”Suomessa säästetään pahan päivän varalle, muissa Pohjoismaissa hyvän päivän varalle”

Lue EVA Artikkeli tästä

Download: Ryysyistä rikkauksiin -EVA Artikkeli
Ryysyistä rikkauksiin -EVA Artikkeli

Suomi ei tarvitse vappusatasia vaan enemmän kansankapitalismia. EVA Artikkelin Ryysyistä rikkauksiin ovat kirjoittaneet EVAn johtaja Emilia Kullas ja taloustoimittaja Annukka Oksanen.

Lataa

Pohjoismaiden erot, mahdollisuus oppia yritysten ja talouden toiminnasta ja elämän töyssyt puhuttivat EVAn kansankapitalismi-keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa julkaistiin aihetta käsittelevä EVA Artikkeli Ryysyistä rikkauksiin. Tarjoilemme keskustelusta kolme huomiota.

1. Tärkeintä sijoitussäästötileissä on asenne

EVA Artikkelin Ryysyistä rikkauksiin toinen kirjoittaja, taloustoimittaja Annukka Oksanen kertoi, että suhtautuminen sijoittamiseen vaihtelee eri Pohjoismaissa välillä. Siinä missä Ruotsissa sijoittaminen on hyvin arkinen asia, Norjassa ihmisillä on villejä kuvitelmia rikastumisesta ja Tanskassa taas säästetään ravintolaillallisia ja ulkomaanmatkoja varten.

”Suomessa säästetään pahan päivän varalle. Muissa Pohjoismaissa säästetään hyvän päivän varalle”, Oksanen kiteytti.

Mandatum Lifen johtaja Lauri Vaittinen korosti, että tarvitaan sijoitussäästötilien kaltaisia kannusteita, jotta ihmisiä alkaa kiinnostaa laajemmin sijoittaminen.

Mandatum Lifen johtaja Lauri Vaittinen korosti, että tarvitaan sijoitussäästötilien kaltaisia kannusteita, jotta ihmisiä alkaa kiinnostaa laajemmin sijoittaminen. Tärkeimpänä Vaittinen sanoi pitävänsä asennemuutosta, jossa suomalaiset saadaan kiinnostumaan ja oppimaan sijoittamista.

Sijoitusbloggaaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.) piti ongelmana, että ihmisillä ei ole välttämättä itseluottamusta laittaa rahojaan pörssiin, kun pelätään tappioita. Hän epäili, että sijoitussäästötilit saattaisivat muuttaa asiaa.

2. SAK näkee sijoitussäästötilissä ongelmia tehokkaan verotuksen ja tulonjaon kannalta.

Annukka Oksanen totesi, että Ruotsi on maa, josta kaikki muut Pohjoismaat ovat ottaneet mallia sijoitussäästötileihin. Ruotsissa ajatellaan, että pääoma kuuluu myös työläisille, eikä ole vain rikkaiden yksinoikeus. Ajatuksen on ollut demokratisoida sijoittaminen niin, että myös alempi keskiluokka pääsee mukaan säästämiseen. Tanskassa palkansaajakeskusjärjestö FHO ajoi sijoitussäästötilejä, eikä ole pelännyt puhua suoraan rikastumisen tavoitteesta.

Suomessa SAK vastusti sijoitussäästötilien käyttöönottoa. Keskusteluun osallistunut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta totesi yleisesti ottaen pitävänsä vaurastumista ja sijoittamista myönteisenä asiana, mutta kritisoi sijoitussäästötilejä poikkeamana verotukseen.

Tanskassa palkansaajakeskusjärjestö FHO ajoi sijoitussäästötilejä, eikä ole pelännyt puhua suoraan rikastumisen tavoitteesta.

”Tylsä ekonomistin näkemys on se, että verotuksessa pitäisi pyrkiä yksinkertaisuuteen ja välttää poikkeuksia”, Kaukoranta totesi.

Lisäksi Kaukoranta totesi, että sijoitussäästötili on myös tuloerojen tasauksen näkökulmasta ongelmallinen.

Mandatum Lifen Vaittinen huomautti, että sijoitussäästötilissä ei ole kyse verovähennyksestä, vaan verolykkäyksestä, jossa valtio lopulta voittaa, kun verotettava omaisuus kasvaa.

”Annetaan sadon kasvaa ja otetaan lopussa sadosta verot”, Vaittinen kuvasi.

SAK:n Kaukoranta sanoi pitävänsä myös pelottavana ajatuksena, jos sijoittaminen nähdään keinona varautua hyvinvointivaltion alasajoon.

”Yksityinen vaurastuminen ei missään nimessä korvaa hyvinvointivaltiota”, Kaukoranta totesi.

Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen totesi, että keskustelu menee väärille raiteille, jos pelotellaan hyvinvointivaltion murtumisella. Hän muistutti, että sijoittaminen parantaa yritysten kykyä investoida, mikä taas lisää mahdollisuuksia työllistää.

3. Yksityiset sijoittajat vaikuttavat

Suvi Tuppurainen kertoi, että vastuullisuus on suomalaisille sijoittajille tärkeää. Tutkimuksen mukaan peräti 61 prosenttia pitää vastuullisuutta tärkeänä.

Kaukoranta sanoi kaipaavansa tutkimusta kansalaisten sijoittamisen vaikutuksista yritysten toimintaan ja rahoitusedellytyksiin. Hän totesi, että intuitiivisesti pörssiyhtiöiden rahoitus ei riipu kotitalouksien säästämisestä, kun on myös isoja institutionaalisia sijoittajia. Hän epäili myös, että vastuullisuuteen on paljon isompi merkitys institutionaalisilla sijoittajilla, jotka pääsevät nimittämään yritysten hallituksia.

Kuluttajilla on paljon valtaa. Vaikka euroja vähemmän, sosiaalinen media tuo mielipiteet paljon isompaan arvoon.”

Oksanen sanoi pitävänsä hyvin suomalaisena ajatella, että isot tahot hoitavat asiat. Hän totesi, että Ruotsissa piensijoittaminen on vilkasta ja se vaikuttaa pienempien yhtiöiden rahoitukseen.

”Tanskalaiset yritykset menevät Ruotsiin listautumaan, koska eivät muuten saa rahoitusta. Tanskassa eläkeyhtiöt eivät ole kiinnostuneita sijoittamaan pienempiin yhtiöihin”, Oksanen kertoi.

Suvi Tuppurainen arvioi, että yksityissijoittajan sana voi olla todella voimakas, vaikka hänellä olisikin pienempi säästöpussi.

”Kuluttajilla on paljon valtaa. Vaikka euroja vähemmän, sosiaalinen media tuo mielipiteet paljon isompaan arvoon”, Tuppurainen totesi.