Taloudellinen toimeliaisuus palaa vielä – jos yrityksiä autetaan nyt
Blogi,

Taloudellinen toimeliaisuus palaa vielä – jos yrityksiä autetaan nyt

Ruuhka-Suomen yksi vilkkaimmista paikoista on viime päiviin asti löytynyt Helsingin Kampin kauppakeskuksesta. Nyt iso keskus on lähes autio.

Ylimmän kerroksen ravintoloista lähes kaikki olivat auki vielä alkuviikosta, nyt lounasta tarjoaa enää muutama. Asiakkaita on niin vähän, että on vain päivien kysymys, milloin loputkin ravintolat laittavat toimintansa jäihin. Kaupoissa ei näy ketään. Vajaassa viikossa monien yrittäjien myynnistä on hävinnyt lähes kaikki.

Valmiuslain turvin hallitus on määrännyt ihmiset koteihinsa. Kuntosalit, kampaamot ja kahvilat ovat tyhjiä. Asiakkaat eivät tule eivätkä osta. Raha ei liiku.

Tämä on akuutti ongelma, johon Sanna Marinin hallituksen pitää vastata. Jos hallitus epäonnistuu, seurauksena on yritysten konkurssiaalto ja rajusti paheneva työttömyys.

Hallituksen pitää luvata rahaa – ja paljon.

Siksi hallitukselta pitää löytyä nyt rohkeutta luvata rahaa – ja paljon. Tipotellen tuleva hätäapu ei riitä.

Mitä hallituksen pitää tehdä?

  1. Vähintään tuplata aiemmin ilmoitettu viiden miljardin euron tukipaketti.
  2. Nostaa Business Finlandin ja Finnveran määrärahoja. Byrokratia pitää supistaa minimiin, lisättävä ihmisiä käsittelemään hakemuksia, jotta varmistetaan näiden toimijoiden kyky kanavoida rahaa.
  3. Nostaa Finnveran takauksen suurus koronavahingoista annettaville lainoille vähintään 300 000 euroon.
  4. Sallia veroluonteisille maksuille koroton myöhästyminen. Myöhästymiskoron alennus seitsemästä neljään prosenttiin ei riitä.
  5. Palauttaa alkuvuonna maksetut arvonlisäverot nopeasti yrityksille, riittävän väljällä takaisinmaksuajalla.
  6. Ottaa yritysten työttömyysvakuutusmaksujen ja sairauspoissaolojen kustannukset tilapäisesti valtion kannettavaksi, Ruotsin malliin.
  7. Ottaa osa vuokra-, lämpö-, sähkömaksuista valtion kannettavaksi niiltä yrityksiltä, joiden liikevaihto loppuu liikkumisrajoitusten vuoksi. Takaisinmaksulle pitää myöntää 12 kuukautta aikaa poikkeusolojen päättymisen jälkeen pienellä tai olemattomalla korolla.
  8. Myöntää väliaikaista suoraa palkkatukea yrityksille, jotka joutuvat lomauttamaan henkilöstöään epidemian vuoksi.

Nämä ovat radikaaleja ehdotuksia, mutta tilanne on poikkeuksellinen.

Tukisummien on oltava huomattavia, jotta luottamus talouteen säilyy.

Miksi näin rajut ehdotukset?

Tämä shokki iskee talouden toimijoihin eri tavalla. Vientiteollisuus kärsii liikkumisen rajoituksista ja toimintaketjujen häiriöistä. Lomautuksia on sielläkin edessä, mutta pahimmat iskut ottaa vastaan palvelusektori. Monet alan yritykset ovat pieniä ja alalla on paljon itsensä työllistäviä.

Nämä yritykset ovat heikkoja rajun kysynnän laskun edessä. Kestävää tilauskantaa ei ole. Finnveran rahoituskanavat eivät näitä yrityksiä tavoita.

Konkurssiaalto pitää minimoida.

Siksi hallituksen pitää luvata rahaa nyt reilusti, jotta konkurssiaalto jäisi mahdollisimman pieneksi.

Liikepankit ovat rahan jakamisessa avainasemassa, koska niillä on suorat kontaktit asiakkaisiin ja valmis verkosto rahoituspäätöksiä varten. Euroopan keskuspankki höllentää sääntelyä, kuten tässä tilanteessa kuuluukin. Se turvaa liikepankkien rahoituksen saatavuuden.

Poikkeustoimet ovat väliaikaisia

Normioloissa valtion eli veronmaksajien tehtävä ei ole tukea yrityksiä. Niiden pitäisi pystyä hoitamaan liiketoimintansa kannattavasti itse. Tappiollisten yritysten kuuluukin kuolla.

Mutta on kyse poikkeustilanteesta. Nyt ei ole oikea aika hienosäätää, vaan jakaa rahaa reilusti. Moraalikato ei ole nyt ongelma, vaan työpaikkojen säilyttäminen.

Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon, että poikkeustilanne vaatii poikkeustoimia vain tietyksi ajaksi. Jokainen tukitoimi pitää olla myös mahdollista lopettaa.

Kaikkea tukea ei myöskään ole pakko käyttää, jos kriisi menee nopeasti ohi.

Koronakriisi ei ole Suomelle syy ryhtyä Ranskan tielle ja alkaa harkita yhtiöiden kansallistamista. Valtio on Suomessa niin suuri toimija, että kriisin väistyttyä sen roolia ei ole syytä kasvattaa vaan kutistaa.

Nyt ei ole aika hienosäädölle.

Kriisin aikana olisi viisasta muuttaa Suomen talouden jäykkiä rakenteita niin, että tulemme tästä vahvempina ulos.

Tässä tilanteessa vaaditaan yhteiskunnan eri osapuolilta ketteryyttä, josta soisi muodostuvan pysyvän toimintatavan.
Loistava esimerkki tästä ovat keskiviikkona julkistetut työmarkkinajärjestöjen yhteiset ehdotukset. Muun muassa lomautusten nopeutus viikoista muutamaan päivään on tässä tilanteessa erittäin tarpeellista.

”Konkurssien välttäminen on meidän yhteinen etumme, koska ilman yrityksiä ei ole työpaikkojakaan”, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoitti.

Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä hoitamaan tämä kriisi yhdessä. Nyt jos koskaan olisi paikka yhdistää julkisten toimijoiden laajat toimivaltuudet ja vastuut yritysten innovointikykyyn ja ketteryyteen.

Vielä viimeinen ehdotus: voisiko THL tai muu julkinen taho kutsua yksityiset laboratoriot ja palveluntarjoajat testaustalkoisiin?

Talouden toipuminen voi alkaa vasta, kun saamme viruksen kuriin.