Näin suomalaiset suhtautuivat erilaisiin turvallisuusuhkiin vuonna 2018 – kolmannes piti pandemiaa ja tauteja uhkana Vuonna 2018 suomalaiset pitivät pandemioita ja tarttuvia tauteja suurempana uhkana kuin väkivallan kohteeksi joutumista.

Näin suomalaiset suhtautuivat erilaisiin turvallisuusuhkiin vuonna 2018 – kolmannes piti pandemiaa ja tauteja uhkana

EVA on selvittänyt suomalaisten suhtautumista erilaisiin turvallisuusuhkiin. Vuonna 2018 suomalaisista 36 prosenttia piti pandemioita tai tarttuvia tauteja suurena tai melko suurena uhkana, 41 prosenttia ei.

EVA kysyi osana syksyn 2018 Arvo- ja asennetutkimusta, kuinka suurina suomalaiset pitävät eri uhkia Suomen tai henkilökohtaisesti itsensä tai läheistensä kohdalla.

Toiseksi suurimpana uhkana suomalaiset pitivät uutta laajamittaista talouskriisiä maailmalla.

Luetelluista uhista suurimpana pidettiin ilmaston lämpenemistä, jota piti hyvin suurena tai melko suurena uhkana 76 prosenttia. Vain harva (14 %) piti sitä pienenä uhkana. Toiseksi suurimpana uhkana suomalaiset pitivät uutta laajamittaista talouskriisiä maailmalla. 68 prosenttia piti sitä hyvin suurena tai melko suurena uhkana. Yhdeksän prosenttia piti sitä melko pienenä uhkana. Kolmanneksi vakavimmaksi uhaksi kyselyssä nousi hallitsematon siirtolaisaalto Eurooppaan, jota piti uhkana enemmistö suomalaisista (63 %).

41 prosenttia ei kokenut pandemoita tai tarttuvia tauteja uhkana.

46 prosenttia suomalaisista piti työn ja toimeentulon menettämistä uhkana, 36 prosenttia pandemioita tai tarttuvia tauteja. Toisaalta 41 prosenttia ei kokenut pandemoita tai tarttuvia tauteja uhkana, kun pienempi osa, 34 prosenttia, ei pitänyt työn ja toimeentulon menettämistä uhkana.

Sotilaallista hyökkäystä Suomeen piti uhkana vain pieni osuus kansalaisista (8 %). Kolme neljästä piti sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa pienenä.

Silti myös ”kovan” turvallisuuden uhkia oli. Vaikka suoraa sotilaallista hyökkäystä ei pelätty, piti enemmistö kyberiskuja tai tietoverkkojen lamauttamista vähintään melko suurena uhkana (63 %). Hybridivaikuttamista ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamista eri keinoin piti uhkana noin puolet suomalaisista (48 %). Vaaleihin vaikuttamista maamme rajojen ulkopuolelta piti uhkana vajaa kolmannes suomalaisista (31 %) (Kuvio 7).

EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Tulokset ovat osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018.

Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan.

Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta www.eva.fi. Vuodesta 1984 lähtien tehtyjen tutkimusten tulokset löytyvät EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokannasta Arvopankista osoitteesta: www.eva.fi/arvopankki.

Uhkakuvissa näkyi eroja miesten ja naisten välillä. Suurempi osa naisista kuin miehistä piti ilmaston lämpenemistä uhkana (ero 14 prosenttiyksikköä) (Kuvio 8). Miehistä puolestaan naisia suurempi osuus näki hybridivaikuttamisen uhaksi (ero 14 prosenttiyksikköä) (Kuvio 9). Myös eri puolueiden äänestäjien kohdalla oli eroja siinä, mitä pidetään uhkana. Vihreiden äänestäjistä 99 prosenttia piti ilmaston lämpenemistä uhkana, kun perussuomalaisten kannattajista sen näki uhaksi vain 40 prosenttia.

Perussuomalaisten äänestäjistä peräti 87 prosenttia piti terrori-iskua Suomessa uhkana, kun muiden puolueiden äänestäjistä vähemmistö näki terrori-iskun uhaksi (Kuvio 10). Perussuomalaisten ja sinisten äänestäjien enemmistö korosti uhkakuvina myös jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä (Kuvio 11).

Muuttaako koronaepidemia suomalaisten suhtautumista erilaisiin turvallisuusuhkiin? Selvitämme sitä parhailaan käynnistyvässä kevään Arvo- ja asennetutkimuksen kierroksessamme. Tulokset julkistamme maalis-huhtikuun aikana.