Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti liberalismiin, mutta karsastavat konservatismia Konservatismi jakaa mielipiteitä enemmän kuin liberalismi, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Uutiset,

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti liberalismiin, mutta karsastavat konservatismia

Suomalaiset arvostavat liberalismia – mutta mitä he sillä tarkoittavat?
EVAn Arvo- ja asennetutukimuksen mukaan puolet suomaisista suhtautuu myönteisesti liberalismiin. Konservatismi jakaa mielipiteitä enemmän. Lähes puolet suhtautuu siihen kielteisesti. Yhteiskuntapoliittiset termit ovat liukkaita. Ne saattavat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Aiemmat Arvo- ja asennetutkimukset tarkentavat kuvaa siitä, mitä asioita suomalaiset liittävät yhteiskunnalliseen vapauteen.

Suomalaisista 50 prosenttia suhtautuu myönteisesti liberalismiin, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Kielteisesti siihen suhtautuu neljäsosa (25 %). Vastaavasti konservatismiin suhtautuu myönteisesti kolme kymmenestä (30 %), mutta kielteisesti lähes puolet (47 %).

Eri ihmiset saattavat kuitenkin ymmärtää liberalismilla eri asioita.

Yksi liberalismi-konservatismijaon erityispiirre on, että konservatiivi voi olla myös liberaali, esimerkiksi talousliberaali. Suurin osa liberaaleista ei kuitenkaan arvosta konservatismia. Tämä näkyy puolueiden kannattajissa. Juuri konservatismi jakaa mielipiteitä vahvasti puoluekannatuksen mukaan. Liberalismiin enemmistö suhtautuu myönteisesti läpi poliittisen kentän, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja SDP:n kannattajia lukuun ottamatta. Konservatismin kannatus on lähes olematonta vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien ja vähäistä myös RKP:n ja SDP:n kannattajien keskuudessa. Kokoomuksen äänestäjäryhmä jakaantuu likimain keskeltä kahtia.

Yrittämisen vapaudessa eniten parannettavaa

Eri ihmiset saattavat kuitenkin ymmärtää liberalismilla eri asioita. Joillekin tärkeintä on mahdollisimman laaja talouden vapaus, toisille seksuaalivapaus tai sananvapaus. Koska liberalismi on laaja käsite, jolla voidaan tarkoittaa useita eri tekijöitä, EVA selvitti vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimuksissa suomalaisten suhtautumista vapauksiin eri elämänalueilla. Samalla piirtyi kuva siitä, mitä vapauksia eri puolueiden kannattajat arvostavat.
EVA kysyi 21 eri asian kohdalla, onko vapautta liian paljon, sopivasti vai liian vähän (Kuva artikkelin lopussa). Eniten suomalaiset kaipasivat lisää vapautta yrittämiseen ja yritystoimintaan, jossa 46 prosentin mielestä vapautta oli liian vähän. Seuraavina listalla tulivat asuminen, rakentaminen ja maankäyttö, alkoholin hankinta ja kuluttaminen, samaa sukupuolta olevien adoptiot, julkinen terveydenhuolto sekä työmarkkinat ja työehdoista sopiminen.
Kyselyn perusteella suurimmat paineet vapauksien lisäämiseen kohdistuvat siis taloudellisiin vapauksiin. Tämä on linjassa vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten kanssa. Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti markkinatalouteen ja kielteisesti vain 19 prosenttia. Vielä suurempi osuus (69 %) suomalaisista katsoo, että vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja. Toista mieltä on 16 prosenttia.

Eri sortin liberaaleja

Tarkempi kokonaiskuva eri väestöryhmien suhtautumisesta vapauksiin saatiin vuoden 2018 kyselyssä faktorianalyysin avulla. 21 asian lista tiivistyi faktorianalyysissä neljäksi vapaudeksi: sananvapaudeksi, vapaudeksi holhouksesta, talouden vapaudeksi ja identiteetin vapaudeksi.
Faktorianalyysin perusteella havaittiin, että eri väestöryhmät painottavat liberalismissaan eri asioita (Kuva 2).

Kuva 2. Puolueiden kannattajat liberalismi-konservatismiakselilla.

RKP:n äänestäjät paljastuivat johdonmukaisimmin liberaaleiksi. Suhteessa muihin väestöryhmiin RKP:n äänestäjät erottautuivat liberaaleina kaikilla neljällä vapauden osatekijällä. Kokoomuksen äänestäjät paljastuivat väestön keskiarvoa liberaalimmiksi talouden vapaudessa ja vapaudessa holhouksesta, mutta keskiarvoa vähemmän liberaaleiksi sananvapauskysymyksissä. Identiteetin vapauden suhteen kokoomusäänestäjät olivat keskiarvoa.

Vihreät taas erottuivat liberaaleimpina identiteetin vapaudessa, mutta sananvapaudessa ja vapaudessa holhouksesta ne jäivät väestön keskiarvon taakse.

Vihreät taas erottuivat liberaaleimpina identiteetin vapaudessa, mutta sananvapaudessa ja vapaudessa holhouksesta ne jäivät väestön keskiarvon taakse. Perussuomalaisten äänestäjät paljastuivat keskimääräistä liberaalimmiksi sananvapaudessa, talouden vapaudessa ja vapaudessa holhouksesta, mutta vähiten liberaaleiksi identiteetin vapaudessa.
Kokonaisuudessaan vihreät ja perussuomalaiset sijoittuivat likimain yhtä liberaaleiksi suhteessa väestön keskiarvoon.

Johdonmukaisesti ei-liberaaleja olivat kristillisdemokraatit, jotka jäivät keskiarvosta kaikilla vapauden asteilla.

Vasemmistoliiton äänestäjät olivat keskimääräistä liberaalimpia identiteetin vapaudessa, mutta vähemmän liberaaleja talouden vapaudessa ja vapaudessa holhouksesta. SDP:n äänestäjät sijoittuivat liberalismissa lähelle väestön keskiarvoa, mutta jäivät siitä jälkeen talouden vapaudessa. Keskustan äänestäjät osoittautuivat keskiarvoa vähemmän liberaaleiksi kaikessa muussa paitsi talouden vapaudessa.
Johdonmukaisesti ei-liberaaleja olivat kristillisdemokraatit, jotka jäivät keskiarvosta kaikilla vapauden asteilla.

Konservatismi jakaa puolueiden kannattajia

Suhtautuminen liberalismiin jakaa suomalaisia koulutuksen, sosioekonomisen aseman sekä puoluekannan mukaan (Kuva 3). Koulutustason kasvaessa lisääntyy myös liberalismin kannatus. Peruskoulun varassa olevista pyöreät nolla prosenttia suhtautuu erittäin myönteisesti liberalismiin ja melko myönteisesti suhtautuvien kannatuskin jää vain 26 prosenttiin. Akateemisesti koulutetuista kaksi kolmesta (66 %) suhtautuu liberalismiin myönteisesti. Vahvaa liberalismin kannatus on myös ylempien toimihenkilöiden, johtavassa asemassa olevien ja opiskelijoiden keskuudessa.

Kuva 3. Suhtautuminen liberalismiin jakaa suomalaisia koulutuksen, sosioekonomisen aseman sekä puoluekannan mukaan.

Eri puolueiden kannattajista myönteisintä suhtautuminen liberalismiin on kokoomusäänestäjien keskuudessa, joista kolme neljästä (76 %) suhtautuu liberalismiin myönteisesti ja vain kymmenesosa (11 %) kielteisesti. Suurta liberalismin kannatus on myös vihreiden (65 % suhtautuu myönteisesti) ja keskustan (61 %) kannattajien parissa. Enemmistö suhtautuu positiivisesti liberalismiin myös RKP:n ja vasemmistoliiton sekä Liike Nytin äänestäjistä. Sen sijaan SDP:n, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien parissa liberalismiin myönteisesti suhtautuvien osuus jää alle 50 prosenttiin. Vain kristillisdemokraattien kohdalla enemmistö (63 %) suhtautuu liberalismiin kielteisesti.
Suhtautumisessa konservatismiin havaitaan suurempia eroja (Kuva 4).

Kuva 4. Johtavassa asemassa olevat erottuvat verraten myönteisellä suhtautumisella konservatismiin, sillä puolet heistä (49 %) suhtautuu aatteeseen myönteisesti, vaikkakin lähes yhtä moni (45%) kielteisesti.

Miehet ovat naisia selvästi konservatiivisempia. 40 prosenttia miehistä suhtautuu konservatismiin myönteisesti ja lähes yhtä moni kielteisesti (41 %). Naisista konservatismiin suhtautuu myönteisesti vain 19 prosenttia ja kielteisesti 53 prosenttia. Kaikkein vanhimmat vastaajat suhtautuvat konservatismiin myönteisemmin, nuorimmat puolestaan kielteisimmin. Johtavassa asemassa olevat erottuvat verraten myönteisellä suhtautumisella konservatismiin, sillä puolet heistä (49 %) suhtautuu aatteeseen myönteisesti, vaikkakin lähes yhtä moni (45%) kielteisesti.

Liberalismi ja konservatismi eivät aatteina ole toisilleen vastakkaisia.

Puolueiden kannattajaryhmissä havaitaan hyvin suurta vaihtelua suhtautumisessa konservatismiin. Kristillisdemokraattien äänestäjistä 69 prosenttia suhtautuu aatesuuntaukseen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia on viidennes (20 %). Myös enemmistö perussuomalaisten (54 % suhtautuu myönteisesti) äänestäjistä suosii konservatismia. Keskustan äänestäjistäkin puolet (49 %) kallistuu konservatismin puoleen, mutta 40 prosenttia suhtautuu jo kielteisesti. Kokoomusäänestäjät jakautuvat kahtia. 39 prosenttia suhtautuu konservatismiin myönteisesti ja 42 prosenttia kielteisesti. Vasemmistopuolueissa suhtautuminen konservatismiin on kielteistä. SDP:n äänestäjistä 64 prosenttia suhtautuu aatteeseen kielteisesti, vihreistä 79 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 81 prosenttia. Kielteistä suhtautuminen konservatismiin on myös RKP:n ja Liike Nytin äänestäjien parissa.

Arvo- ja asennetutkimukset piirtävät kokonaiskuvan

Vuoden 2018 kysely osoitti, että eri väestöryhmät ja erityisesti eri puolueiden kannattajat tarkoittavat liberalismilla eri asioita. Kun suomalaisilta kysytään heidän asennoitumistaan erilaisiin yhteiskuntajärjestelmiin on hyvä pitää mielessä, että jokainen vastaaja mieltää käsitteet yksilöllisesti ja hieman eri tavoin. Vihreiden kannattaja saattaa korostaa liberalismissaan identiteetin vapautta, kun taas kokoomusäänestäjä voi vaalia talouden vapautta. Perussuomalaisten äänestäjää kiinnostaa erityisesti vapaus sanoa ja elää vapaana ”eliitin” holhouksesta.

Vuonna 2019 toteutetun kyselyn perusteella tiedämme, että samat ihmiset saattavat suhtautua myönteisesti sekä liberalismiin että konservatismiin.

Kyselyt kertovat aina jotain suhtautumisesta tarkasteltavaan kysymykseen, mutta muutama kysymys ei vielä kerro koko totuutta. Käsitteiden merkitykset eivät aina ole yksiselitteisiä. Tarkempi kuva ihmisten arvoista ja asenteista piirtyy, kun ilmiöitä tarkastellaan useampien eri kysymysten kautta. Vuoden 2018 kysely antoi arvokasta lisätietoa siitä, mitä suomalaiset vapauksilla ja liberalismilla ymmärtävät.
Tiedämme nyt, että liberalismiin suhtaudutaan Suomessa yhteiskunnallisena aatteena myönteisemmin kuin konservatismiin. Mitä konservatismi pitää sisällään? Se edellyttänee jatkoselvittelyä.

Kuva 5. Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella puolueiden äänestäjät erityisesti keskustan ja kokoomuksen äänestäjät kallistuvat liberalismiin, mutta heidän suhtautumisensa konservatismiin jää avoimeksi

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 a suomalaisten arvojen ja suomalaisten asenteiden kehityksestä on koostunut laajasti dataa. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Vuonna 2019 toteutetun kyselyn perusteella tiedämme, että samat ihmiset saattavat suhtautua myönteisesti sekä liberalismiin että konservatismiin. Euroopan keskustaoikeistolaisille puolueille ominaisessa liberaalissa konservatismissa yhdistyvät molemmat aatteet.
Liberalismi ja konservatismi eivät aatteina ole toisilleen vastakkaisia. Siinä, missä liberalismi korostaa ihmisten vapautta päättää itse omasta elämästään, konservatismi korostaa perinteitä ja jatkuvuutta. Liberalismin vastakohta saattaa siten pikemmin olla totalitarismi, jossa ihmisten vapaudet on rajoitettu olemattomiin ja valtio sääntelee jokaista liikettä. Konservatismin vastakohdaksi taas sopii paremmin edistysmielisyys.
Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella puolueiden äänestäjät erityisesti keskustan ja kokoomuksen äänestäjät kallistuvat liberalismiin, mutta heidän suhtautumisensa konservatismiin jää avoimeksi (Kuva 5). Perussuomalaisten äänestäjät taas kallistuvat konservatismiin, mutta heidän suhtautumisensa liberalismiin jää avoimeksi.

Kattavan kuvan suomalaisten arvoista ja rakenteista saa, kun ihmisten näkemyksiä peilataan mahdollisimman monien erilaisten kysymysten kautta.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 2018, millä elämänalueilla on suomalaisessa yhteiskunnassa liian vähän, sopivasti tai liikaa vapautta.

LÄHTEET
Haavisto, I. (2018a). Suomalaiset haluavat lisää vapautta yrittämiseen, asumiseen ja maankäyttöön, https://www.eva.fi/blog/2018/08/24/suomalaiset-haluavat-lisaa-vapautta-yrittamiseen-asumiseen-ja-maankayttoon/.
Haavisto, I. (2018b). Vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjät ovat lähes yhtä liberaaleja, mutta eri syistä, https://www.eva.fi/blog/2018/08/24/vihreiden-ja-perussuomalaisten-aanestajat-ovat-lahes-yhta-liberaaleja-mutta-eri-syista/.
Haavisto, I. (2020). Askel oikealle – Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti markkinatalouteen. EVA Analyysi No 79.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Askel oikealle -EVA Analyysi

Askel oikealle -EVA Analyysi

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti markkinatalouteen. Askel oikealle -EVA Analyysin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

eva_analyysi_no_79.pdf, 389 KB

Lataa

Download: Askel oikealle -EVA Analyysin taulukkoliite

Askel oikealle -EVA Analyysin taulukkoliite

eva_analyysi_no_79_liitekuviot.pdf, 379 KB

Lataa