainen kuin itsellä. Syrjiminen ei yksinkertaisesti kannata, kun tavoitteena on palkata parhaat osaajat tai vakuuttaa erilaisetkin asiakkaat.

Avoin yhteiskunta, demokratia, ihmisoikeudet ja markkinatalous kuuluvat kaikki samaan pakettiin. Suljetussa, autoritäärisessä yhteiskunnassa yksilön aseman määrää hänen taustansa ja suhteensa eliittiin. Avoimessa yhteiskunnassa yksilön tausta ei määrää hänen tulevaisuuttaan. Se merkitsee, mitä ihminen osaa ja mitä hän haluaa tehdä.

Yrityksellä ei ole varaa olla toimimatta avoimessa yhteiskunnassa yleisesti jaettujen yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Kuluttaja on tässä suhteessa armoton.

Meillä kaikilla on jakamaton oikeus olla ihmisinä, mitä olemme. Rakkaus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille.