Näin varmistetaan kotien riittävyys työn perässä muuttaville – lue toimenpidelista Korkeat hinnat ovat oire asuntojen tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta. Ainoa tapa puuttuua perusongelmaan on rakentamisen lisääminen. Avainasemassa ovat kaavoitus, infrastruktuuri-investoinnit ja toimivat rakennusmarkkinat. Kuva: Shutterstock / Jaririyawat
Analyysit

Näin varmistetaan kotien riittävyys työn perässä muuttaville – lue toimenpidelista

Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla noin kolmanneksen korkeammat kuin keskimäärin muualla maassa. Korkeat asumiskustannukset vaikeuttavat työn perässä muuttamista, ja ne voivat siten muodostaa jarrun talouden ja työllisyyden kasvulle. Työpaikat saattavat jäädä syntymättä, jollei sopivia työntekijöitä löydy. Ekonomisti Roger Wessman kirjoittaa EVA Analyysissa Asuntoja ahkerille, kuinka kotien riittävyys työn perässä muuttaville varmistetaan.

Viime vuosikymmenen aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin muutamassa kasvukeskuksessa. Työllisyys on kasvanut reippaat kymmenen prosenttia pääkaupunkiseudulla vuodesta 2005. Vastaavasti työpaikkojen määrä on kasvanut samalla alueella lähes sadalla tuhannella. Koko muussa maassa työllisten määrä on samana aikana kasvanut yhteensä vain noin 50 000:lla. Suomen bruttokansantuotteen kasvusta yli puolet on tullut pääkaupunkiseudulta.

Kaupunkitalouden kehittyminen ei edellytä ainoastaan huippupalkattuja osaajia vaan työntekijöitä kaikenlaisiin palvelutehtäviin.

Työpaikkojen syntyminen suuriin kaupunkeihin edellyttää, että uusille työntekijöille löytyy asuntoja. Kasvun keskittyminen metropolialueelle ei ole vain suomalainen ilmiö. Vastaavaa kehitystä havaitaan muissakin maissa. Nykytaloudessa tuotannon arvo syntyy enenevässä määrin palveluista. Teollisuustuotteiden arvosta yhä suurempi osa koostuu tuotekehittelystä ja muotoilusta. Palvelutaloudessa hyödyt toiminnan keskittymisestä suuriin kaupunkeihin ovat merkittäviä, kun asiakkaiden tarpeita pystytään vain harvoin tyydyttämään etänä. Verkossa asiakkaita on mahdollista palvella globaalisti, mutta palvelujen kehittäminen tapahtuu tehokkaimmin osaajien suorassa vuorovaikutuksessa. Lisäarvoa syntyy erilaisten
osaajien kohdatessa. Osaamista yhdistelemällä pystytään kehittämään uusia korkealaatuisia tuotteita ja palveluita.

Kaupunkitalouden kehittyminen ei edellytä ainoastaan huippupalkattuja osaajia vaan työntekijöitä kaikenlaisiin palvelutehtäviin. Tarjoilijan, kampaajan tai lastentarhanopettajan
on oltava siellä missä asiakaskin on. Tuotannon siirtyminen suurkaupunkialueelle nostaa koko talouden tuotannon tasoa, koska tuottavuus on näillä alueilla korkeampi. Tuotanto työntekijää kohden on 20 prosenttia korkeampi pääkaupunkiseudulla kuin muussa maassa. Suurten kaupunkien lisääntyvä työvoimatarve ruokkii muuttoliikettä niihin. Suuret asumisen kustannukset voivat kuitenkin muodostaa esteen muuttamiselle.

Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla kymmenen viime vuoden aikana nousseet selvästi ripeämmin kuin käytettävissä olevat tulot.

Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla kymmenen viime vuoden aikana nousseet selvästi ripeämmin kuin käytettävissä olevat tulot. Muussa maassa asuntojen hinnat ovat viime vuosina reaalisesti pudonneet takaisin vuoden 2005 tasolle. Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla noin kolmanneksen korkeammat kuin keskimäärin muualla maassa. Korkeat asumiskustannukset vaikeuttavat työn perässä muuttamista. Ne voivat siten muodostaa jarrun talouden ja työllisyyden kasvulle. Työpaikat saattavat jäädä syntymättä, jollei sopivia työntekijöitä löydy.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassakin tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota:
”Tuetaan kestävää kaupunkikehitystä ja lisätään asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla, jotta pystytään vastaamaan asuntojen kasvavaan kysyntään, kohtuullistamaan asumisen hintaa ja helpottamaan työvoiman liikkuvuutta.”

EVA Analyysissa Asuntoja ahkerille annetaan hyvän asuntopoliaskelmerkkejä tavoitteeseen pääsemiseksi. Alla suositeltavien ja ei-suositeltavien toimenpiteiden listat.

Suositeltavaa

1. Rakentamisen lisääminen on ainoa kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarjolla asuntoja riittävän edullisesti.
2. Pääkaupunkiseudun kuntien sitouttaminen kaavoittamaan maata asuntotarpeisiin MAL-sopimuksilla on osoittautunut hyväksi tavaksi edistää rakentamista.
3. Kaupunkien kannattaa myydä ja vuokrata tontit korkeimpaan mahdolliseen hintaan, koska sillä saadaan eniten varoja rakentamisen vaatiman infrastruktuurin kehittämiseen.
4. Epämääräisistä tontinluovutuskäytännöistä on syytä luopua. Ne voivat rajoittaa kilpailua suosimalla rakennusyhtiöitä, joilla on vakiintuneita suhteita päättäjiin.
5. Asumistuen kaltaiset suorat tulonsiirrot ovat tehokas ja oikeudenmukainen tapa varmistaa, että pienituloisillakin on varaa asua.
6. Ei ole kuitenkaan järkevää, että tuki korvaisi sataa prosenttia asumismenoista kuten toimeentulotuen kohdalla. Se ei jätä kannustimia säästää asumiskuluissa.
7. Eroja kuntakohtaisessa tuen määrässä kannattaisi pienentää asettamalla korvauskatot työssäkäyntialueittain.

Ei suositeltavaa

1. ”Vuokrasääntely on pommituksen jälkeen tehokkain tapa tuhota kaupunki”, kuten ruotsalainen taloustieteilijä ja sosiaalidemokraatti Assar Lindbeck on kiteyttänyt.
2. Valtion tukema kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen syrjäyttää vapaarahoitteisten asuntojen rakentamista. Se ei kokonaisuudessaan lisää tarjontaa yhtään alueilla, joilla kaavoitettujen asuntoneliöiden määrä on rakentamista rajoittava tekijä.
3. Tuetut vuokra-asunnot kohdentuvat huonosti työn perässä muuttaville, koska odotusaika niiden saamiseksi voi olla hyvin pitkä.
4. Tuettu asuntorakentaminen on vuokralaisille sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ratkaisu, koska tuetun vuokra-asunnon saaneet asuvat halvemmalla kuin ne, jotka eivät sellaiseen ole päässeet.
5. Vuokratulojen verovapaus olisi huonosti kohdennettu tulonsiirto asumiseen, koska tuki menee kaikille vuokralaisille. Laajasta kattavuudesta johtuen se valuisi myös vahvasti vuokrien ja asuntohintojen nousuun.
6. Rakentamisen yksityiskohtaista sääntelyä kannattaa välttää, koska se nostaa rakentamiskustannuksia.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Asuntoja ahkerille.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Asuntoja ahkerille -EVA Analyysi

Asuntoja ahkerille -EVA Analyysi

Näin varmistetaan kotien riittävyys työn perässä muuttaville. EVA Analyysin Asuntoja ahkerille on kirjoittanut ekonomisti Roger Wessman.

eva_analyysi_no_76.pdf, 325 KB

Lataa