Työelämän laadun paradoksi 59 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväinen työhönsä nykyisen työnantajansa palveluksessa. Tyytymättömiksi ilmoittautuu vain reilu kymmenesosa (12 %,). Kuva: Shutterstock / Fahkamram

Työelämän laadun paradoksi

Työelämän laatu on kysymys, josta mielipidekyselyissä saadaan usein ristiriitaisia tuloksia. Laadusta saatu kuva on ilmeisen herkkä kyselyssä käytetylle kysymysmuodolle. Esimerkiksi kiireestä ja työelämän kuormittavuudesta piirtyy helposti hälyttävä kuva, kun siitä kysytään yleisellä tasolla. Kun kysymys koskee vastaajan itsensä kokemuksia, tyytyväisyys omaan työhön on usein yhtä laajaa kuin huolikin.

Ilmiö on tuttu muun muassa onnellisuutta koskevista kyselytutkimuksista. Näissä on havaittu, että yksilöiden omaa tilannettaan koskevat arviot ovat useimmiten myönteisempiä kuin käsitykset siitä, miten asioiden nähdään olevan yleisesti tai muiden kohdalla. Omalla kohdalla arviot ovat siis helposti optimistisesti latautuneita. Yleisen kokemuksen kohdalla saattaa taas painottua pessimismi ja kriittisyys.

Sama on havaittu myös EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa – tälläkin kertaa. Jopa kolme neljästä (74 %) ajattelee, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Toista mieltä on vain yksi kymmenestä (11 %). Tämänkertaisessa mittauksessa vastausten aikasarjassa näkyvä työelämäahdistuksen lievenemisen trendi pysähtyy.

Valtaosa pitää työelämää yleisesti ottaen aivan liian paineisena, mutta on samalla omalla kohdallaan työhönsä tyytyväinen.

Käsitys työelämän liiallisesta kuormittavuudesta jaetaan laajalti kaikissa väestöryhmissä. Merkittävimmät asenne-erot nähdään miesten (66 % yhtyy väittämään) ja naisten (83 %) välillä sekä puolueiden kannattajaryhmien kesken siten, että RKP:tä (49 %), kokoomusta (58 %), perussuomalaisia (67 %) ja keskustaa (69 %) äänestävät näkevät työelämän muita vähemmän kielteisessä valossa.

Samaan aikaan kuitenkin kuusi kymmenestä (59 %) ilmoittaa olevansa tyytyväinen työhönsä nykyisen työnantajansa palveluksessa. Tyytymättömiksi ilmoittautuu vain reilu kymmenesosa (12 %,). Vaikka tyytyväisyyttään liputtavien osuus onkin hieman laskenut aiemmasta, kyse näyttäisi olevan pikemmin työhön osallistumisen kuin työtyytyväisyyden laskusta: työssä olevista (joita kysymys varsinaisesti koskee) yli seitsemän kymmenestä (72 %) ilmoittaa olevansa tyytyväinen ja 13 prosenttia tyytymätön omaan työhönsä.

Työelämän laadunmittauksen paradoksi näyttää siis toistuvan jälleen kerran: valtaosa pitää työelämää yleisesti ottaen aivan liian paineisena, mutta on samalla omalla kohdallaan työhönsä tyytyväinen.

Kouluttamattomat kokevat epäoikeudenmukaisuutta

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Työn merkityksistä esitetyllä kysymyslistalla  tyytymättömyyttä ja ahdinkoa ilmentävät työn merkitykset sijoittuvat listan loppupäähän. Tarkastelemalla niihin annettuja vastauksia kuva työelämän laadusta ja työhyvinvoinnin ongelmista tarkentuu.

Alle yksi kymmenestä (8 %) ilmoittaa, että työ merkitsee itselle paljolti epäoikeudenmukaista kohtelua tai perusteetonta vähättelyä. Jos huomioon otetaan ne, joille työ merkitsee tätä ainakin jossain määrin, kasvaa osuus neljäsosaan (25 %).

Väestöryhmittäinen erittely kertoo, että kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta jakautuvat tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Merkkejä ”rakenteellisista” epäoikeudenmukaisuuksista (esimerkiksi sukupuolten välillä) ei juuri havaita. Yksi ryhmä muodostaa kuitenkin poikkeuksen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Ylivoimaisesti useimmin epäoikeudenmukaisuuden tai vähättelyn kohteeksi joutuvat vähän koulutetut; aivan erityisesti vailla ammatillista koulutusta olevat, joista enemmistö (53 %) tunnistaa näitä kohdallaan ainakin jossain määrin.

17 prosentille työ merkitsee alinomaisia muutoksia ja niistä aiheutuvaa turvattomuutta. Useimmin näistä ilmoittavat kärsivänsä ikääntyneet, vähemmän koulutetut työntekijät ja toimihenkilöt. Yhtä monelle (17 %) työ merkitsee paljolti jatkuvaa rääkkiä ja liiallista rasitusta. Kun mukaan lasketaan ”jossakin määrin” -osuudet, muutoksista aiheutuvaa turvattomuutta tai liiallista rasitusta kokevien osuus kasvaa yli 40 prosenttiin. Vastaavasti noin joka toinen ei raportoi kohdallaan turvattomuutta (50 %) tai liiallista rasitusta (52 %).

Jos suomalaisen työelämän laatua mitataan epäkohtien ilmenemisen mukaan, ei tilanne näytä erityisen huonolta. Epäoikeudenmukaisuuden ja vähättelyn kaltaiset syrjinnän kokemukset ovat harvinaisia. Työelämästä vaikeasti kokonaan poistettavissa olevat murheet – kuten epäjatkuvuuksista johtuva turvattomuus tai työn rasittavuus – näyttäisivät olevan tyydyttävästi aisoissa.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Rahan takia -EVA Analyysi

Rahan takia -EVA Analyysi

Työ merkitsee suomalaisille ensisijaisesti ansioita. EVA Analyysin Rahan takia on kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

eva_analyysi_no_77.pdf, 497 KB

Lataa